Lääkäriliiton hallitus 1997: Peruspalkkatason nosto kaikkien tavoitteena

Esittelemme seuraavassa Lääkäriliiton hallituksen, jossa on tällä kertaa tavallista enemmän uusia kasvoja. Valtuuskunnnan kokouksessa joulukuussa hallitukseen valittiin kaikkiaan viisi uutta henkilöä: puheenjohtaja Kati Myllymäki, varapuheenjohtaja Lauri Kyllönen sekä hallituksen jäsenet Jaakko Halonen, Risto Lantto ja Olli Meretoja. Erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Anne Santalahti. Muut hallituksen jäsenet ovat puolivälissä kaksivuotista mandaattiaan.

Lääkärilehti kyseli hallituksen jäseniltä heidän aiempaa järjestökokemustaan, keskeistä tavoitettaan edunvalvonnassa sekä heidän näkemyksiään siitä, miten Lääkäriliiton toimintaa tulisi kehittää. Vastausten yhdensuuntaisuus ennakoi hyvää hallitustyöskentelyä: vastauksissa korostetaan johdonmukaisesti lääkärien peruspalkkauksen parantamista ja siirtymistä palkkausjärjestelmään, joka ottaa huomioon suoritteet, pätevyyden sekä erityisvelvoitteet. Liiton toiminnassa hallituksen jäsenet haluavat parantaa erityisesti tiedonkulkua liiton päättävien elinten ja jäsenistön välillä sekä lääkärikunnan yhtenäisyyttä. Nämä ovatkin välttämättömiä edellytyksiä edunvalvontatavoitteiden onnistumiselle.

Puheenjohtaja

Kati Myllymäki

Terveyskeskuslääkäri

Mikkelin seudun terveyskeskus

Järjestökokemus

LKS pj., SML pj., Duodecim-seuran valtuuskunta,

Nuori Lääkäri -lehden päätoimittaja,

Lääkäriliiton valtuuskunta, hallitus, useat valiokunnat.

Edunvalvontatavoite

Peruspalkkauksen korjaus,

väestövastuujärjestelmän laajentaminen ja parantaminen, kohtuuttoman työsidonnaisuuden keventäminen.

Lääkäriliiton kehittäminen

Dynaamisempaan, aktiivisempaan ja avoimempaan suuntaan. Tarvitaan korkeaa profiilia ja aktiivista osallistumista yhteiskunnassa vaikuttamiseen terveydenhuollon ja lääkärikunnan puolesta.

Varapuheenjohtaja

Risto Ihalainen

Terveydenhuollon johtaja

Vantaan kaupunki

Järjestökokemus

Akavan luottamusmies 82-85, KL johtokunta 83-94, Kunnallislääkäri-lehden päätoimittaja 90-.

Lääkäriliiton valtuuskunta 82-94, hallitus 94-, vpj. 96-, useat valiokunnat.

Edunvalvontatavoite

Liiaksi ylityöluonteisiin ansioihin painottuvan palkkarakenteen oikaisu ja terveyspoliittisesti mielekkäitä ratkaisuja tukevan perustyön tulospalkkauksen edistäminen. Tavoitteena itse hallittavissa oleva riittävästi palkattu työaika, joka sallii sosiaalisenkin elämän.

Lääkäriliiton kehittäminen

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen myös yhteiskuntasuhteita luomalla ja kehittämällä; paikallisen lääkäriyhteistyön vahvistaminen vastaamaan terveydenhuollon paikallista järjestämisvastuuta ja paikallisneuvottelutarpeen kasvua.

Varapuheenjohtaja

Lauri Kyllönen

Erikoislääkäri

HYKS Kirurginen sairaala

Järjestökokemus

LKS pj. -74,

Suomen Kirurgiyhdistyksen varainhoitaja 96-97,

Lääkäriliiton HYKS:n paikallisosaston pj. 95-96.

Edunvalvontatavoite

Työaikalain mukanaan tuomien ongelmien ratkaisu ja erityisesti sairaalalääkärien palkkakehityksen edistäminen seuraavaa virkaehtosopimusta valmisteltaessa

Lääkäriliiton kehittäminen

"Liiton" ja jäsenistön tiedonvälityksen parantaminen on välttämätöntä.

