Lääkäriliitto huolestunut lääkärien terveydestä: Luottamuslääkärijärjestelmä suunnitteilla

Useat selvitykset osoittavat, että lääkärien kynnys hakea apua sairauksiinsa ja ongelmiinsa on suurempi kuin muulla väestöllä. Lääkärien omat sairaudet jäävät usein hoitamatta eivätkä he jää hevin sairauslomalle. Lääkäriliiton hallituksen asettama työterveyshuollon asiantuntijoista koostunut työryhmä suosittelee erityisen luottamuslääkärijärjestelmän perustamista lääkäreille. Terveytensä ja työkykyisyytensä säilyttämiseksi lääkäreitä tulisi myös kannustaa käyttämään tavanomaisia terveyspalveluja nykyistä herkemmin.

Lääkäriliiton edustajat arvostelivat ankarasti tämänsyksyistä tulopoliittista kierrosta ja Akavan osuutta siihen 27.11. pidetyssä Akavan liittokokouksessa. Lääkäriliitto vastusti yleislakolla uhkaamista eikä ole tyytyväinen sen tuloksena saavutettuun sopimukseen, jossa verotus kiristyy entisestään.

Työryhmän tekemissä tutkimuksissa kävi ilmi, että lääkärit käyttävät työnantajan järjestämiä ja julkisia terveydenhuoltopalveluja hyvin vähän. Vain keskimäärin joka kymmenes lääkäri hakeutuu vuoden aikana sairauden takia työterveyshuoltoon. Terveyskeskusten vastaanotoilla tai sairaalan poliklinikoilla ei lääkäriä usein näe potilaana. Sairauspoissaoloja lääkäreillä on vähän, ainoastaan 0-2 % työpäivistä.

Arkikokemukset kertovat, että vaikka lääkärit ovat keskimääräistä väestöä terveempiä ja osaavat lääkitä useita vaivoja itse, jäävät monet heidän sairautensa huonosti hoidetuiksi tai kokonaan hoitamatta. Syynä tähän ovat kiire, vaikeus olla poissa vastuullisesta työstä sekä korkea kynnys kääntyä toisen asiantuntijan puoleen terveysongelmissaan.

Lääkärit kokevat helposti joutuvansa kiusallisen huomion kohteeksi ollessaan potilaina työterveyshuollossa tai muussa tutussa terveydenhuollon pisteessä ja ovat huolissaan tietosuojansa säilymisestä. Erityisen vaikeaa on tämän vuoksi hakea apua päihdeongelmiin, stressin aiheuttamiin oireisiin tai muihin työstä johtuviin pulmiin.

Lääkärin asettuminen potilaan rooliin on ongelmallista, mutta helppoa ei ole myöskään kollegan hoitaminen. Pelko tästä hankalasta vuorovaikutussuhteesta saattaa olla esteenä hoitoon hakeutumiselle. Tilanteen voi tehdä entistä kiusallisemmaksi se, ettei kollega suostu ottamaan normaalia korvausta antamastaan hoidosta.

Luottamuslääkäri-verkosto

Työryhmä katsoi, että lääkärien terveyden ja työkykyisyyden säilyttämiseksi heitä tulisi motivoida hakemaan asiantuntija-apua sairauksiensa ja ongelmiensa hoitoon. On tärkeää, että lääkärit kiinnittäisivät huomiota omaan terveydentilaansa ja käyttäisivät tarvittaessa normaaleja työterveys- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Tehdyt selvitykset osoittavat, että näiden palvelujen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös lääkärien erityisongelmat huomioon ottava, joustava tukijärjestelmä.

Työryhmän hahmottelemassa luottamuslääkärijärjestelmässä on pyritty kiinnittämään huomiota erityisesti lääkärien työhön, työkykyisyyteen ja tietosuojaan liittyviin kysymyksiin. Tarkoitus on näin madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä. Järjestelmä ei ole tarkoitettu vain päihde- ja stressiongelmien hoitoon vaan lääkärit voisivat turvautua siihen missä tahansa sairauksissa, jos he syystä tai toisesta eivät katso voivansa käyttää normaaleja terveyspalveluja.

Tavoitteena on muodostaa koko maan kattava luottamuslääkärien verkosto. Eri puolilta maata pyritään löytämään kokeneita ja arvostettuja lääkäreitä, jotka olisivat halukkaita ryhtymään lääkärien lääkäreiksi. Heidän tehtävänsä olisi toimia lähinnä tutkimusten ja hoidon käynnistäjinä, tukijoina ja koordinaattoreina.

Työryhmä katsoi, että ihanneluottamuslääkäri saattaisi olla "psykiatrisesti suuntautunut sisätautilääkäri", mutta persoonallisuuden merkitys tehtävässä on suurempi kuin erikoisalan. Pääsääntöisesti luottamuslääkäri vastaisi kollegan perustasoisesta hoidosta ja voisi tarvittaessa potilaan suostumuksella konsultoida eri alojen spesialisteja. Käytännössä tämä tapahtuisi luontevimmin luottamuslääkärien toimiessa yhteistyössä jonkun suurehkon lääkärikeskuksen kanssa.

Tavoitteena on, että luottamuslääkärit voisivat tarjota tukea ja neuvoja laajemminkin kuin pelkässä sairaanhoidossa. Jos kyseessä on lääkärin heikentynyt työkyky tai muut työhön liittyvät ongelmat, tulisi luottamuslääkärillä olla tietoa myös näistä kysymyksistä sekä mahdollisuus ohjata apua hakeva kollega kuntoutukseen tai koulutukseen tai muuten parantamaan työkykyään.

