Uusi maailma, kaaoksesta kosmokseen

Ameriikan raitti on kiehtonut suomalaisten mieliä jo monien sukupolvien ajan. Väitetään, että kerran rapakon takana käynyt tuntee olevansa aina lätäkön väärällä puolella. Moni suomalainenkin on sukupolvien saatossa lähtenyt elintasopakolaisena Suureen Länteen.

Pisara

Perjantai 13. päivä ja kaikki hyvin

Suomessa vietetään ensimmäisen kerran Valtakunnallista Tapaturmien Torjuntapäivää perjantaina 13. päivänä lokakuuta. Usko perjantain 13. päivän epäonneen ja vaarallisuuteen on edelleen yllättävän yleistä. Ilman tuohon päivään liittyvää uskomustakin Suomessa sattuu vuoden jokaisena päivänä huolestuttavan paljon tapaturmia.

Merja Söderholm

Fredagen den 13:e och allt är väl

I Finland firas Nationella Olycksfallsbekämpningsdagen nu för första gången - fredagen den 13 oktober. Tron på att fredagen den 13:e är förbunden med olyckor och faror är fortfarande överraskande utbredd. Men även utan den vidskepelse som häftar vid dagen i fråga inträffar i Finland varje dag under året oroväckande många olyckor. Olyckshändelser är ett centralt problem för folkhälsan i Finland. Årligen inträffar omkring en miljon olycksfall som skördar närmare 3 000 människoliv och för samhället orsakar kostnader som överstiger 20 miljarder mark per år. Fördelningen är cirka 700 000 olycksfall i hemmet och under fritiden, 150 000 i trafiken och 130 000 på arbetsplatsen. Antalet olycksfall i hemmet och under fritiden har fortsatt att öka. Tack vare lå@Ensim.kpl = ngsiktigt och målmedvetet forskningsarbete, insatser i förebyggande och upplysande syfte samt resurstilldelning har trafik- och arbetsskadorna fortsatt att minska sedan en tid tillbaka. Men först på sistone har man börjat uppmärksamma säkerheten i hemmen och under fritiden och börjat sprida mer kunskap om förebyggande åtgärder.

Unihäiriöt ja vireysmittaukset: voimavarojen haaskausta vai uusi haaste?

Yhteiskunta vaatii ihmiseltä yhä enemmän valppautta ja vireyttä, niin työssä kuin liikenteessäkin. Huono vireystaso häiritsee muistia, ajattelua ja keskittymistä. Unihäiriöt ovat kuitenkin yleisiä. Epidemiologisten tutkimusten mukaan jopa 3-4 % väestöstä kärsii liiallisesta päiväaikaisesta uneliaisuudesta. Voimakasasteisesta kroonisesta unettomuudesta kärsii eri tavoin mitattuna 8-15 % ja lievemmästä 20-30 % väestöstä.

Joel Hasan

Hyperkolesterolemian hoidon vaikutukset verisuonten endoteelin toimintaan

Sepelvaltimoahtaumien pieneneminen ja kasvun pysähtyminen veren lipidipitoisuuksien normaalistuessa on looginen, mutta ei riittävä selitys hyperkolesterolemian hoidon suotuisiin vaikutuksiin. Monissa tutkimuksissa on viime aikoina saatu selviä ja kiinnostavia viitteitä kolesterolin vaikutuksista verisuonten endoteelin toimintaan. Endoteeli säätelee kemiallisten mekanismien kautta keskeisesti mm. verisuonten supistumista, ja siihen vaikuttaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Timo Strandberg, Matti J. Tikkanen

Ihon bakteeri-infektioiden hoito

Tärkeimmät ihoinfektioita aiheuttavat bakteerit ovat Staphylococcus aureus ja A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Mikrobilääkehoitoa valittaessa ne tulee aina muistaa. Joissain selluliitti- tai follikuliittitapauksissa aiheuttajana voivat olla myös gramnegatiiviset sauvabakteerit ja anaerobit bakteerit. Epätyypillisissä tai komplisoituneissa tapauksissa bakteerietiologian selvittäminen on välttämätöntä.

