77335 osumaa

Non A-non B -hepatiitti voi kuitenkin olla B-hepatiitti

C-hepatiitin ei ole todettu olevan fulminantin non A-non B -hepatiitin (NANBH) aiheuttaja. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä lähti siksi selvittämään fulminantin hepatiitin etiologiaa tarkemmin. Avuksi otettiin jälleen PCR-menetelmät. He tutkivat 26 maksansiirtoon otettua potilasta. Potilaiden maksanäytteistä haettiin hepatiitti B -viruksen (HBV) pinta- ja ydinrakenteita koodaavia DNA-sekvenssejä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kuntoutusajan toimeentuloturva

Lokakuun alusta 1991 tuli voimaan laaja kuntoutusta koskeva lainsäädäntöuudistus. Sen eräänä oleellisena sisältönä on kuntoutusajan toimeentuloturvan järjestäminen. Toimeentuloturva on ollut aikaisemmin harkinnanvaraista ja monilta osin se on ollut riippuvainen sairaus- tai eläkevakuutuksen ratkaisuista varsinkin silloin, kun kysymyksessä on ollut terveydenhuollon järjestämä kuntoutus. Uusi kuntoutusrahalaki ja kuntoutusrahaa koskevat säännökset eri työeläkelaeissa tarjoavat nyt kuntoutukseen liittyvän oman lakisääteisen toimeentuloturvansa.

Mirjami Airaksinen

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut III Vuodeosastojen käyttö ja vanhustenhuollon palvelut

Pitkäaikaissairaiden ja vanhusten laitospaikkoja on eniten Pohjois-Suomen pienissä kunnissa, sekä terveyskeskusten sairaansijoilla että vuodeosasto- ja vanhainkotipaikkojen yhteismäärällä mitattuna. Vuodeosastojen käyttö näyttää olevan joustavinta ja tehokkainta siellä, missä paikkoja suhteessa väestömäärään on eniten. Hoitopäivät lisääntyvät suoraan sairaansijojen määrän mukaan, mutta keskimääräiset hoitoajat ovat lyhimmät ja potilasvaihto suurin juuri pienissä terveyskeskuksissa. Kahdenkymmenen vuoden takaisesta sairaansijojen käytön tehokkuus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Vanhustenhuollossa suuret terveyskeskukset ja Etelä-Suomi suosivat laitoshoidon ulkopuolellakin institutionaalisia ratkaisuja kun taas pienet terveyskeskukset ja Pohjois-Suomi kevyempiä palvelumuotoja.

Antti Turunen Simo Kokko Jorma Takala

Aikakauslehden viimeiset vuodet

Vuonna 1944 yksi merkittävä liiton Aikakauslehden tehtävä siirtyi valtiovallalle. Lehden liitteenä oli vuodesta 1928 lähtien julkaistu Suomen lääkintöasetuksia, koska pidettiin tärkeänä, että liiton jäsenet ovat perillä voimassa olevista asetuksista ja tärkeistä kirjelmistä. Itse asiassa lehden ensimmäinen toimittaja A.J. Palmen oli jo vuonna 1922 anonut valtioneuvostolta apurahaa asetusten julkaisemiseksi, mutta apurahaa alettiin saada vasta vuonna 1928. Asetusliitteen toimittajana oli lääkintöneuvos Herman Lavonius.

Kyllikki Kauttu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030