Salmonellaa runsaasti

Salmonellatartunnan on elokuussa saanut talvikuukausiin verrattuna kaksin-kolminkertainen määrä ihmisiä. Taustalla on kotimainen ja ulkomainen epidemia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, jonka alueella yhdessä kanalassa todettiin Salmonella enteritidistä, on tartuntatautirekisteriin kertynyt yli sata tapausta. Vuoden aikana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioista on raportoitu kuukausittain keskimäärin parikymmentä salmonellatapausta.

Matti Ristola

Kananmuna-salmonelloosia Suomessakin

Salmonella Enteritidis faagityyppi FT1 löytyi syyskuun loppupuolella ensimmäisen kerran suomalaisesta munintakanalasta. Tätä faagityyppiä on pelätty siksi, että se voi infektoida kanan munasarjat ja joutua kananmunan sisälle; samanlaisia tyyppejä ovat FT4 ja FT8. FT1 on vallitseva salmonellan kananmunatyyppi Venäjällä ja Baltian maissa, FT4 Englannissa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa, FT8 USA:ssa.

Anja Siitonen

Kurkkumätätapaus Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on todettu syyskuun puolessa välissä kurkkumätätapaus. Kyseessä on ensimmäinen Venäjällä riehuvan epidemian aikana Pohjois-Karjalassa varmistettu tapaus. Tänä vuonna on aiemmin sairastunut yksi, 2-vuotias rokotettu lapsi (Kansanterveys 2/95).

Hannu Sarkkinen, Markku Terävä

Virologinen epidemiatilanne, viikot 35-38

Tätä jaksoa hallitsi ylivoimaisesti Pogostan tauti, jota ilmeni ympäri maata. Muiden virusten osalta oli suhteellisen rauhallista. Myyräkuumetta kuitenkin esiintyi runsaahkosti vuodenaikaan (alkusyksy) nähden, oireina mm. kuumetta, ripulia ja trombosytopeniaa.

Marjaana Kleemola

Pogostan taudin epidemia koko maassa

Tämän vuoden syyskesällä 22.9. mennessä on todettu 787 laboratoriodiagnoosein varmistettua Pogostan tautia (Helsingin ja Turun virusopin laitosten tiedot). Parin viime viikon ajan diagnooseja on kertynyt yli 200 viikossa. Hyttyset ovat hävinneet hallojen myötä suuresta osasta maata ja uusia tartuntoja tuskin enää tulee.

Olli Vapalahti

Pogostan taudin hoito

Pogostan taudin iho- ja niveloireet ilmaantuvat pian tartunnan jälkeen. Ne johtunevat enemmän virusinfektiosta kuin sen laukaisemasta immunologisesta reaktiosta.

Tapio Jussila

Syöpäkivun hoito Suomessa

Noin 7 500 syöpään kuolevaa potilasta tarvitsee vuosittain tehokasta kivunlievitystä Suomessa. Suurin osa syöpäkivuista voidaan hallita kipulääkityksellä WHO:n porrasteisen kivunhoitokaavion mukaan. Silti arvioidaan, että noin puolet potilaista, joilla on syöpäkipuja, jää edelleen vaille riittävää hoitoa. Kynnyskysymys kipujen lievittämisessä on morfiinin riittävä annostelu. Suomessa morfiinia käytetään huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Arvioidaan, että vähintään kolmasosa kivuista, jotka olisivat hoidettavissa morfiinilääkityksellä, jää yhä hoitamatta.

Eero Vuorinen, Juha Hänninen

Businesskoulutuksesta pikantti lisä esimieslääkärin kokonaiskoulutukseen

Erikoislääkärin hallinnon pätevyyden suorittaminen on saavuttanut vankan aseman hallinnosta kiinnostuneiden lääkärien jatkokoulutusmuotona. Koulutusohjelma antaa perusvalmiudet hallinnosta ja johtamisesta. Sen jälkeen on mahdollista ylläpitää osaamista erilaisilla koulutuspäivillä ja johtajakoulutusohjelmilla. Lähinnä teollisuuden palveluksessa oleville ekonomeille ja diplomi-insinööreille tarjotaan johtajakoulutuksena yliopistojen järjestämiä Master of Business Administration -koulutusohjelmia (MBA). Nämä ohjelmat antavat myös lääkärille mahdollisuuden jatkaa tietojen ja näkemysten hankkimista johtamisesta ja hallinnosta.

Timo Keistinen

Riski-iässä olevien naisten tiedot rintasyövästä

Kolme neljästä 50-vuotiaasta naisesta tiesi Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa rinnoista löytyvien kyhmyjen yleisen hyvänlaatuisuuden. Myös rintasyövän riski-iästä ja mammografian luotettavuudesta oli selvillä yli puolet vastaajista. Paras tiedon taso oli koulutetuilla ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevilla. Siviilisääty ja asuinalue eivät siihen vaikuttaneet. Rintasyöpäseulonnoissa olisi hyvä tilaisuus korjata nyt havaittuja puutteita, sillä niihin osallistuu noin 90 % kutsutuista.

Anu Hakonen, Arja R. Aro

Psykoterapia yleislääkärin työvälineenä

Yleislääkärin työn psykoterapeuttisesta sisällöstä ja psykoterapiasta on keskusteltu paljon, mutta aiheeseen liittyvää tutkimusta on niukasti. Oulun läänissä terveyskeskuslääkäreille ja avohoidon psykiatreille suunnatun kyselytutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella yleislääkärin työssä tärkeimpiä psykoterapiakeinoja ovat potilaan huolellinen arviointi, empaattinen kuunteleminen, tuen antaminen, elämäntilanteen selvittely ja potilaan sekä hänen sosiaalisen verkostonsa voimavarojen aktivoiminen ongelmien ratkaisemiseksi.

Pekka Larivaara, Ilkka Winblad, Pentti Nieminen, Matti Isohanni