Eläke-edut osin heikentyneet, osin parantuneet Lääkärit viihtyvät työssään pitkään

Lääkärit viihtyvät työssään pidempään kuin suomalaiset keskimäärin. Noin puolet nykyisin eläkkeelle siirtyvistä suomalaisista on alle 60-vuotiaita, mutta tämänikäisenä työelämästä pois jäävä lääkäri on harvinaisuus.

Tämän vuoden alussa eläkeläisiä yli 15 000 hengen suuruisesta lääkärikunnasta oli 1 240. Tuoreimmat eläkeläisten ikäjakaumasta kertovat tilastot ovat viime vuoden maaliskuulta, ja tuolloin eläkeläislääkäreistä alle 60-vuotiaita oli ainoastaan 97. 60-62-vuotiaita eläkkeellä olevia lääkäreitä oli 98. Vain 195 lääkäriä oli siis jäänyt eläkkeelle ennen 63 vuoden eläkeikää. Yleisin syy aikaiseen eläkkeelle jääntiin oli työkyvyttömyys; noin 60 % kaikista alle 63-vuotiaista eläkkeellä olevista lääkäreistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä.

Lääkäreiden todellinen keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on tällä hetkellä lähes sama kuin valtaosan virallinen eläkeikä on ollut - noin 63 vuotta. Eläkkeellejäänti-iän korkeutta selittää mm. se, että monet lääkärit jatkavat virasta pois jäätyään työtä yksityispraktiikassaan. Suomen yleinen 65 vuoden eläkeikä sen sijaan on jäänyt kuvitelmaksi; tässä iässä kustakin ikäluokasta siirtyy eläkkeelle enää joka kahdeksas.

LISÄELÄKKEET MELKO YLEISIÄ

Suurimmissa palkoissa nettoeläkkeen suuruus on periaatteessa noin kaksi kolmannesta nettopalkasta. Työeläketurva on kuitenkin vielä vajaa, ja täyteen tasoonsa se kypsyy vasta ensi vuosituhannen alussa. Tuolloin tulevat maksuun ensimmäiset 60 prosentin tavoitetasoon yltävät vanhuuseläkkeet.

Suhteellisen moni lääkäri hankkii itselleen vapaaehtoisen lisäeläkkeen. Lääkäriliiton ja Suomi-Salaman väliseen sopimukseen perustuvaa lisäeläkettä on alkanut säästää yli tuhat liiton jäsentä.

Yleisin ikä aloittaa lisäeläkkeen säästäminen on ollut 40-44 vuotta. Yli kaksi kolmesta säästäjästä on aloittanut säästämisen 35-49-vuotiaana. Tavoitelluin eläkkeellejäänti-ikä lisäeläkettä säästävillä lääkäreillä on 58 vuotta; tuossa iässä eläkkeelle mielii 321 säästäjää. Seuraavaksi suosituimpia näyttävät olevan 55 ja 60 vuoden merkkipaalut. Näyttääkin siltä, että lisäeläkettä käytetään enemmän eläkkeellejäännin aikaistamiseen kuin eläkkeen määrän kasvattamiseen.

Myös monet yrittäjänä pitkään toimineet yksityislääkärit tarvitsevat kipeästi lisäeläkettä; moni arvioi yrittäjän työtulonsa liian pieneksi säästääkseen eläkemaksuissa, ja tämä taas kostautuu aikanaan suhteettoman pienenä työeläkkeenä.

KVTEL-UUDISTUS OSUU LÄÄKÄREIHIN

Viimeksi käydyissä tuponeuvotteluissa KVTEL-järjestelmä päätettiin yhdenmukaistaa yksityisen palveluksessa olevien ja yrittäjien eläketurvaa hoitavan TEL-järjestelmän kanssa. Uudistus koskee valtaosaa lääkärikunnasta, onhan 80 % lääkäreistä kuntien palveluksessa ja sitä kautta KVTEL-eläkelain piirissä.

