Eduskunta keskusteli kiivaasti lääkärilakosta

Kysymys lääkärilakon vaikutuksista terveydenhuollon tilaan nousi esille hallituksen suullisella kyselytunnilla 14. kesäkuuta. Monet kansanedustat vaativat maan hallitukselta toimia lääkärilakon lopettamiseksi.

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) totesi, että Suomen terveydenhuollon tila on ajautunut vakavaan kriisiin.

- Ilmeistä on myös, että julkinen terveydenhuolto on menettämässä toimintakykyään ja palvelut ovat siirtymässä tällä menolla yhä enemmän yksityiselle sektorille. Tällaisella suunnanmuutoksella olisi toteutuessaan erittäin suuret yhteiskunnalliset vaikutukset. Mitä hallitus aikoo tehdä meneillään olevan lääkärilakon lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti ja terveydenhuollon tilan palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti tasapainoiseen tilaan, kysyi Pekkarinen.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr) totesi, että lääkärilakko on erittäin valitettava.

- Sosiaali- ja terveysministeriö on yrittänyt vaikuttaa niihin olosuhdetekijöihin, joihin Lääkäriliitto on viitannut lääkäreitten työn vaikeudessa. Tämä ei ole kuitenkaan lainkaan vaikuttanut Lääkäriliiton palkkavaatimuksiin. On käynyt ilmi, että ne olosuhdetekijät, joihin vedotaan, eivät näytä olevankaan niin tärkeitä kuin itse rahakysymys. Ministeriöllä ei ole, ainakaan sosiaali- ja terveysministeriöllä, mahdollisuutta millään voimatoimilla lopettaa lakkoa, ei pakottaa kuntatyönantajaa sen enempää kuin Lääkäriliittoakaan sopuun. On valitettavaa sanoa, että käsitykset tästä sovun tasosta ovat edelleen erittäin kaukana toisistaan, hän sanoi.

Soininvaara totesi, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole suosittelemassa lääkärilakon lopettamista lailla.

- Sen tien käyttäminen on kyllä hyvin hankalaa, eikä tämä keinovalikoima ole sosiaali- ja terveysministeriön hallussa. Emmekä ole sitä myöskään mitenkään suosittelemassa, koska pelkäämme, että pakkolopettaminen lakiin saattaisi muulla tavalla vaurioittaa työskentelyilmapiiriä.

HOITOTAKUU ESILLÄ

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok) nosti suullisella kyselytunnilla esille kysymyksen hoitotakuusta, kun tuli puhe leikkausjonoista.

- Selvitysmies Isolaurin raportin analysoinnin yhteydessä on nostettu esille muun muassa mahdollisuus ottaa käyttöön niin sanottu hoitotakuu eli enimmäisaika sille, miten pitkään jonoissa voi olla. Sairaanhoitopiirien velvollisuutena tällöin olisi etsiä korvaavaa hoitoa muista sairaanhoitopiireistä tai yksityissektorilta. Tällä tavalla hallittaisiin nimenomaan se, että tätä virtaa ei yksityissektorille siirtyisi hallitsemattomasti. Mutta toisaalta voitaisiin käyttää ne mahdollisuudet hyväksi, jotka sairaanhoitopiireissä on todettu laadullisesti ja muiden seikkojen valossa käyttökelpoisiksi.

Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen (vas) totesi, että jos lakko jatkuu yli kesälomien, terveydenhuollon katastrofaalinen tilanne syvenee erittäin vakavasti.

- Minusta tuntuu, että potilaiden todellinen tilanne ei ole ministerien tiedossa. Esimerkiksi Taysin kirurgian klinikalla toimitaan 60-prosenttisesti. Se on aivan liian vähän. Sairastuneet potilaat eivät pääse ajoissa asianmukaiseen hoitoon. Tämä on keskeinen tekijä. Se vaarantaa ihmisten terveyden aivan varmasti.

