Diabeteksen hoidon erityispätevyys
Suomen Lääkäriliitto on hiljattain perustanut lääkäreille uuden pätevöitymisjärjestelmän, joka täydentää erikoislääkärin oikeuksiin perustuvaa pätevyysjärjestelmää ja muodostaa siihen liittyvän joustavan jatkokoulutusohjelman. Suomen Endokrinologiyhdistyksen aloitteesta Suomen Lääkäriliiton hallitus on kokouksessaan 21.9.94 päättänyt diabeteksen hoidon erityispätevyyden perustamisesta. Erityispätevyys on nyt ensimmäisen kerran myönnetty yhden, joskin moni-ilmeisen, sairauden hoitoon. Moni voi kysyä, onko tämä tarkoituksenmukaista? Diabetes on kuitenkin Suomessa sekä inhimillisesti että taloudellisesti tärkeä kansantauti, jota hoidetaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla ja monella lääketieteen erikoisalalla. Siksi erityispätevyys koskettanee, ainakin epäsuorasti, varsin monia kollegoita.
On selvästi osoitettu, että diabeteksen hyvällä hoidolla voidaan vähentää tautiin liittyviä lisäsairauksia ja niiden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Diabeteksen hoidon erityispätevyys lisää osaltaan diabeteksen hoidon arvostusta maassamme ja tukee taudin hoidossa erityisosaamiseen perustuvaa keskittämistä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Diabeteksen erityispätevyys vastaa sisällöltään ja tavoitteeltaan Suomen Lääkäriliiton erityispätevyydelle asettamia tavoitteita. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden toivotaan kannustavan diabetespotilaiden parissa työskenteleviä lääkäreitä systemaattisesti hankkimaan alan koulutusta. Mikään ei myöskään estä, ettei se voisi toimia palkkauksessa perusteena henkilökohtaisen tieto-taitolisän myöntämiselle.
Myöntämisperusteet
Diabeteksen hoidon erityispätevyys voidaan hakemuksesta myöntää sisätautien, lastentautien, yleislääketieteen ja muidenkin alojen erikoislääkäreille, jotka täyttävät ehdotuksessa esille tuodut kelpoisuusehdot. Hakijan tulee olla toiminut vastuullisena diabetespotilaita hoitavana sairaalalääkärinä, terveyskeskuslääkärinä tai lääkärinä Diabeteskeskuksessa tai siihen rinnastettavassa laitoksessa päätoimisesti vähintään kaksi vuotta tai osatoimisena 4-8 vuotta. Tämän perusvaatimuksen lisäksi edellytetään, että hakija on toiminut kuuden kuukauden ajan diabeteksen hoitoon perehtyneen lääkärin ohjauksessa sairaalassa, missä on erillinen, laaja-alainen diabeteksen hoitoyksikkö.
Teoreettista koulutusta kotimaisista tai ulkomaisista alan koulutustilaisuuksista edellytetään hankittavan varsin laajasti, yhteensä 40 pistettä. Pisteitä myönnetään erikoislääkäriyhdistysten järjestämistä koulutustilaisuuksista siten, että kaksi pistettä saa hyväksyttävästä kokopäiväohjelmasta ja yhden puolipäiväohjelmasta. Hyväksyttäviä koulutustilaisuuksia ovat mm. Suomen Endokrinologiyhdistyksen järjestämä Hyvinkään kurssi tai lääketiedepäivien kurssit, alueelliset diabetespäivät, terveyskeskuslääkäreille suunnatut Diabeteskeskusten kurssit tai ulkomaiset alan kokoukset (mm. ADA, EASD, IDF, SSSD). Takautuvasti koulutuspisteitä voidaan myöntää viiden vuoden ajalta. Kirjallista kuulustelua ei toistaiseksi edellytetä. Ilman erillisiä perusteluja diabeteksen hoidon erityispätevyys voidaan myöntää endokrinologian suppean spesialiteetin saaneille sisätauti- ja lastenlääkäreille.
Oikeutta diabeteksen hoidon erityispätevyyteen haetaan Suomen Lääkäriliitolta. Hakemus osoitetaan Suomen Endokrinologiyhdistyksen sihteerille (Dos. Leo Niskanen, sisät. klinikka, 70210 Kuopio, KYS), jolta saa tarvittaessa lisätietoja. Suomen Endokrinologiyhdistyksen johtokunnan nimeämät asiantuntijat, jotka ovat yliopiston dosentteja, antavat lausunnon Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle kunkin hakijan kelpoisuudesta. Käytännön työpalvelu todistetaan työnantajan antamalla todistuksella, josta ilmenevät palvelun kesto ja luonne. Takautuvan teoreettisen koulutuksen osalta hakijoiden esittämät koulutustilaisuudet käsitellään yksilöllisesti ja kahden vuoden siirtymäkauden aikana voidaan teoreettisen koulutuksen osalta noudattaa soveltuvin osin harkintaa.
Diabeteksen hoidon kehittäminen on maailmanlaajuisestikin yksi erilaisten terveydenhuoltojärjestelmien keskeisiä tavoitteita. Tuoreet tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet hyvän hoitotasapainon merkityksen lisäsairauksien vähentämisessä. Hiljattain julkaistiin aikuistyypin diabeteksen uudistettu hoitosuositus ja nuoruustyypin diabeteksen hoitosuositus on valmistumassa. Diabeteksen hoidon erityispätevyys tukee näiden hoitosuositusten tavoitteita: diabeetikoiden tehokkaan ja laadukkaan hoidon kehittämistä.
