Hallituksen kokous 28.2.2002: Liitolta kielteinen kanta reseptilääkkeiden yleisölle suunnatun mainonnan osittaiseen vapauttamiseen
Lääkäriliiton hallitus otti viime kokouksessaan kantaa EU-komission ehdotukseen, joka koskee reseptilääkkeiden mainontaa suoraan kuluttajille. Hallitus totesi kokouksessaan, että Lääkäriliitto suhtautuu jyrkän kielteisesti komission ehdotukseen yleisölle suunnatun mainonnan osittaisesta vapauttamisesta.
Liitto sen sijaan tukee voimakkaasti sitä, että yleisö voi saada oikeaa informaatiota hoidosta ja siihen liittyen myös lääkkeistä.
Myös muissa Euroopan lääkärijärjestöissä on asiaan suhtauduttu kielteisesti tai vähintäänkin varauksellisesti.
EU:n lääkesäännösten uudistamista valmistellaan sekä EU:n komiteoissa että kansallisesti. Suurin osa ehdotetuista uudistuksista on enemmänkin teknisiä kuin periaatteellisia.
Komissio tuntuu olevan erityisen huolestunut siitä, etteivät merkittävät ja uusia mahdollisuuksia tuovat uutuuslääkkeet pääse Euroopan markkinoille tarpeeksi nopeasti. Samoin selvästi halutaan edistää ns. geneeristen lääkevalmisteiden markkinoille tuloa ja käyttöönottoa. Näihin tavoitteisiin pyritään lisäämällä keskitetyn lupamenettelyn osuutta ja toisaalta keventämällä geneerisen valmisteen dokumentaatiovaatimuksia.
Lääkärijärjestöjä kuullaan erityisesti komission ehdotuksesta, jonka mukaan yleisestä reseptilääkkeiden mainontakiellosta huolimatta eräisiin sairauksiin tarkoitetuista lääkkeistä sallittaisiin tietojen välittäminen suoraan kuluttajille. Mainitut sairaudet (artikla 88) olisivat immuunikato, astma ja krooniset hengitysteiden sairaudet sekä diabetes.
Terveyspoliittinen valiokunta oli kokouksessaan ollut sitä mieltä, että liiton tulisi suhtautua esitykseen kielteisesti. Keskustelussa todettiin, että selviä perusteita ehdotetulle käytännölle ei ole esitetty. Riittävä tietous ihmisille voidaan antaa yleisluontoisesti menemättä lääkeaineiden tai valmisteiden nimiin.
Vaikka sekä komissio että lääketeollisuus painottavat kyseessä olevan puhtaan tietojen antamisen eikä markkinoinnin, luisuu lääkenimien ja valmistajien mainitseminen vääjäämättä markkinoinniksi. Erityisesti sairauksissa, joihin ei ole vielä kehitetty parantavaa tai oireet kokonaan poistavaa lääkitystä, kaikki uusi herättää toiveita, jotka monesti johtavat vain suureen pettymykseen.
Lääkehoidon vaihtoehtoja pohtiessaan lääkäri joutuu aina arvioimaan tarkoituksenmukaisinta ratkaisua. Potilaissa ylimitoitettuina herätetyt toiveet vievät helposti mahdollisuudet järkevään harkintaan.
Edelleen on terveyspoliittisen valiokunnan mielestä aika lailla selvää, että joihinkin sairauksiin käytettävien lääkkeiden informointi suoraan yleisölle ei voi pysyä kovin rajattuna pelkästään tasapuolisuusvaateiden takia. Valiokunta katsoi, että asian periaatteellisuuden ja siitä arvattavasti nousevan voimakkaankin mielipidetaistelun takia liiton kannanotto tulisi vahvistaa myös hallituksessa.