Hoitoa tarvitseva lääkäri voisi kääntyä kenen tahansa luottamuslääkärin puoleen. Järjestelmästä on tarkoitus tehdä mahdollisimman joustava ja vapaavalintainen. Työryhmä arvioi, että alkuvaiheessa tarvittaisiin keskimäärin yksi sivutoiminen luottamuslääkäri sairaanhoitopiiriä kohden eli yhteensä parisenkymmentä henkilöä.

Varmuus tietosuojasta on tär-keää, jotta hoitoon hakeutumisen kynnystä saadaan lasketuksi. Luottamuslääkärit pitäisivät normaalia potilaskortistoa, mutta tiedot eivät välittyisi minkään ulkopuolisen tahon, kuten viranomaisten tai Lääkäriliiton tietoon. Mahdolliset yhteydenotot esimerkiksi työterveyshuoltoon tapahtuisivat ainoastaan hoidettavan lääkärin suostumuksella.

Työryhmän käsityksen mukaan lääkärien hoitoon hakeutumista rajoittaa usein vaikeus vastaanottaa kollegan mahdollisesti ilmaiseksi antamia palveluja tai arkuus hakea korvauksia tutkimuskustannuksista. Siksi työryhmä suosittelee, että Lääkäriliitto tavalla tai toisella vastaisi hoidon käynnistysvaiheen ja siihen liittyvien tutkimusten kustannuksista sekä suorittaisi luottamuslääkäreille normaalit palkkiot potilaskäynneistä.

Kustannusten korvaamisesta samoin koko järjestelmän rahoittamisesta joudutaan kuitenkin vielä tekemään jatkoselvittelyjä. Parhaillaan vireillä olevat suunnitelmat työterveyshuollon maksullisuudesta joudutaan mahdollisesti ottamaan huomioon myös luottamuslääkärijärjestelmässä.

Mistä löytyvät lääkärien lääkärit?

Yksi suurimpia käytännön ongelmia luottamuslääkärijärjestelmän käynnistämisessä on sopivien henkilöiden löytäminen näihin vaativiin tehtäviin. Mistä löytyy kokeneita ja ammattikunnan arvonantoa nauttivia lääkäreitä, joilla on aikaa ja kiinnostusta huolehtia ammattitovereidensa usein monisyisistä ongelmista? Hyvän kliinisen tietämyksen ohella luottamuslääkäreillä tulisi olla näkemystä lääkärintyön erityiskysymyksistä, jotta he osaisivat auttaa myös ammatissaan kriisiin joutuneita kollegoitaan.

Enemmän kuin valmiita tietoja, tehtävässä vaaditaan kiinnostusta näihin kollegojen hoitamisessa esiin tuleviin haasteisiin. Tarkoitus on, että Lääkäriliitto kouluttaisi luottamuslääkärit tehtävään ja että he alkuperehdytyksen jälkeen voisivat itse suunnitella koulutustaan omien tarpeidensa mukaan.

Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt työryhmän esittämät suuntaviivat lääkärien terveydenhuollon järjestämiseksi. Huomion kiinnittämistä lääkärien terveysongelmiin ja huolenpitoa ammattikunnan jäsenistä pidetään hyvin tärkeänä. Avoimia kysymyksiä ovat kuitenkin vielä luottamuslääkärien rekrytointi samoin kuin järjestelmän rahoitus. Näiden kysymysten selvittelyä jatketaan pyrkien siihen, että luottamuslääkäritoiminta päästäisiin aloittamaan vuoden 1993 aikana.

Marit Henriksson

Tupon jälkipuintia Akavan liittokokouksessa

Puheenjohtaja Voitto Ranne katsoi kuitenkin Akavan toimineen ainoalla mahdollisella tavalla. Ellei Akava olisi muiden palkansaajakeskusjärjestöjen mukana uhannut maan hallitusta yleislakolla, tulos olisi ollut hänen mukaansa vielä epäedullisempi. Jättäytymällä yleislakkouhan ulkopuolelle Akava olisi ilmaissut hyväksyvänsä valtiovallan toimenpiteet eikä olisi voinut osallistua ratkaiseviin neuvotteluihin.

"Koko akavalaisen edunvalvonnan kannalta pahinta olisi kuitenkin ollut jatko tämän kriisin jälkeen. SAK ja STTK olisivat esiintyneet voittajina ja Akava seurailijana seuraavissa neuvottelupöydissä. Akavan painoarvo työmarkkinaosapuolena olisi laskenut. Ulkopuolelle jääminen tässä selkkauksessa olisi merkinnyt selvää taantumaa Akavan pyrkimyksissä hoitaa tehokkaasti jäsenliittojensa jäsenten edunvalvontaa."

Näihin riskeihin ja panoksiin suhteutettuna neuvottelukierroksen lopputulos oli Ranteen mielestä kohtuullisen hyvä.

"Monet pitävät kielteisenä sitä, että olimme mukana palkansaajien yhteisrintamassa. Tämä on ymmärrettävääkin, sillä tilanne oli varsin poikkeuksellinen ja outo akavalaisille. Meidän pyrkimyksenämme on aina ollut rauhanomaisesti ratkaista ristiriidat etenkin maan hallituksen kanssa."

Ranne toivoi, että tällainen tilanne ei enää toistu. "Työtaistelulla uhoaminen on tulella leikkimistä ja sillä on korkea riskitaso. Seuraavalla kerralla edessä voisi olla epäonnistuminen ja palkansaajaliikkeen Waterloo."