Jaakko Halonen

Terveyskeskuslääkäri

Äänekosken terveyskeskus

Järjestökokemus

SML hallitus 90-93, NLY hallitus 94-95, NLY pj. 96-.

Lääkäriliiton valtuuskunta 95- sekä eri valiokunnat 93-.

Edunvalvontatavoite

Lääkärien päivätyöansion ja kokonaisansion selvä nosto. Työaikalain edellyttämän työaikajärjestelmän luominen siten, että se vähentää työsidonnaisuutta hoidon ja erikoistumiskoulutuksen tasoa laskematta.

Lääkäriliiton kehittäminen

Lääkäriliiton profiilia edunvalvonnallisena järjestönä tulee nostaa. Lääkäriliiton täytyy ottaa merkittävä keskustelua ja kehitystä ohjaava rooli terveyspolitiikassa.

Jarkko Ihalainen

Apulaislääkäri (kliininen kemia)

SPR Veripalvelu

Järjestökokemus

NLY pj. 93-95,

Lääkäriliiton valtuuskunta 88-91, 94- ja hallitus 5/96-,

Lääkäriliiton koulutusvlk:n pj. 5/96- sekä jäsen lukuisissa muissa valiokunnissa ja työryhmissä.

Edunvalvontatavoite:

Palkan ja työmäärän suhdetta on parannettava olennaisesti, luokkaa 30-40 %. Tässä yhteydessä nettokokonaispalkkoja on korotettava vähintään noin 15 % kaikilla lääkäreillä. Työolo-, koulutus- ja työsuhdeasiat on saatava lääkäreiden osalta parempaan kuntoon.

Lääkäriliiton kehittäminen

Asiantuntijuuden ja edunvalvonnan parempi yhteensovittaminen on tarpeen liiton toiminnassa. Näiden kahden toiminnan pitäisi selvemmin tukea toisiaan eikä kilpailla keskenään.

Risto Lantto

Lastentautien erikoislääkäri

OYS

Järjestökokemus

Luottamusmies 93-,

Paikallisosaston johtokunnan jäsen 93-.

Edunvalvontatavoite

Sairaalalääkäreiden peruspalkkatason nosto päivystysajan palkkatasoa laskematta. Työsidonnaisuutta on voitava vähentää, jos haluaa, mutta toisaalta on oltava mahdollisuus tehdä työtä työaikalain sallimissa rajoissa. Lepoajat turvattava myös takapäivystäjille. Itsensä ammatillisesta kehittämisestä ja vastuullisesta työstä on saatava myös rahallista vastinetta.

Lääkäriliiton kehittäminen

Lähiaikojen toiminnan painopistettä on siirrettävä selkeästi edunvalvonnan suuntaan. Jäsenistön tulisi pystyä tuntemaan, että "Liitto" on me ja me olemme "Liitto". Yhtenäisyys on oleellisin voimavara.

Lähiaikoina tulee todennäköisesti ongelmaksi myös se, että liiton jäsenet joutuvat työpaikoilla ajamaan entistä selvemmin vastakkaisia etuja: on työnantajia ja -tekijöitä. Tähän tulisi löytää ratkaisu, jossa kuitenkin ollaan yhteisessä liitossa.

Olli Meretoja

Osastonylilääkäri (anestesiologia)

HYKS Lasten ja nuorten sairaala

Järjestökokemus

Finnanestin päätoimittaja 91-96,

Suomen Anestesiologiyhdistyksen hallitus.

Edunvalvontatavoite

Lujittaa lääkäreiden sitoutumista uuden virkaehtosopimuksen luomiseen. Palkkauselementeiksi hallinto- ja opetus/tutkimusvastuu sekä pätevyys/kokemustaso. Päivystyskorvausten yksinkertaistaminen ja perustyöajan säilyttäminen klo 8-16. Lisätä lääkärikunnan valmiutta pitää huolta VES:n toteutumisesta neuvottelutuloksen mukaisesti.

Lääkäriliiton kehittäminen

Lisätä Lääkäriliiton hallituksen ja valiokunnan toiminnan ja tavoitteiden tiedottamista lääkärikunnalle ja lisätä lääkäreiden ja liiton välistä vuorovaikutusta.

Kari Pylkkänen

Johtajapsykiatri

YTHS

Järjestökokemus

Suomen Psykiatriyhdistyksen pj. 90-95,

Suomen Mielenterveysseuran pj. 93-.

