Hallituksen päätöksiä 11.6.96: Syntymättömän oikeuksista ehdotus WMA:lle

Lääkäriliitossa on valmisteltu syntymättömien oikeuksia koskevaa eettistä julistusta, jossa korostetaan ihmisalkion oikeutta elämään sekä lapsen oikeutta syntyä sosiaalisesti turvalliseen ympäristöön. Hallitus päätti lähettää tekstin Maailman lääkäriliitolle WMA:lle ehdotuksena uudeksi maailman lääkärikuntaa koskevaksi julkilausumaksi.

Syntymättömien oikeuksia koskevassa julistusehdotuksessa todetaan, että oikeus elämään on myös äitinsä kohtuun kiinnittyneen alkion perusoikeus. Mikäli tähän oikeuteen kajotaan, yhteiskunnan on säädettävä siitä lailla. Tekstissä korostetaan sikiön oikeutta terveeseen kehitykseen ja turvalliseen syntymiseen. Nämä on varmistettava riittävällä terveysneuvonnalla, raskauden seurannalla ja suojaamalla raskaana olevia äitejä epäterveellisiltä olosuhteilta sekä järjestämällä puitteet turvalliseen synnytykseen.

Lapsen oikeuteen syntyä toivottuna liittyy myös oikeus äitiin ja isään. Ei-toivottujen raskauksien välttämiseksi on nuoria opastettava vastuulliseen asenteeseen perheen perustamisessa ja lasten hankkimisessa sekä annettava heille tietoa ehkäisyvälineiden käytöstä.

Syntymättömien oikeuksia koskeva julistusehdotus täydentää mm. YK:n ihmisoikeuksien julistusta ja lapsen oikeuksien julistusta. Sillä halutaan puolustaa myös niiden oikeuksia, jotka eivät itse vielä pysty sitä tekemään ja joiden asemaa ei yleensä ole myöskään lainsäädännössä turvattu. Vaikka tekstissä mainitut periaatteet saattavat Suomen näkökulmasta vaikuttaa itsestäänselviltä, ollaan monessa maassa vielä kaukana niiden toteutumisesta. WMA hyväksyi viime vuonna potilaan oikeuksia koskevan julkilausuman, jossa myös aloitteentekijänä oli Suomen Lääkäriliitto.

Valahanke etenee

Lääkäriliitto oli laatinut ehdotuksen valaperinteen uudelleen elvyttämiseksi lääkäriksi valmistumisen yhteydessä. Aloitteesta oli pyydetty lausunnot lääketieteellisiltä tiedekunnilta, Medisiinariliitolta ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. Lausunnoissa liiton ehdotukseen suhtauduttiin myönteisesti, joten hallitus päätti, että asiaan liittyvät tahot kutsutaan syksyllä koolle pohtimaan valan vannomiseen liittyviä käytännön järjestelyjä.

Lääkealalla tapahtuu

Hallitus sai selvityksen lääkealalla valmisteilla olevista uudistuksista sekä keskusteli liiton kannantoista niihin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvittelee parhaillaan lääkkeiden hinnanmuodostusta sekä pohtii mahdollisuuksia lääkekustannusten hillitsemiseen sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän avulla. Toinen ajankohtainen lääkealaa koskeva muutos on lääkkeiden rinnakkaistuonnin alkaminen, mikä liittyy tavaroiden vapaaseen liikkumiseen Euroopan talousalueella. Uudistus merkitsee, että rinnakkaistuontiluvan saaneita lääkkeitä voidaan tuoda eri maista, jolloin niiden hinta Suomessa saattaa vaihdella hankintamaasta riippuen.

Myös lääkkeiden mainonta on vapautumassa. Lääketeollisuusliitto on laatinut uuden lääkkeiden markkinointia koskevan ohjeluonnoksen, jonka mukaan mm. julkisuuden henkilöitä voitaisiin nykyistä vapaammin käyttää lääkemainoksissa ja pakollisesta televisiomainosten ennakkotarkastuksesta luovuttaisiin.

Yliopistosairaaloiden erityisvaltionapu

Hallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon yliopistosairaaloiden erityisvaltionapujärjestelmään liittyvistä erikoissairaanhoitolain, kansanterveyslain ja Helsingin yliopistollista keskussairaalaa koskevan lain muutosesityksistä. Lausunnossa todetaan ehdotetut lainmuutokset pääosin kannatettaviksi ja korostetaan lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen säilyttämistä vähintään nykyisellä tasollaan. Lakiehdotus mahdollistaa yliopistollisten sairaaloiden ulkopuolisen erikoislääkärikoulutuksen hyödyntämisen ilman, että tämä vähentää yliopistollisten sairaaloiden saamaa valtionapua.

Yleislääketieteen asema Euroopassa

WHO:n Euroopan aluetoimisto on pyytänyt lausuntoa keskusteludokumentista "Charter for General Practice/Family Medicine in Europe", joka käsittelee yleislääketie-teen asemaa Euroopassa. Hallitus katsoi, ettei yleislääkäriä tulisi pitää terveydenhuollon portinvartijana, vaan pikemminkin sillanrakentajana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Liiton lausunnossa korostetaan myös perusterveydenhuollon yhteistyötä sosiaalisektorin kanssa sekä muistutetaan, ettei yleislääkärin tulisi toimia yksin, vaan moniammatillisen tiimin johtajana.

Lääkealan erityispätevyys

Hallitus päätti perustaa lääkealan erityispätevyyden ja vahvistaa sille koulutusohjelman. Aloitteentekijänä asiassa oli toiminut Suomen Lääketeollisuuden Lääkärit ry.

Terveydenhuollon laatuapurahat

Liiton stipendirahaston laatuapuraha, 50 000 mk, oli tänä vuonna päätetty käyttää yhteistyössä Batalas Ltd:n kanssa järjestettävään auditointikoulutukseen 9.-13.9. Tuusulassa. Määräaikaan mennessä laatuapurahaa haki yhteensä 34 lääkäriä, joista kurssiin oikeuttava apuraha myönnettiin seuraaville 20 liiton jäsenelle:

Juhani Ahovuo, Peter Floman, Juha Heino, Ulla Idänpään-Heikkilä, Eeva Ketola, Markku Kuisma, Pekka Kuosmanen, Aki Linden, Pekka Närhi, Kirsi Parkkinen, Kaisu Pitkälä, Heikki Pylkkänen, Kari Pylkkänen, Pirjo Pyöriä, Sirpa Sairanen, Carl-Johan Thoden, Harri Tohmo, Paula Vainiomäki, Heimo Valkama ja Hannu Virtanen.

Kehitysyhteistyö-apurahat

Liiton stipendirahaston kehitysyhteistyöapurahoja oli määräaikaan mennessä hakenut viisi jäsentä. Hallitus päätti jakaa apurahat seuraavasti: Jukka Knuuttila 6 000 mk, Maija Rummukainen 8 000 mk, Harri Saxén 4 000 mk ja Jari Vainio 12 000 mk.