Aiemmin kuntien ja valtion työntekijöiden eläke-edut ovat olleet paremmat kuin muiden: eläkkeen tavoitetaso oli 66 % palkasta ja tuo eläke kertyi 30 vuodessa. Myös eläkeikä oli alhaisempi, 63 vuotta. Uudistuksen tultua voimaan myös julkisen puolen työntekijät tarvitsevat täyteen 60 %:n eläkkeeseen 40 työvuotta, ja samalla eläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen.

Säännökset tulivat voimaan vuoden alussa. Niitä on siis jo sovellettu niihin työntekijöihin, jotka ovat aloittaneet uuden kunnallisen työsuhteen tämän vuoden puolella. Vanhimpia työntekijöitä uudistus ei koske lainkaan, muihin se ulotetaan asteittain.

KAIKKI TOIMENPIDEPALKKIOT KARTUTTAMAAN ELÄKETTÄ

Vaikka julkisen puolen eläke-etuja heikennettiin, kuuluu lääkäreiden eläkkeille jotain hyvääkin: kaikki terveyskeskuslääkärien toimenpidepalkkiot lasketaan nyt mukaan eläkkeen perustana olevaan palkkaan. Muutos tuli voimaan heinäkuun alussa.

Tähän saakka sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuosittain sen toimenpidepalkkioiden määrän, joka on otettu huomioon eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä. Käytännössä vahvistettu enimmäismäärä on ollut noin 70 prosenttia terveyskeskuslääkärin peruspalkasta.

Entinen järjestelmä ei sopinut yhteen työeläkkeen ansaintaperiaatteen kanssa - sen mukaanhan eläke määräytyy todellisten ansioiden perusteella. Muutoksen lasketaan kasvattavan kuntien eläkevastuuta noin miljoona markkaa.

ELÄKERAHASTOT KOHTUULLISET

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Matti Uimosen mukaan eläkkeiden rahoitustilanne ei ole niin paha kuin julkisuudessa usein on esitetty. Suomella on tällä hetkellä noin 170 miljardin markan eläkerahastot, ja mm. toukokuussa välimietintönsä jättäneen sosiaalimenotoimikunnan laskelmat osoittavat, että Suomi pystyy hoitamaan eläketaakkansa. Myös Uimonen uskoo tähän.

-Eläkkeet sopeutuvat automaattisesti talouskehitykseen, koska ne määräytyvät pääasiassa palkkojen mukaan. Tämä jää usein huomaamatta. Eläkkeitä on sitäpaitsi jo ennen nykyistä lamaa vähitellen sopeutettu niukempien aikojen varalle, Uimonen toteaa.

Kiitokset kollegalle Lääkäriliiton avustusrahaston kautta

Lääkärin ollessa toisen lääkärin potilaana muodostuu korvauksen suorittaminen helposti kiusalliseksi tilanteeksi. Kollegiaalisen perinteen mukaan lääkäri ei useinkaan suostu perimään maksua, mutta hoidon saanut kollega haluaisi jotenkin osoittaa kiitollisuutensa.

Kätevä tapa kiitoksen välittämiseen on lähettää maksu hoidosta Lääkäriliiton avustusrahastolle, josta annetaan apua vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneille lääkärien leskille. Perhe-eläketurvasta huolimatta avustusrahastoa tarvitaan yhä, sillä huoltajan yllättävä poismeno saattaa johtaa esimerkiksi asuntovelkojen kanssa kamppailevan perheen suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Lääkäriliitto lähettää ilmaista hoitoa antaneelle lääkärille kiitoskirjeen, josta ilmenee avustusrahastoa kartuttaneen kollegan nimi. Tämän vuoksi tilillepanokorttiin tulee selvästi merkitä sekä oma nimi että sen kollegan nimi ja osoite, jota haluaa lahjoituksellaan kiittää. Avustusrahaston tilinumero on KOP 157 430-1808.