Kaksi selkeätä eurooppalaista ravitsemussuositusta

Tietomme ravinnon, erityisesti ravintorasvojen, vaikutuksista veren lipiditasoihin on lisääntynyt olennaisesti viime vuosien aikana. Merkittävää uutta on se, että kasviöljyjen kemiallisen katalyyttikovetuksen aiheuttamat haittavaikutukset on osoitettu kiistattomasti. Eipä siis ihme, että tämä asia on tuotu selkeästi esille kahdessa juuri ilmestyneessä eurooppalaisessa ruokavaliosuosituksessa.

Kari Salminen

Vastine Kari Salmiselle

Valio Oy:n tutkimusjohtaja, professori Kari Salminen, viittaa kirjoituksessaan puheenjohdollani laadittuun suositukseen (1) ja The European Society of Pediatric Gastroenterology and Nutrition (ESPGAN) Committee on Nutritionin suositukseen (2). Hän väittää, että näissä suosituksissa, erityisesti puheenjohdollani laaditussa Task Forcen suosituksessa, esitettäisiin kannanottoja, jotka merkitsevästi muuttaisivat käsityksiä ravintorasvojen suositeltavuudesta ja pakottaisivat pikaisesti muuttamaan äskettäin laadittuja suomalaisia vastaavia suosituksia (3,4).

Kalevi Pyörälä

Empedokles - lääkäri ja filosofi

Empedokles oli kreikkalainen oppinut, joka syntyi noin vuonna 490 eKr Sisilian Akragasissa, nyk. Agrigentumissa. Hänen isänsä Meto tunnettiin tyranni Thrasydeoksen kukistajana. Empedoklesta koskevat tiedot ovat varsin niukat. Kaikesta päätellen hän jatkoi demokraattisia perinteitä ja oli mukana kukistamassa harvainvaltaa, joka Akragasissa seurasi tyranniaa. Empedokles kutsuttiin siirtokunnan kuninkaaksi, mutta hän kieltäytyi siitä. Demo-kratian ihailun ohella syynä saattoi olla varovaisuus levottomina aikoina.

Mikrobilääkehoito Suomessa: ensimmäinen erä

Tehonsa säilyttävään ja turvalliseen mikrobilääkitykseen pyrittäessä pitää jatkuvasti seurata paitsi mikrobien lääkeherkkyyksiä myös mikrobilääkkeiden käyttöä. Koska bakteerien resistenssin lisääntyminen on maailmanlaajuisesti viime vuosina ollut huolestuttavaa, tämä seuranta on organisoitu Suomessa mikrobilääkehoidon strategioita suunnittelevan MIKSTRA-ohjelman muodossa (1).

Pentti Huovinen

Antibiotikabehandling i Finland: första ronden

Behandling med antimikrobiella medel som dels förblir effektiva, dels är säkra förutsätter kontinuerlig uppföljning av mikrobernas känslighet för farmaka och av de strategier som tillämpas vid förskrivning av antibiotika. Eftersom ökad bakterieresistens har konstaterats världen över under senare år har man i Finland gått in för att följa ett handlingsschema, det s.k. MIKSTRA-programmet, vid planering av antibiotikastrategier (1).

Epikriisikäytäntö eurokuntoon

Terveydenhuollon tietoverkkojen kehittäminen on otettu EU:ssa yhdeksi lähivuosien painopistealueeksi. Tähän liittyen selvitettiin 15:ssä Euroopan maassa vuonna 1992 lähete- ja palautekäytäntöjä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tutkimuksen mukaan epikriisi lähetetään Euroopassa keskimäärin 78 %:ssa tapauksista lähettävälle lääkärille kahden viikon kuluessa siitä, kun sairaalalääkäri on tavannut potilaan. Vain 8 %:ssa tapauksista epikriisi ei ollut tullut vielä kahden kuukauden kuluttua.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Harvinaisia keuhkoembolian syitä

Keuhkoembolian syynä on useimmiten alaraajan syvän laskimon tukoksesta lähtöisin oleva verihyytymä. Joskus embolia voi kuitenkin kehittyä munuaislaskimon tai yläraajan syvän laskimotukoksen tai verenkiertoon päässeen kasvainsolukon, rasvan, lapsiveden, ilman tai vierasesineen seurauksena. Nämä harvinaiset syyt aiheuttavat äkillisiä diagnostisia ja hoidollisia ongelmia. Näissä tilanteissa embolisaation patofysiologia, diagnostiikka ja hoito eroavat usein huomattavasti tavanomaisesta keuhkoemboliasta.

Timo Hirvonen, Mikko Pöyhönen, Hannu Miettinen, Pertti Haring, Kari Karkola

Tehohoitopotilaan regionaalinen verenkierto ja vasoaktiiviset lääkkeet

Tehohoitopotilaan verenkierron ja kudosten hapetuksen häiriöiden hoidossa tarvitaan usein vasoaktiivisia lääkeaineita, lähinnä sympatomimeettejä ja verisuonia laajentavia lääkkeitä. Näiden lääkkeiden vaikutukset tehohoitopotilaan verenkierron jakaantumiseen tunnetaan kuitenkin huonosti, ja tiedot perustuvat kokeellisiin töihin tai tutkimuksiin kroonista sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista, joiden verenkierto on stabiili. Tehohoitopotilaalla verenkierron jakaantuminen ja vaste vasoaktiivisiin lääkkeisiin voi olla ratkaisevasti erilainen.

Jukka Takala, Esko Ruokonen, Juha Hartikainen

Clostridium difficile -ripuli

Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama ripuli liittyy sekä sairaalapotilailla että avohoidossa olevilla potilailla usein kefalosporiinien käyttöön. Ripulista koituu tuntuvia kustannuksia, sillä kolmasosa siihen sairastuneista potilaista joutui sairaalaan tai heidän sairaalahoitonsa pitkittyi noin viikolla. Diagnostiikasta aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vähentää viljelemällä ulostenäytteistä pelkästään Clostridium difficile. Kefalosporiinien käytön vähentäminen saattaisi vähentää sairastuvuutta Clostridium difficilen aiheuttamaan ripuliin.

Matti Ristola, Sirkka Kontiainen, Pekka Anttila, Harriet Finne-Soveri, Päivi Kylävaara, Virpi Sipilä, Eeva Salo, Kari Sammalkorpi

Joka viides potilas vaati tai toivoi lääkitystä Mikrobilääkkeiden käyttö tutkittiin Pirkanmaalla

Kaksi kolmesta infektiopotilaasta sai hoidokseen mikrobilääkityksen, ilmeni Pirkanmaalla viime syksynä tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin alueellista käytäntöä infektiopotilaiden hoidossa. Lääkevalinnat olivat valtaosin suositusten mukaisia ja vastasivat suomalaista keskivertoa: kefalosporiineja käytettiin suhteellisen runsaasti ja V-penisilliiniä melko vähän. Potilaat suhtautuivat mikrobilääkitykseen pääosin neutraalisti, joskin viidesosa joko toivoi tai suorastaan vaati sitä.

Ulla-Maija Rautakorpi, Timo Klaukka, Jaana Lehtomäki, Jukka Lumio