Eduskunnalle vetoomus: Virkoja eurolääkärikoulutusta varten
Lääketieteen opiskelijat sekä lääkärijärjestöjen edustajat luovuttivat toimintapäivänä eduskuntaryhmille vetoomuksen nuorten lääkärien työllisyystilanteen helpottamiseksi. Orientoivan vaiheen viroista suurin osa on lakkautettu eikä tulevaa eurokoulutusta varten ole edes suunnitteilla vakansseja. Paikalla olleet kaikkien puolueiden edustajat ja kansanedustajalääkärit lupasivat ryhtyä toimiin lääkärien eurokoulutuksen turvaamiseksi.
Jarkko Ihalainen totesi vetoomuksen luovutustilaisuudessa, että Suomen liittyminen Euroopan Yhteisöön on johtamassa lääkärien kannalta laittomaan tilanteeseen. EY-direktiivin mukaan lääkäri ei saa vapaasti harjoittaa ammat- tiaan, ennen kuin hän on valmistumisensa jälkeen hankkinut kahden vuoden työkokemuksen. Käytännössä tämä merkitsee, että vuodesta 1995 lähtien valmistuvien lääkärien tulee nykyisen orientoivan vaiheen asemesta suorittaa kaksivuotinen työpalvelu. Se on kuitenkin lähes mahdotonta, sillä työtilaisuuksia ei ole tarjolla. Vetoomuksessa esitetäänkin, että vuosittain valmistuvaa noin 500 lääkäriä varten tarvittaisiin yhteensä 1 000 uutta virkaa.
Direktiivin mukaan kaksivuotinen työkokemus on hankittava nimenomaan valmistumisen jälkeen, joten sitä ei voi liittää opiskelun osaksi. Tämä johtuu keskieurooppalaisesta lääkärikoulutuksesta, joka on hyvin teoreettinen. Direktiivin lähtökohtana ovat olleet vakuutusyhtiöiden vaatimukset, että lääkärien on valmistumisensa jälkeen suoritettava pakollinen työharjoittelu, ennenkuin he pääsevät jakamaan vakuutusrahoja.
Ihalaiselle oli yllätys, että kysymys eurolääkärikoulutuksesta oli kansanedustajille uusi, mutta ilahduttavaa oli, että he lupasivat ottaa asian esille omissa puolueissaan. Hän toivoo kansanedustajien myönteisen suhtautumisen johtavan siihen, että asiaa ryhdytään nyt viranomaisten, Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kesken toden teolla valmistelemaan.
- Toteutettu valtionosuusuudistus ja keskitetyn säätelyn purkaminen ovat vaikeuttaneet virkojen perustamista. Kunnilla ei nykyjärjestelmässä ole motiivia perustaa koulutusvirkoja eikä valtiovalta voi niitä siihen velvoittaa. Eurolääkärikouluksen edellyttämiin virkoihin tarvitaan korvamerkittyä rahaa, muuten niitä ei saada aikaan.
- Lääkärien koulutusvirkojen järjestämisessä tarvitaan jatkossakin keskitettyä ohjausta eikä sitä voi jättää kuntien itsenäisen päätöksenteon varaan. En kannata mihinkään bresneviläiseen keskitettyyn säätelyyn palaamista, mutta monista Euroopan maista löydämme malleja, miten vapaisiin terveysmarkkinoihin voidaan yhdistää koulutusvirkojen ohjailu.
Virkojen perustaminen eurolääkärikoulutusta varten olisi ratkaisu kahteen nuorten lääkärien polttavimpaan ongelmaan: se turvaisi mahdollisuudet ammatin harjoittamiseen ilman turhia viivytyksiä ja parantaisi samalla merkittävästi vastavalmistuneiden työllisyystilannetta. Kiireellisimpänä keinona työttömien lääkärien työllistämiseksi Ihalainen pitää kuitenkin vapaaehtoista töiden jakamista.
- Hallinnolliset ja asenteelliset esteet vapaaehtoiselle töiden jakamiselle tulisi poistaa. Jos lääkäri haluaa siirtyä esimerkiksi osa-aikatyöhön tai osa-aikaeläkkeelle tai luopua ylitöistään tarjotakseen nuorelle kollegalleen työmahdollisuuden, ei sitä pitäisi byrokraattisilla perusteilla kieltää, varsinkaan kun ratkaisu ei aiheuta lisäkustannuksia.
Lohduton työllisyystilanne on jokapäiväinen keskustelunaihe nuorten lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Huoli kohdistuu ennen kaikkea ammattitaidon säilymiseen sekä sijoittumiseen työelämään.
- Luonnollisesti myös toimeentulo on suuri ongelma. Opintonsa päättävä lääkäri ei ole parikymppinen nuori vaan aikuinen, jolla usein on opintolainan lisäksi asuntolaina maksettavana ja perhe elätettävänä, sanoo Ihalainen.
- Suurinta huolta hyvin koulutetut ja motivoituneet lääketieteen opiskelijat tuntevat kuitenkin siitä, ettei heille valmistuttuaan löydykään työtä, vaan he menettävät ammattitaitonsa. Nuorten innostunut asenne työhön on arvokas voimavara, jota ei saisi hukata. Jos oikeaan lääkärintyöhön ei ole mahdollisuuksia, saattaa se vaikuttaa turmelevasti ammattietiikkaan ja houkutuksena voi olla epämääräiseen ammatinharjoittamiseen ajautuminen.
Ihalainen katsoo, ettei lääkärityöttömyyttä voi ratkaista palkkoja alentamalla tai muilla pakkokeinoilla. Pitkällä tähtäimellä huomio on keskitettävä terveydenhuollon kehittämiseen ja riittävään resurssointiin. Väestön ikääntyessä terveyspalvelujen tarve kasvaa, joten lääkärien panosta tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
- Lääkärit ovat sikäli onnellisessa asemassa, että työt eivät ole loppumassa, vaikka palkanmaksajat nyt ovatkin köyhtyneet.
Marit Henriksson