Saara Huovinen

Vireyshäiriöiden kliinis-neurofysiologinen diagnostiikka

Elimellisten unihäiriöiden diagnosoimiseen yöaikaisin rekisteröinnein on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet, mutta päivävireyden mittaaminen on ongelmallista varsinkin, jos tarvitaan varmaa objektiivista näyttöä esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kykenevyydestä liikenteen työtehtäviin. Pelkkään suoritukseen perustuvien menetelmien ongelmana on, että koetilanne yleensä parantaa vireystasoa. Luotettavampaa on mitata uni-valverytmiä karakterisoivia elektrofysiologisia suureita suoraan, ja tähän onkin kehitetty erilaisia menetelmiä, joista yleisimmin käytössä on nukahdusaikatutkimus. Päivävireyden määrittämiseen on myös käytetty monikanavaista vuorokausirekisteröintiä. Kaikkiin käytössä oleviin menetelmiin liittyy kapasiteetti-, kustannus-, luotettavuus- ja standardointiongelmia, tehtiinpä analyysi silmämääräisesti tai tietokoneella. Spesifiselle, luotettavalle ja yksinkertaisesti toteutettavalle objektiiviselle vireysmittarille on kuitenkin yhä enemmän tarvetta. Tällaisen testin kehittäminen vaatii suunnattomasti perustutkimusta, kehitystyötä sekä viitearvojen keräämistä.

Joel Hasan, Kari Hirvonen

Ensi kokemuksia polysomnografiaan perustuvasta unihäiriöiden diagnostiikasta ja hoidosta

Obstruktiivinen uniapnea on yleinen päiväväsymystä aiheuttava sairaus. Nykykäsityksen mukaan myös hengitysteiden osittainen tukkeutuminen ja lisääntynyt hengitysvastus johtaa yhtä vakaviin oireisiin, muuhun sairastuvuuteen ja ilmeisesti myös kuolleisuuden lisääntymiseen ainakin onnettomuusvaaran vuoksi. Unihäiriöiden diagnostiikassa käytetään kokoyön unirekisteröintejä. Vaikea obstruktiivinen uniapnea voidaan todeta suppealla polygrafialla, mutta osittaisen ahtauman ja useiden muiden unihäiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää toistaiseksi täydellistä polysomnografiaa. TAYS:ssa suppeita polygrafioita on tehty jo vuosien ajan, täydellisiä polysomnografioita syksystä 1993 alkaen.

Riikka Mäkinen, Joel Hasan, Jaakko Herrala, Markku M. Nieminen

Malarian ehkäisy

Malaria on edelleen maailman yleisimpiä sairauksia, ja matkailijoiden suunnatessa räntäisestä Suomesta etelän lämpöön on syytä taas tarkistaa tietonsa malarian ehkäisystä. Malariaa on myös muistettava epäillä aina, kun kuumeileva potilas kertoo matkailleensa malaria-alueilla.

Heli Siikamäki

Vanhukset psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhuspotilaat eivät käytä riittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Hoidon riittämättömyyden suurimpana syynä on pidetty hoitomahdollisuuksien puutetta. Priorisointi terveydenhuollossa saattaa aiheuttaa vanhusten enenevää syrjäytymistä. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa selvitettiin kaikkien hoidossa olleiden potilaiden hoitotilanne. Vanhukset saivat psykiatrista erikoissairaanhoitoa suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, ja he olivat etenkin avohoitopalveluihin tyytymättömämpiä kuin muut. Vanhuspotilaat eivät olleet muita masentuneempia eikä heillä ollut enemmän psykosomaattisia oireita kuin muilla ikäryhmillä. Myös heidän psykososiaalinen toimintakykynsä oli yhtä hyvä kuin nuoremmilla. Vanhukset erottuivat kuitenkin omaksi, kliinisesti muista poikkeavaksi ryhmäkseen. Vanhusten psykiatrisiin häiriöihin onkin syytä paneutua erikoissairaanhoidossa perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty.

Jouni Kontkanen, Heimo Viinamäki, Teuvo Koskinen, Eino Venäläinen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen