Tarvitaanko lisäkoulutusta ennen yksityiseksi yleislääkäriksi laillistamista?

Lääkäreiden laillistamisjärjestelmää ollaan muuttamassa vielä nykyisen hallituksen aikana. Tällä hetkellä valmistunut lääkäri saa harjoittaa yleislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä kahden vuoden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen. Lisäkoulutusjakson aikana työskentely tapahtuu toisen lääkärin johdolla ja valvonnassa. Nyt suunnitellaan terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöön lääkäreiden laillistamista koskevan pykälän muuttamista. Jatkossa lääkäri saisi oikeuden toimia laillistettuna ammattihenkilönä suoritettuaan ammattiin johtavan koulutuksen. On kuitenkin esitetty, että perusterveydenhuollon lisäkoulutusta olisi suoritettava edelleen ennen ryhtymistä yksityiseksi yleislääkäriksi tai jos lähdetään yleislääkäreiksi muihin EU/ETA-maihin. Asiasta mahdollisesti määrättäisiin laissa yksityisestä terveydenhuollosta.

Marjut Laurikka-Routti

Olemmeko kestävämpiä kuin muut?

Kesäaikaan ovat jälleen monet päivystyspisteet ruuhkautuneet. Nuoria, reippaita kandeja on saatu töihin mukavasti ja sijaistilanne ainakin omalla työpaikallani on parempi kuin moneen vuoteen. Vakituinen väki pitää oikeutetusti lomiaan, joten sijaisista huolimatta lääkäreitä puuttuu. Virka-aikana toimitaan tavanomaista vähemmin resurssein ja se näkyy päivystyksissä, joista moni valitettavasti edelleen toimii myös päiväaikaisen vajeen paikkaajana. Oman lisänsä päivystykseen tuovat lukuisat turistit, joita ainakin täällä Itä-Suomessa riittää. Päivystykseen tulee talviaikaa enemmän potilaita, jotka eivät ennakkoon ota yhteyttä. Lisäksi päivystykseen tulee helteiden vuoksi huonoon kuntoon kotona menneitä vanhuksia.

Helena Nukari

In memoriam Pentti Viljam Lepistö

Dosentti Pentti Lepistö menehtyi vaikeaan sairauteen 22.4.2010 Tampereella. Hän oli syntynyt 4.4.1935 Hämeenlinnassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Tampereen yhteislyseosta 1955. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1963, kirurgian erikoislääkäriksi 1970 ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi 1973. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Pentti Lepistö väitteli 1979 ja hänet nimitettiin Tampereen yliopiston ortopedian ja traumatologian dosentiksi 1986. Hänen väitöskirjansa käsitteli rasvaemboliaa ja muu tutkimustyö suuntautui lähinnä selkärankavammoihin.

Markku Järvinen, Matti U.K. Lehto

In memoriam Matti Kaivonen

Lääkintöneuvos, lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti Kaivonen kuoli Helsingissä 30.5.10 sairastettuaan pitkään Parkinsonin tautia. Hän oli syntynyt Jyväskylässä 8.4.1922 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1941. Hän lähti vapaaehtoisena jatkosotaan haavoittuen kahdesti Rukajärven suunnalla. Toivuttuaan hän opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa valmistuen 1950. Matti Kaivonen väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi silmätautien alalta vuonna 1965. Valmistuttuaan lääkäriksi hän työskenteli kunnanlääkärinä 7 vuoden ajan Kuhmalahdella, Eräjärvellä ja Joutsassa. Silmätautien erikoisala oli häntä kuitenkin alkanut kiinnostaa ja hän sai alan erikoislääkärin oikeudet vuonna 1959 HYKS:n silmätautien klinikassa suoritettujen opintojen jälkeen. Opintoihin sisältyi myös sairaalahallinnon koulutus Pohjoismaisessa Terveydenhuollon Korkeakoulussa 1969. Tässä ilmeni Matti Kaivosen suuri kiinnostus terveydenhuollon hallinnon kysymyksiä kohtaan. Hän saikin terveydenhuollon hallinnon pätevyyden vuonna 1979.

Ahti Tarkkanen

In memoriam Anja Lähteenmäki

Psykiatri ja psykoanalyytikko Anja Lähteenmäki kuoli 55-vuotiaana 19.4.2010, vain puolitoista vuotta syöpäsairauden toteamisen jälkeen. Anja syntyi 7.7.1954 Helsingissä ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Munkkivuoressa. Ylioppilaaksi hän pääsi 1973 Munkkiniemen yhteiskoulusta ja aloitti samana vuonna lääketieteen opinnot. Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääkäriksi 1979, sai psykiatrin pätevyyden 1987 ja psykoterapeutin, psykoanalyytikon ja psykoterapiakouluttajan pätevyydet 1998. Anja piti yksityisvastaanottoa vuodesta 1987 alkaen.

Eeva-Liisa Ja Heikki Palomäki, Anneli Tyrylahti, Liisa Falk, Nora Kuusi, Jukka-Pekka Pentinsaari

In memoriam Maija-Liisa Paljakka

Maija-Liisa Paljakka (o.s. Mali) vietti lapsuutensa ja tuli ylioppilaaksi syntymäkaupungissaan Turussa. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta. Saman kurssin opiskelutoverista Pertti Paljakasta tuli hänen aviopuolisonsa. Perhe muutti Lappeenrantaan, jossa Maija-Liisalla oli aluksi kädet täynnä kotityötä, lapsista kaksi oli kansakoulun alaluokilla, kaksi kotona ja viides lapsi oli tulossa. Maija-Liisa kutsuttiin perheen ääreltä kaupunginlääkäriksi. Hänen vastuualueenaan oli kouluterveydenhuolto, joka olikin hänen sydäntään lähellä loppuun saakka. Hänen työnsä oli menestyksellistä ja uraauurtavaa.

Outi Strid, Ritva Kauppinen

In memoriam Marjo Hannele Lappalainen

Yleislääketieteen erikoislääkäri, ystävämme Marjo (o.s. Harinen) Lappalainen menehtyi vaikeaan sairauteen Lahdessa 3.3.2010. Marjo syntyi 5.1.1966 Jyväskylässä, jossa hän asui perheineen koko lapsuutensa ja kouluvuosiensa ajan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Voionmaan lukiosta 1985. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa kemiaa, kunnes aloitti lääketieteen opinnot Kuopion yliopistossa syksyllä 1987. Lääketieteen lisensiaatiksi Marjo valmistui keväällä 1993.

Leena Aitto-Oja, Tiina Hyvärinen, Tarja Karinen, Pauliina Nuutinen, Asta Ryynänen

Kadonnutta kokonaiskuvaa etsimässä

Menneinä vuosikymmeninä eri puolille maata ja maailmaa kehittyneet yhteenvetonäkymät, joita sairaaloissa myös kuumekurviksi kutsutaan, auttoivat niin lääkäreitä kuin hoitohenkilökuntaa saamaan nopean kokonaiskuvan potilaan senhetkisestä tilanteesta. Huonokuntoista potilasta osastolle hoitamaan hälytetty päivystävä lääkäri näki yhdellä silmäyksellä, että diabeetikon femoropopliteaalisen ohitusleikkauksen toisena postoperatiivisena päivänä oli aloitettu keftriaksoni kuumeen ja CRP:n nousun takia. Kuudentena postoperatiivisena päivänä oli alkanut ripuli ja oksentelu, CRP ja kuume olivat nousseet uudelleen ja nyt seuraavana päivänä syketaso oli noussut 60:sta 150:een ja verenpaine laskenut.

Tinja Lääveri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030