Verokoulutusta jäsenille

Lääkäriliitto järjesti 13.3. perinteisen verokoulutustilaisuuden jäsenilleen Lääkäritalossa.

Pauliina Pohjala

Saattohoito- vai eutanasialaki?

Lääkäriliitto järjesti 15.3. eduskunnassa infotilaisuuden ­kansanedustajille teemalla Hyvä kuolema.

Pauliina Pohjala

Kollegoiden asiantuntemusta tarjolla valtuustoihin

Tässä esittäytyvät ne, jotka lähettivät teesinsä Lääkärilehdelle.

Tuija Metsäaho

Lääkärin Suomi 100/25. Taistelu syöpää vastaan keskittyy: yhdistys, sädehoitolaitos ja radiumkanuuna

"Keski-iän kohotessa ja ehkä sivilisaation vaikutuksesta elämäntapoihin osoittaa syöpätauti lisääntymisen merkkejä maailmassa."

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/24. Yliopiston sisäänpääsyrajoitukset tulivat ensin lääketieteelliseen

"Muistamme meidät kaikki medikofiilareina, meluisana joukkiona, joka täytti matemaattisluonnon-tieteellisen tiedekunnan luentosaleja. Numerus clausus oli juuri astunut voimaan -- Keinoja ei kaihdettu, kunhan saavutettiin päämäärä: päästä niiden kahdenkymmenen ennakolta määrätyn lääketieteellisen neron joukkoon, joille annettiin kunnia päästä tiedekuntaan."

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/26. 543210 – ja ­ vastaanottojonot lyhenivät hetkeksi

Kieltolain aika päättyi 5.4.1932 klo 10, mikä näkyi aluksi vastaanottojonojen lyhentymisenä. Aikana, jolloin erilaiset alkoholijuomat olivat normaali osa reseptilääkevalikoimaa, oli kieltolaki tarkoittanut valtavaa painetta maan lääkärikuntaa kohtaan. Ainoa laillinen väylä alkoholijuomiin kulki lääkärien ja eläinlääkärien reseptien kautta. Ensin mainituilta sai laatujuomia ja viimeksi mainituilta tukkuannoksia.

Samu Nyström

Katseet tulevaisuuteen perinteitä kunnioittaen

Iloinen puheensorina ja perinteisen lämmin tunnelma täyttivät ­Lääkäritalon 28. helmikuuta Lääkäriliiton juhlistaessa 107-vuotista ­taivalta.

Terhi Walamies

Lääkärin Suomi 100/22. Lääkärit ennakkoluuloja vastaan – vuoden 1936 rokotuslaki

Vaikka isorokko oli vuosisadassa saatu rokotusten avulla Suomesta melkein häviämään, eivät ennakkoluulot rokottamista kohtaan olleet 1900-luvun alussa hälvenneet. Lääkärien mukaan etenkin Länsi- ja Lounais-Suomessa vastustettiin rokotuksia, ja koska laiminlyönnistä annetut sanktiot olivat mitättömiä, oli rokottamattomien määrä kasvanut. Vielä vuonna 1936 Kainuussa koettiin paikallinen isorokkoepidemia.

Lääkärin Suomi 100/23. Väestöpolitiikka ja lapsettomuus

Lääkärin työhön sisältyvä ihmiselämän alun problematiikka sisältää myös lapsettomuuskysymyksen. Ensimmäisen inseminaation kerrotaan suoritetun Suomessa vuonna 1938. Ajankohta tuntuu myöhäiseltä ajatellen, että monissa maissa oli 1800-luvulla puitu toimenpiteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia ongelmia.

Oona Ilmolahti

UPGRADED LIFE FESTIVAL 25.–26.4. Helsingissä

Pohjoismaiden suurin terveysalan startup- ja innovaatiotapahtuma järjestetään Helsingissä 25.–26.4.2017. Viime vuonna tapahtuma kokosi yli 1 100 kävijää, 80 puhujaa ja 70 näytteilleasettajaa.