EDUSKUNNAN JA MINISTERIEN TAATTAVA TERVEYSPALVELUT

Kansanedustaja Liisa Hyssälän (kesk) mielestä nyt näyttää siltä, että yksityinen puoli vahvistuu julkisen kustannuksella.

- Syksyllä ollaan siinä tilanteessa, että ministeri Soininvaara jo pudistaa päätään. Kun ihmiset huomaavat olevansa monien vuosien leikkausjonossa, he varmasti hakeutuvat ihan kivuista ja säryistä johtuen yksityisen puolen hoitoon. Kelan tilastot tällä hetkellä jo osoittavat, että yhä suurempi osa vanhusväestöstä, joka yleensä on pienituloista, käyttää nykyisin jo yksityislääkäripalveluja verrattuna aikaisempaan. Tämä trendi on lisääntymässä.

Kansanedustaja Irja Tulonen (kok) totesi, että Suomessa on terveydenhuolto ja sairaanhoito todella kriisissä lääkärilakon pitkittyessä.

- Meidän on pakko tehdä täällä jotakin eikä siirrellä asiaa, että hoidetaanko yksityisellä vai julkisella puolella niitä potilaita, jotka vaativat hoitoa. Eduskunnan ja ministereitten tehtävä on taata kansalaisille nämä palvelut.

Soininvaara ei näe lakon taustalla pyrkimyksiä romuttaa julkista sektoria.

- Päinvastoin, kun olemme lääkärikunnan aika paljon olleet keskusteluissa, lääkärikunnan valtaosa on voimakkaasti julkisen sektorin kannalla ja verorahoitteisen suomalaisen järjestelmän kannalla. Sen takia en pidä todennäköisenä, että tässä tämmöistä salattua päämäärää missään olisi. Ei tämä koko lakko missään tapauksessa tähtää julkisen sektorin romuttamiseen. Sen sijaan se voi kyllä siihen johtaa, mutta se ei ole sen tarkoitus.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho kertoi keskustelleensa Turun junassa muutaman kerran Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälveen kanssa.

- Hän on useaan otteeseen tähdentänyt nimenomaan sitä, että he pyrkivät lakolla siihen, että julkisen sektorin vetovoima työnantajana säilyy ja paranee. Onko se totta vai ei, niin kyllä sen verran luotan ihmisten vilpittömyyteen, että uskon tähän, totesi Perho

KANSANTERVEYSLAKI LAKON TAUSTALLA

Kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä (kok) kysyi, miten hyvin valtioneuvostolla on tällä hetkellä tiedossa rahan lisäksi kaikki ne muut syyt, jotka ovat lakon takana.

- Itselläni on käsitys, että tämän lakon siemenet kylvettiin silloin, kun kansanterveyslaki tuli tähän maahan. Silloin lääkärikunnasta ruvettiin tekemään virkamiehiä. Nyt me niitämme sitä, mitä me silloin olemme kylväneet.

Kansanedustaja Outi Ojala (vas) toi puolestaan esille sen, että monet haluaisivat päästä ulkomaille hoitoon, joka oikeus kuuluu EU-kansalaiselle.

- Onko tämä sitten se ainoa keino, jota voidaan ajatella, että jos ei haluta tukea yksityissektoria, niin ihmiset pääsevät edes ulkomaille hoitoon, hän kysyi. Ojala kysyi myös sitä, löytyisikö ratkaisu pidemmästä sopimuskaudesta.

Soininvaara vastasi, että on todellakin mahdollisuus päästä ulkomaille hoitoon.

- Oma ennusteeni on se, että jos tämä lakko tästä vielä useita kuukausia kestää, tätä keinoa tullaan varmasti käyttämään. Tiedossahan on se, että alussa sovittelija pyrki neljän vuoden sopimukseen, mutta sen jälkeen kuntatyönantaja johtuen siitä, että tämän lakon tulos saattaa heijastua muihin sopimuksiin, halusi, että tämä sopimus päättyy samanaikaisesti kuin muutkin. Pidin tätä vähän valitettavana, että tähän suuntaan mentiin, koska se entisestään vaikeutti sopimukseen pääsemistä.

