Lähtökohdat Erot suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten terveydessä ovat tunnettuja. Kieliryhmien terveyseroja ei ole aiemmin analysoitu pohjautuen sairauspäivärahakausien diagnooseihin.

Menetelmät Artikkelissa tarkastellaan Kelan sairauspäivärahaa saaneiden suomen- ja ruotsinkielisten osuuksia diagnoosikohtaisesti ja sitä, miten osuudet ovat kehittyneet vuosina 2005–2018.

Tulokset Kehitys näyttää myönteiseltä, eli sairauspäivärahaa saaneiden prosentuaaliset osuudet olivat pieneneviä. Ruotsinkielisten osuudet olivat pienempiä kuin suomenkielisten. Yleisimmät syyt sairauspäivärahan taustalla olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyshäiriöt ja vammat. Vuosina 2005–2011 suomenkieliset naiset saivat mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa ruotsinkielisiä enemmän, mutta vuonna 2012 ruotsinkieliset naiset ohittivat suomenkieliset. Yllättävää oli raskauteen ja synnytykseen liittyvien vaivojen takia sairauspäivärahaa saaneiden ruotsinkielisten naisten suurempi osuus suomenkielisiin verrattuna.

Päätelmät Sairauspäivärahaa saajien osuudet lähestyvät toisiaan suomen- ja ruotsinkielisillä siten, että suomenkielisten sairauspoissaolot näyttävät vähenevän. Diagnooseja, jotka tarvitsevat lisätutkimusta, ovat raskaus ja synnytys sekä mielenterveyshäiriöt naisilla.