6188 osumaa

Uuden polven kolesterolilääke hyväksyttiin

Euroopan lääkevalmistekomitea esittää myyntilupaa evolokumabille (Repatha, Amgen) injektioina kohonneen LDL-kolesterolipitoisuuden hoitoon. Lääke on ihmisen monoklonaalinen vasta-aine, joka pienentää LDL-kolesterolin pitoisuutta seerumissa. Sen käyttötarkoitus on hyperkolesterolemia, dyslipidemia ja perheittäin esiintyvä (familiaalinen) hyperkolesterolemia. Haittavaikutuksina on esiintynyt nasofaryngiittiä, ylähengitystieinfektioita ja selkäkipuja. Evolokumabin hyväksyntään Euroopan komissiossa kulunee noin 3 kuukautta, ja sen jälkeen lääke voidaan tuoda markkinoille. Käsittelyyn ovat tulossa lähiaikoina samasta PCSK9-estäjien ryhmästä alirokumabi (REGN 727, Sanofi) ja bokositsumabi (RN 316, Pfizer). Jokaisesta aineesta on menossa hyötyjä ja turvallisuutta selvitteleviä laajoja pitkäaikaistutkimuksia. Vuoden hoidon otaksutaan maksavan noin 4 500-9 000 euroa / potilas.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epoetiini beeta ja keskosten retinopatia

Kaksi Cochrane-analyysiä keskosilla tehdyistä tutkimuksista havaitsi yhteyden verkkokalvosairauden ja epoetiini beetan (NeoRecormon, Roche) välillä, kun anemian hoito oli aloitettu 7-28 päivää syntymän jälkeen. Britannian lääkeviranomaisen mukaan keskosten anemian hoito epoetiini beetalla edellyttää hoidon hyötyjen ja riskien tarkkaa harkintaa. Myös verkkokalvon tilaa ja vauvan kaikkien silmäoireiden ilmenemistä on seurattava tarkoin hoidon aikana. Keskosilla, jotka ovat syntyneet ennen 31. raskausviikkoa ja joiden syntymäpaino on alle 1,25 kg, on jo sinänsä keskosuuteen liittyvä suurentunut verkkokalvosairauden riski.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pitkävaikutteinen paliperidoni skitsofreniaan

Yhdysvaltain FDA on hyväksynyt psykoosilääke paliperidonipalmitaatista joka kolmas kuukausi lihaksen sisäisenä injektiona annettavan lääkemuodon (Invega Trinza, Janssen), jossa vaikuttavan aineen vapautuminen suspensiosta on pitkittynyt. Ennen nyt hyväksyttyyn lääkemuotoon siirtymistä potilasta on hoidettava ainakin 4 kuukautta injektiovalmisteella, jota käytetään kerran kuukaudessa. Julkaistussa tutkimuksessa yli 90 %:lla skitsofreniapotilaista ei esiintynyt merkittävää sairauden oireiden palautumista siirryttäessä hoitoon neljällä injektiolla vuodessa. Uuden valmisteen odotetaan parantavan hoitomyöntyvyyttä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Riittäisikö lyhyt antibioottihoito mahansisäisissä infektioissa?

Satunnaistetussa 518 potilaan tutkimuksessa (STOP-IT), jossa verrattiin 4 päivän ja 8 päivän kestoisia antibioottihoitoja komplisoiduissa mahansisäisissä infektioissa, saatiin molemmilla vaihtoehdoilla samankaltainen lopputulos. Infektion alkulähde oli valtaosassa tapauksista (62 %) paksusuolessa, peräsuolessa, ohutsuolessa tai umpilisäkkeessä. Noin 22 %:lla potilaista molemmissa hoitoryhmissä ilmeni hoidon jälkeisiä tulehduksellisia komplikaatioita, kuten leikkausalueen infektioita tai toistuvia mahansisäisiä infektioita tai kuolemia. Löydökset antoivat viitteitä totuttua lyhyemmän antibioottikuurin riittävyydestä, mutta tutkimuksessa oli useita rajoittavia tekijöitä eikä esimerkiksi haittavaikutuksista tehty selkoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klotsapiiniin liittyneet kuolemat Tanskassa

Tanskan lääkeviranomainen julkaisi selvityksen psykoosilääke klotsapiinin käyttöön liittyneistä kuolemantapauksista. Vuoden 1977 jälkeen epäiltyjä tapauksia on ilmoitettu 33. Eniten niitä esiintyi ikäryhmässä 22-40-vuotiaat (n = 14). Kuolinsyitä olivat esimerkiksi myrkytys (n = 7), äkillinen kuolema mutta syy tuntematon (6), sydänlihastulehdus (4), keuhkoembolia (4) ja agranulosytoosi (2).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko WHO liikaa teollisuuden pauloissa?

WHO:n yleiskokous ei onnistunut hyväksymään selkeitä ohjeita WHO:n yhteistoiminnoista ruoka-, juoma- ja alkoholiteollisuuden kanssa. Etenkin kuluttaja- ja terveysjärjestöt arvostelivat WHO:n rahoitusta, jonka kautta nämä teollisuustahot onnistuvat jarruttamaan terveysohjelmia, jotka haittaavat rahoittajien omaa kaupallista toimintaa. Afrikan maat ja Intia haluaisivat listata teollisuustahot, joiden kanssa WHO:n tulisi varoa yhteistyötä, mutta Yhdysvallat, Kanada ja Norja vastustivat ehdotusta. Myös lääketeollisuutta kehotettiin valmistamaan hinnaltaan kohtuullisia rokotteita ja noudattamaan kansainvälisesti läpinäkyvämpää hintapolitiikkaa. Erimielisyyksien sovittelemiseksi WHO asetti työryhmän, jonka tulee laatia konsensukseen perustuvat ohjeet kuluvan vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030