TUPO JÄÄ, MUTTA HYVÄ TERVEYDENHUOLTO MENETETÄÄN?

Kansanedustaja Pehr Löv (rkp) kysyi hallitukselta, että eikö tämä lakko ole merkki siitä, että olisi syytä siirtyä uuteen sopimusjärjestelmään eli käytännössä sopimusneuvottelut siirtyvät paikallistasolle.

- Tämänhetkinen tilanne voi johtaa nimenomaan siihen, että tupo jää, mutta hyvä terveydenhoitojärjestelmä menetetään.

Kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk) totesi, että nyt ei mikään näytä siltä, että lakko todellakaan loppuu ennen syksyä.

- Kaikki näyttää pikemminkin siltä, että kun tänne kokoonnutaan syysistuntokaudella, tämä on ensimmäisen kyselytunnin aihe varmasti uudelleen. Ei hallitus voi olla tällaisen koko kansakuntaa suuresti koskettavan asian kanssa välinpitämätön ja seurata sitä sivusta.

Soininvaara vastasi, että hallitus ei todellakaan ole ollut tässä aikaansaamaton.

- Olemme erittäin paljon olleet yhteydessä. Jos eduskunta on sitä mieltä, että valtion pitäisi ikään kuin rahoittaa tämä lakko ja maksaa nämä korotukset, niin se on tietysti aika mielenkiintoinen työmarkkinapoliittinen kannanotto.

Kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren (sd) mukaan lääkärilakon pidentymistä on aiheuttanut se, että yleisö on antanut sille tukensa. Kansanedustaja Jaana Ylä-Mononen (kesk) kysyi puolestaan opetusministeri Raskilta, kuinka kauan hän arvelee kyvykkäiden nuorten hakeutuvan lääkäriksi opiskelemaan, kun terveydenhuolto on pelkkää kriisiä.

HALLITUKSEN EDESAUTETTAVA RATKAISUN SAAMISTA

Mauri Pekkarinen sanoi, että hallitus on kyllä uskomattoman neuvoton tämän lääkärilakko-ongelmatiikan edessä.

- Kritiikkiä tulee oikealta ja vasemmalta. Minusta tämä keskustelu on hallitukselle eduskunnan puolelta selvä laiskanläksy. On tärkeätä ja aivan välttämätöntä, että hallitus vielä ennen eduskunnan kesälomalle jäämistä antaa eduskunnalle selkeän selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin se nyt aikoo tässä asiassa ryhtyä.

- Korostan sitä, että ei riitä hallituksen puolelta se, että pääministeri menee toisen ammattijärjestön, SAK:n, liittokokoukseen ja sieltä käsin tuomitsee osapuolia suuntaan taikka toiseen. Hallituksella pitää olla sellainen yhteinen linja, jolla se voi arvovaltaisena mennä eri osapuolten keskelle edesauttamaan ratkaisujen saamista. Mikä se linja on, hallituksen pitää se selvittää, kertoa myöskin eduskunnalle ja hoitaa työmarkkinaosapuolten kanssa asia kuntoon, vaati Pekkarinen.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara vastasi Pekkariselle, että jos hallituksen pitäisi pyrkiä tämä lakko lopettamaan, niin siihen näyttää olevan kaksi keinoa: joko lopettaa se pakolla tai sitten ikään kuin antaa lääkäreille rahaa, antaa periksi, tavallaan ostaa heidät sopuun.

- Jos täällä alkaa levitä semmoinen tunne tai keskustelu, että valtion rahaa käyttämällä ikään kuin maksettaisiin vaadittu 20 prosentin palkankorotus, luulen, että semmoinen keskustelu pitkittää lakkoa taas kahdella kuukaudella.