Lähtökohdat Maahanmuuttajataustaisten potilaiden osuuden ja lähetemäärän kasvuun on ­kiinnitetty huomiota Uuden lastensairaalan autismi- ja kehityshäiriöpäiväkeskuksessa.

Menetelmät Kävimme läpi vuoden aikana päiväkeskuksessa hoidettujen 3–6-vuotiaiden potilaiden (n = 455) tiedot ja vertasimme tausta- ja riskitekijöitä Hus-alueen koko samanikäiseen väestöön.

Tulokset Potilaista autismikirjon häiriö (ASD) oli 306:lla, joista 233 oli kehitysviiveisiä. Heistä 209 (89,7 %) oli syntynyt Suomessa, mutta vain 7,3 %:lla molemmat vanhemmat ja 11,6 %:lla äiti oli kotoisin Suomesta. Potilaiden vanhempia oli 75 maasta. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden äitien lapsilla oli noin 50-kertainen vaikean ASD:n riski verrattuna suomalaistaustaisten äitien lapsiin. Verrattuna koko samanikäiseen väestöön maahanmuuttajataustaiset lapset, joilla oli ASD, olivat useammin poikia, esikoisia ja syntyneet loppuvuodesta, pienipainoisina, sektiolla tai ­imukuppiavusteisesti. Heidän äideistään 27,9 %:lla oli ollut raskausdiabetes.

Päätelmät Maahanmuuttajataustaisten osuus vaikeasti autistisista potilaista on suuri ja vaatii lisäselvittelyä. Maahanmuuttajanaisten terveyteen ja äitiyshuoltoon on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Alkuraskauden D-vitamiininpuutteen mahdollista vaikutusta ilmiöön on syytä tutkia.