Lääkäriliitto mukana Tampereen lääkäripäivillä

Lääkäriliiton henkilökuntaa on tavattavissa ­Tampereen lääkäripäivillä 22.–24.3. ­Tampere-talossa ständillä numero 100.

Pauliina Pohjala

Näköalapaikalla suurten muutosten keskellä

Liitto haluaa ottaa vastaan uusia ajatuksia ja kehittyä. Se on ottanut hienosti koppia tärkeistä asioista, sanoo HYKS-erityisvastuualueen uusi piiriylilääkäri Seija Vento.

Sari Kosonen

#100 jäsen­tapahtumaa

Lääkäriliitossa juhlistetaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotta nostamalla esiin liiton järjestämiä jäsentapahtumia teemalla #100jäsentapahtumaa.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/21. Maalaislääkärien ammattitaidon ylläpitämisen haasteet ja ensimmäiset jatkokurssit

"Jokainen pitemmän aikaa yksin toiminut maalaislääkäri tietää, että ennemmin tai myöhemmin tuntee kaikista ponnistuksista huolimatta jääneensä ajastaan jäljelle."

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/19. Ensimmäinen naisprofessori Laimi Leidenius

Laimi Leidenius (s. 1877) valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1908. Pian hän väitteli tohtoriksi ja sai samana vuonna 1913 oikeuden toimia synnytysten ja naistentautien erikoislääkärinä. Leidenius työskenteli yksityissairaaloissa, toimi apulaisopettajana sekä teki tutkimustyötä ja opintomatkoja.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/20. Ammatti­kunta valvoo pätevyyt­tään

Kun lääkärimäärä kasvoi ja lääketiede kehittyi, etenkin suurissa kaupungeissa alkoi olla entistä enemmän tietylle alalle erikoistuneita lääkäreitä. 1910-luvulla alkoi ilmetä tarvetta valvoa spesialistiksi itsensä ilmoittavien pätevyyttä. Lääkäriliitto päätti vuonna 1917, että liiton jäsenen oli perehdyttävä perusteellisin erikoisopinnoin siihen alaan, jonka spesialistina hän halusi työskennellä. Ensin paikalliset lääkäriyhdistykset valvoivat erikoispätevyyksiä.

Sari Aalto

Luottamusmies­toiminnan tulevaisuutta pohtimassa

Lääkäri- ja hammaslääkäriluottamusmiehet ­kokoontuivat ­yhteiseen neuvottelupäivään 14.2.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/16. Erimielisyyksien aika: Lääkärit kielikiistoissa

1910-luvulla Suomen lääkärikunta oli varsin yhtenäinen, mutta pinnan alla kyti. Itsenäistymisen myötä sivistyneistön keskuudessa alettiin käydä taistelua maan kulttuurisesta suunnasta ja identiteetistä. Keskiöön nousi kysymys suomen ja ruotsin kielen välisestä suhteesta.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/18. Lääkärinvalasta lakisääteisiin velvollisuuksiin

"Täten minä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan, että minä lääkärintointa harjoittaessani aina olen pitävä mielessäni tämän toimen korkeata tarkoitusta ja että minä tunnollisesti ja parhaan ymmärrykseni mukaan olen täyttävä kaikki ne velvollisuudet, jotka minulle lääkärinä kuuluvat."

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/17. Lääkärit sairausvakuutusta kaatamassa 1929

Ajatus lakisääteisestä sosiaalivakuutuksesta toteutui ensimmäisenä Bismarckin Saksan sosiaalivakuutuslaeissa. Tämän jälkeen vastaavia järjestelmiä ryhdyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan eri puolilla Eurooppaa. Suomessa sairausvakuutussuunnitelmat tulivat eduskunnan käsittelyyn ensimmäistä kertaa 1920-luvulla.

Samu Nyström