LAATUNEUVOSTO ARVIOI TOIMENKUVAANSA JA TEHTÄVIÄÄN
Lääkäriliiton laatuneuvosto perustettiin 23.9.1995. Lääkäriliiton, Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Lääkärikeskusten Yhdistyksen yhteistyöelimeksi edistämään lääkärikunnan osallistumista terveydenhuollon ja oman työnsä laadun kehittämiseen, koordinoimaan lääkärijärjestöjen yhteistyötä terveydenhuollon laatutyössä, tekemään laatutyötä tunnetuksi, kehittämään sitä ja suunnittelemaan siihen liittyvää koulutusta sekä edistämään ja kehittämään terveydenhuollon ja sen koulutuksen laatua.
Näiden tehtävien toteuttamiseksi laatuneuvosto voi hyväksyä alaosastojen, erikoislääkäriyhdistysten ja seurojen laatimia laatukriteereitä ja ohjelmia sekä ylläpitää hyväksytyistä kriteereistä rekisteriä, myöntää laatutodistuksia alaosastojen, erikoislääkäriyhdistysten ja seurojen lausuntojen pohjalta sekä valvoa niiden saajia, arvioida lääkärien koulutusta, terveydenhuollossa käytettäviä tutkimuksia, hoitoja ja käytäntöjä ja tehdä aloitteita muille terveydenhuollon järjestöille laatutyössä.
Viime vuonna perustettiin Qualisan Oy, jossa myös Lääkäriliitto on osakkaana ja jonka tarkoituksena on terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen laadun arviointi, laatujärjestelmien sertifiointi, laatutunnusten jakaminen ja muu tähän liittyvä toiminta. Yritys harjoittaa myös omaan toimialaansa liittyvää koulutusta. Se osallistuu myös terveydenhuoltoalan ja sosiaalialan sertifiointitoiminnan kansainväliseen kehittämiseen ja tuottaa tähän liittyvää tietoa kansallisiin tarpeisiin. Kale Juva on valittu yhtiön hallitukseen Lääkäriliiton ehdotuksesta.
Hallitus valitsi liiton edustajiksi laatuneuvostoon Juha Metson, Harri Hyppölän, Kale Juvan ja Kari Pylkkäsen. Laatuneuvoston erityistehtävänä on tänä vuonna arvioida tehtäviään ja toimenkuvaansa muuttuneessa tilanteessa. Laatuneuvostossa edustettuna olevat tahot käyvät asiasta keskustelua omissa hallituksissaan. Laatuneuvosto tekee vuoden 2002 aikana Lääkäriliiton hallitukselle esityksen tulevan toiminnan suuntaviivoista ja muodoista.
Hallitus nimesi Antero Heloman edunvalvontavaliokunnan valtionjaostoon Aira Uusimäen tilalle.
STIPENDI- JA TÄYDENNYSKOULUTUSRAHASTON APURAHOJEN MÄÄRÄT
Hallitus päätti stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta vuonna 2002 myönnettävien apurahojen määristä.
Se päätti, että rahastosta varauduttaisiin jakamaan tänä vuonna enintään 22 000 euroa apurahoina kansainvälisiin tehtäviin, erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävään koulutukseen sekä lääkärien työoloihin ja jaksamiseen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahoja voi hakea em. tarkoitusten lisäksi myös terveydenhuoltoon ja sen rakenteeseen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.
Apurahat ilmoitetaan haettavaksi tänä keväänä ja hallitus päättää apurahojen jaosta koulutusvaliokunnan työjaoston esityksen pohjalta.
Rahastosta varaudutaan entiseen tapaan myöntämään apurahoja myös lääkäriyhdistyksille täydennyskoulutustilaisuuksien järjestämiseksi. Varauksen määrä on enintään 5 000 euroa. Nämä apurahat ovat haettavissa ympäri vuoden. Niiden jakamisesta päättää koulutuspäällikkö enintään 1000 euroon asti, koulutusvaliokunta tai sen työjaosto enintään 2 500 euroon asti ja hallitus yli 2 500 euron apurahoista.
Lisäksi rahastosta varaudutaan vanhaan tapaan edelleen myöntämään apurahoja myös virolaisten, inkeriläisten ja karjalaisten lääkärien koulutukseen. Varauksen määrä on 3000 euroa. Niiden jakamisesta päättää koulutusvaliokunnan työjaosto.