Lääkäriliiton valtuuskunta 92- ja hallitus 93-, useat valiokunnat ja työryhmät, mm. terveyspoliittisen valiokunnan pj.

Edunvalvontatavoite

Työaikalain toimeenpano siten, että toteutetaan lääkärikuntaa tyydyttävä erikoislääkäreiden palkkarakenteen uudistus painottaen peruspalkkaa ja päiväaikaan sijoittuvaa perustyöaikaa. Lisäksi edunvalvonnan tulee perustua liiton aktiiviseen osallistumiseen terveydenhuollon supistuvan rahoituskehityksen katkaisemiseen ja uusien rahoitusmallien kehittämiseen.

Lääkäriliiton kehittäminen

Lääkäriliiton tulee entistä tehokkaamin välittää lääkärikunnan tieto ja kokemus terveydenhuoltoa koskevaan päätöksentekoon. Yksittäisen lääkärin kliininen autonomia on turvattava, poliittisen ohjauksen ei tule ulottua kliinisiin valintoihin, vaan keskittyä rahoituksen painotuksiin.

Pekka Saarinen

Sotilaslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri

Puolustusvoimat, SIRR:n Huoltokeskus, Santahaminan terveysasema

Järjestökokemus

LKS:n, SML:n ja NLY:n hallitukset.

Lääkäriliiton valtuuskunta 86-94, hallitus 87-. Vero-, järjestö-, yksityissektori- ja vakuutusvlk:ien pj., valtionjaoston pj. 91-, potilasvakuutus- ja valtion edunvalvontatyöryhmien pj., useissa valiokunnissa jäsenenä.

Edunvalvontatavoite

Valtion sektorin lääkäreiden etujen ajaminen ja heidän pitämisensä esillä SLL:n toiminnassa ja erityisesti edunvalvonnassa. Kuluvana vuonna painopistealueena työn vaativuusluokittelu -pohjaiseen palkkaukseen siirryttäessä lääkäreiden palkkakehityksen ja sen muiden vaikutusten seuraaminen. Lisäksi työaikalain sovellutukset valtion sektorilla sekä valtion lääkäreiden järjestöllisen aktiivisuuden kohottaminen.

Lääkäriliiton kehittäminen

Viime vuosina on ilmennyt lisääntyvä tarve parantaa tiedonkulkua luottamusmiesten ja jäsenten suuntaan erityisesti edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Hallituksen jäsenten tulisi esiintyä enemmän jäsentilaisuuksissa. Tiedonkulkua jäsenistölle päätöksistä ja niiden perusteista on priorisoitava ja kehitettävä moderneja keinoja käyttäen. "Edunvalvontakriiseissa" voimavaroja on voitava entistä enemmän keskittää edunvalvonnan ja järjestötoiminnan piiriin unohtamatta pienehköjen tai erillisten lääkäriryhmien ongelmia.

Anne Santalahti

Apulaisylilääkäri, yleislääketie-teen erikoislääkäri

Riihimäen kttky

Järjestökokemus

KL johtokunta 89-94 ja pääsihteeri 94-,

Lääkäriliiton Varsinais-Suomen aluepäällikkö 88-92,

Lääkäriliiton valtuuskunta 91-94 sekä useat valiokunnat, mm. omalääkäri-, järjestö-, työvoimapol.- ja edunvalvontavlk, jonka pj. 96. Hallitus 96-.

Edunvalvontatavoite

Peruspalkkatason nosto, lääkärille mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaukseensa (yksilöllisempi palkkausmalli). Aikapalkasta pois, tilalle pätevyyteen ja suoritteisiin perustuva palkkaus. Väestövastuujärjestelmä koko perusterveydenhuollon lääkäreille. Mahdollisuus vaikuttaa työolosuhteisiin ja työjärjestelyihin.

Lääkäriliiton kehittäminen

Lisätä lääkärikunnan yhtenäisyyttä: ei vastakkainasettelua liiton sisällä, sillä yhtenäisyyttä tarvitaan niin edunvalvonnassa kuin terveyspolitiikassa. Kaikille lääkäriryhmille tulee löytyä tilaa liitossa, päätösten tulee olla pienryhmät huomioon ottavaa, mutta kuitenkin demokraattista ja tasapuolista.

Kati Myllymäen kuva: Pepe Makkonen

Muut valokuvat: Esa Homi