Suomalainen itsemurhatutkimus

Maassamme on käynnissä valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jonka osatyönä on selvitetty itsemurhan tehneiden miesten mielenterveyssairaudet. Vuoden aikana tehtiin 1 397 itsemurhaa, ja niistä 44 oli nuorten miesten (ikä 20-34 v) ja 87 keski-ikäisten miesten (ikä 35-59 v) itsemurhia. Kirjoittajat kävivät tarkoin läpi kaikkien sairausanamneesit ja analysoivat itsemurhan tehneiden miesten psykomorbiditeettia mielisairauksien (kliiniset oireyhtymät), persoonallisuushäiriöiden ja fyysisten sairauksien mukaan.

ACE:n estäjät herkistävät hypoglykemialle

Vuosien varrella ilmestyneiden hajaraporttien mukaan ACE:n estäjät altistavat hypoglykemialle, jos potilas käyttää samanaikaisesti suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä tai insuliinia. Hollannissa toimii 300 000 asukasta kattava lääkkeiden käytön seurantajärjestelmä, joka on yhdistetty sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin. Järjestelmä kattaa 95 % kuuden kaupungin väestöstä ja tarjoaa siten mahdollisuuden mm. tutkia, millaisia lääkkeitä hypoglykemian vuoksi sairaalahoitoon joutuneet potilaat käyttävät.

Influenssarokotus kannattaa

On taas influenssarokotusten aika, ja siksi sopinee referoida englantilaista tutkimusta, jossa tutkittiin influenssarokotuksen kuolemalta suojaavaa vaikutusta.

Nekrotisoivan pankreatiitin mikrobilääkehoito

Suomalainen tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään mikrobilääkehoidon merkitystä nekrotisoivan pankreatiitin hoidossa. Vaikka kirurginen hoito sekä tehohoito ovat kehittyneet, on kuolleisuus tähän tautiin silti pysynyt suurena.

Malaria puhuttaa Yhdysvalloissa

Kasvihuoneilmiön pelätään tuovan mukanaan muutoksia myös teollistuneiden maiden tautikirjossa. Malaria on tautiuhkista merkityksellisimpiä.

Mikrobilääkkeen valinta avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käytöstä avohoidon tavallisimmissa infektioissa on annettu suositus. Suositus syntyi symposiumissa, johon osallistui lähes 400 terveydenhuollon ammattilaista.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka, Erkki Palva

Vanhan lääkkeen uudet ulottuvuudet: ASA ja kolorektaalisyöpä

Syklo-oksygenaasientsyymin estajillä, joiden tunnetuin edustaja on asetyylisalisyylihappo, on eläintöissä todettu olevan karsinogeneesia estävä vaikutus paksunsuolen soluissa. Mikä sitten on tällaisen edullisen vaikutuksen taustalla, ei ole suinkaan selvää. On kuitenkin mahdollista, etta näiden lääkkeiden vaikutukset arakinodihapon metaboliaan tai verihiutaleitten toimintaan olisivat avainasemassa niiden antineoplastisia ominaisuuksia ajatellen. Eläintyöt eivät ole ainoita, joista positiivista näyttöä on saatu. Myös erilaiset potilasaineistoista saadut tiedot viittaavat siihen, että näillä rohdoilla on suolistosyöpää estäviä vaikutuksia. Kolorektaalisyövän ja asetyylisalisyylihapon käytön välillä on näet havaittu käänteinen korrelaatio useammassakin tutkimuksessa, vaikka toisensuuntaistakin todistusaineistoa on olemassa. Suotuisista vaikutuksista puhuvat myös tiedot siitä, että reuman vuoksi säännöllisellä ASA- tai muulla anti-inflammatorisella lääkityksellä olevilla näyttää olevan alentunut gastroenterologisten kasvainten esiintymistiheys. Onpa myös viitteitä siitä, että syövän esiastettakin, kolorektaalista adenoomaa, esiintyy vähemmän asetyylisalisyylihappoa säännöllisesti käyttävillä.

Dementian varhainen toteaminen

Suomen väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 14 %, mutta vuonna 2030 jo noin 24 %. Väestön ikääntyessä korkeampien aivotoimintojen heikentyminen eli dementia lisääntyy. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan menetelmiä, joita voidaan käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti dementian varhaisvaiheen seulontaan. Tieto dementian ja sitä aiheuttavien sairauksien esiintyvyydestä ja esiintyvyydessä tapahtuvista muutoksista väestössä auttaa terveydenhuollon suunnittelussa. Esiintyvyyteen vaikuttavat tekijät on myös syytä tuntea.

Keijo Koivisto

HNK-1 hiilihydraattiepitooppi silmän etuosissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää solujen kiinnittymiseen, vuorovaikutukseen ja vaellukseen liittyvän molekyylirakenteen, ns. HNK-1 epitoopin, esiintymistä silmässä. Työssä tutkittiin eri ikäisiä sikiöiden, lasten ja aikuisten silmiä immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä käyttäen tämän epitoopin tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi tutkittiin aikuisten silmiä, joissa oli tiettyjä silmäsairauksia, ja eri eläinlajien silmiä.

Marita Uusitalo

Skitsofreniapotilaan hoidon ja tuen tarve

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden selviytymistä avohoidossa aikana, jolloin psykiatrisia sairaansijoja on maassamme voimakkaasti vähennetty. Aineistoon valittiin yhteensä 123 Pirkanmaalla vuonna 1986 avohoitoon siirtynyttä 15-64-vuotiasta skitsofreniapotilasta (DSM-III-R). Tutkimuksessa selvitettiin potilaitten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kolmen vuoden seuranta-aikana. Potilaitten kliininen tila ja sosiaalinen toimintakyky sekä hoidon ja tuen tarve arvioitiin seuranta-ajan jälkeen vuosina 1989-90. Lisäksi arvioitiin, millainen on sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito- ja elämäntilanne heidän lähiomaistensa kokemana.

Teija Honkonen