Lähtökohdat Lasten sitoutuminen astmalääkitykseen on aiemman tutkimuksen perusteella heikkoa. Selvitimme, miten perheen ominaisuudet ennustavat astmalääkitykseen sitoutumista.

Menetelmät Tilastokeskuksen sekä Kelan rekistereistä poimittiin kaikki vuosina 1995–2017 astmalääkkeiden erityiskorvausoikeuden saaneet 1–13-vuotiaat lapset (n = 80 167). Sitoutumista mitattiin korvausoikeutta seuraavana kalenterivuonna hoitavien astmalääkkeiden ostokertoina (vähintään 3 ostokertaa/vuosi) ja hoitavien astmalääkeostojen osuutena kaikista ostetuista ­astmalääkeostoista (vähintään 50 % kaikista ostoista). Analyyseihin käytettiin Poisson-regressiota.

Tulokset Hoitoon sitoutuneita oli hoitavien lääkkeiden ostokertoina mitattuna 56 % ja hoitavien lääkkeiden osuutena mitattuna 92 % lapsista. Sitoutuneiden osuus kasvoi vuosina 1996–2018. Sitoutuminen oli heikointa vieraskielisissä perheissä ja matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla.

Päätelmät Suomalaislasten sitoutuminen astmalääkitykseen on parantunut, mutta on yhä heikkoa. Hoito ei myöskään toteudu tasa-arvoisesti: matalasti koulutettujen ja vieraskielisten perheiden lasten hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.