Lähtökohdat Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeinen afasia on yleinen ja toimintakykyä heikentävä oire. Afasiaan liittyvät muut neuropsykologiset oireet on tärkeää tunnistaa kuntoutuksen kohdentamiseksi oikein.

Menetelmät Pitkittäisessä havaintotutkimuksessa arvioitiin sadan AVH-potilaan kognitiivista toimintakykyä, mielialaa ja elämänlaatua viikon ja kolmen kuukauden kuluttua aivotapahtumasta. Potilaat jaetaan kahteen ryhmään afasian esiintymisen perusteella.

Tulokset Afaattiset potilaat (48/100) suoriutuivat akuuttivaiheessa muita AVH-potilaita (52/100) heikommin sanasujuvuuden, nimeämisen ja kielellisen ymmärtämisen sekä kielellisen muistin ja kielipohjaisen tarkkaavuuden ja työmuistin tehtävissä (PFDR = 0,002−0,014). Vaikka osittaista toipumista havaittiin, kolmen kuukauden kohdalla erot afaattisten ja muiden AVH-potilaiden välillä säilyivät nimeämisen, kielellisen ymmärtämisen sekä kielellisen muistin ja kielellispohjaisen tarkkaavuuden ja työmuistin tehtävissä (PFDR = 0,014−0,047). Ryhmien välillä ei havaittu eroja elämänlaadussa tai mielialassa.

Päätelmät Afasiaan voi liittyä laaja-alaisempi neuropsykologinen oirekuva, joka jatkuu subakuuttiin vaiheeseen. Mielialaan ja elämänlaatuun kielellinen häiriö saattaa vaikuttaa osalla potilaista vasta myöhemmässä vaiheessa.