Eestin Lääkäripäivät 8.-9.9.1995

Eestin Lääkäriliitto, "Eesti Arstide Liit", järjesti toiset lääkäripäivät syyskuun alussa Tartossa. Päiville osallistujien määrän arvioitiin olleen viimevuotiseen verrattuna vähäisempi eli noin 1 500 Eestin lähes 5 000 lääkäristä otti osaa kaksipäiväiseen koulutustapahtumaan. Näyttelyyn osallistui yhteensä 32 yritystä. Liiton tarkoituksena on siirtää päivien vietto ensi vuonna kevääseen.

Lääkärintoimi ja sen etiikka

Parina viime vuosikymmenenä on maassamme julkaistu hyvinkin runsaasti lääkärin etiikkaa ja potilas-lääkärisuhdetta käsittelevää aineistoa - jopa oppikirjoiksikin tarkoitettuja teoksia. On pohdittu tulisiko antaa opetusta jonkinlaisessa 'yleisessä lääkäriopissa', ja lääketieteen ja terveydenhuollon ottamisesta filosofisenkin pohdinnan kohteeksi on esiintynyt merkkejä. Yhteistä näille julkaisuille on ollut, että niiden lähdeaineistoissa ei ole mainittu Max Oker-Blomin vuonna 1911 yhtä aikaa suomeksi ja ruotsiksi ilmestynyttä teosta 'Lääkärintoimi ja sen etiikka'; Otava ('Läkaryrket och dess etik'; Söderström & Co), vaikka siinä käsitellään lääkärintyötä juuri noista näkökulmista. Kun tuo teos tarjosi vuosikymmenien ajaksi tärkeimmän pohjan lääkärin toiminnan eettisiä ongelmia pohtivalle keskustelulle maassamme, lienee sen mieliin palauttaminen paikallaan.

Tapani Kosonen

Mikro - nano - piko?

Mikro on tunkeutunut kaikkialle. Sitä tavataan työpaikoilla, kotona sekä vapaa-ajan huvilaitteissa. Mikron yleisyys on kuitenkin pientä verrattuna seuraavaan tietokoneiden sukupolveen.

Erkki Karjalainen

Lääkäriliiton hallitukselle ja valtuuskunnalle palkka-asiasta

Sairaalamme ja alueen terveyskeskuksen yhteisessä sähköpostissa käydystä keskustelusta lähtien pyydettynä kysyn kohteliaimmin liiton luottamuselimiltä, onko totta että liittomme uhkaa jopa työtaistelulla, jotta vastapuoli suostuisi noudattamaan viime neuvottelukierroksella saatuja päivystyksiin liittyviä parannuksia? Mitään muuta epäkohtaa ei siis katsottu aiheelliseksi yrittää korjata? Onko neuvottelijoiden mielestä kohtuullista, että sairaalan erikoislääkärin kaikkien ikälisien jälkeen perustyöstä käteen jäävä palkka on lk 9 000 mk/kk, samalla kun väestövastuu-VES:n piirissä oleva erikoistumaton tk-kollega saa suurin piirtein puolitoista kertaista palkkaa suurin piirtein samalla työajalla?

Markus Karlsson

Hyvä kollega,

Puutut edellä olevassa kirjeessäsi epäkohtaan, joka on täysin tiedostettu liiton hallituksessa ja muissakin liiton toimielimissä. Sairaalalääkäreiden ansiotaso ajatellen nimenomaan perustyöajan palkkausta on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Lääkäreiden päivystysvelvollisuuteen ja päivystyskorvauksiin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin viime vuosien aikana olleet korostetusti esillä liiton valtuuskunnan asettamien suuntaviivojen mukaisesti.

Björn Eklund

Kandidaatin väärä todistus Törnävän sairaalasta

Lääketieteen kandidaatti Eeva Forsell esitti artikkelissaan kansallissosialistisen Saksan mielisairaiden eutanasiaohjelmista (SLL 27/95) muka tutkittuna totuutena, että osa Törnävän sairaalan potilaista nääntyi ruoan ja juoman puutteeseen II maailmansodan aikana.

Tapani Sipilä

Edellisen johdosta

Suomen Lääkärilehti on julkaissut psykiatrian hoitomuotoja vuosisatamme alkupuolella käsittelevää kirjoitussarjaa. Idea sarjaan lähti Kellokosken sairaalassa pidetystä seminaarista. Sarjan keskeisenä toimittajana on toiminut ylilääkäri Ilkka Taipale.

Taito Pekkarinen

Oli vaarallisempaa olla mielisairaalapotilas kuin sotilas

Tapani Sipilä on oikeassa. Suomessa ei näännytetty mielisairaalapotilaita tahallisesti nälkään. Törnävän sairaalaa kohtaan tässä suhteessa esitetyt epäilyt Helsingin Sanomissa on osoitettu virheellisiksi.

Ilkka Taipale

Kynsisilsan kustannukset kuriin

Kynsisilsan hoito on viime vuosina kokenut suuren mullistuksen. Aiemmin vaikeasti hoidettavaan ongelmaan on tullut uusia, tehokkaita lääkkeitä, joiden markkinointi on vilkasta.

Rabbe Slätis, Mikko Sinisalo

Millä portaalla reumalapsi?

Suomessa on onnistuttu luomaan jo ennen syntymää alkava lasten terveyden- ja sairaanhoito, jota monessa kulttuurimaassakin - esim. Ranskassa - ihmetellen ihastellaan. On neuvolat ja terveyskeskukset, alue-, keskus- ja yliopistosairaalat. Eli hoito on, kuten kulunut termi kuuluu, porrastettu. Tulokset ovat miltei taudin kuin taudin hoidossa hyvät, ja mieluusti annamme kuulua vaikka matalasta imeväiskuolleisuudesta ja kansainvälisen vertailun kestävistä lasten leukemioiden parantumisprosenteista. Kuoroon olemme yhtyneet mekin, harvalukuiset lastenreumaa hoitavat lääkärit (1).

Anneli Savolainen