Lehti 26: Liitto toi­mii 26/1995 vsk 50 s. 2722

Hallituksen päätöksiä 25.8.95: Lääkäriliitto ei hyväksy päivystyssopimuksen vesittämistä

Lääkäriliiton hallitus arvosteli voimakkaasti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen heinäkuussa antamia ohjeita uuden päivystyskorvaussopimuksen käyttöönotosta ja vaati, että virheelliset ohjeet on pikaisesti oikaistava. Asiassa päätettiin ottaa välittömästi yhteyttä KT:n johtoon ja valtakunnansovittelijaan. Hallitus katsoi, ettei liitto voi sitoutua uuteen tulopoliittiseen ratkaisuun eikä ryhtyä neuvottelemaan siihen liittyvästä virkaehtosopimuksesta KT:n kanssa, ellei kiistaa päivystyskorvauksista saada ratkaistuksi.

Uutta päivystyskorvausjärjestelmää valmisteltaessa Lääkäriliitto ja KT tekivät yhteiset laskelmat aktiivipäivystyksen korvauksista normaalin yhden viikon mittaisen työjakson perusteella. Tällöin sovittiin, että lääkäreille maksetaan ensimmäisen kolmen aktiivipäivystystunnin ajalta viikossa korottamaton tuntipalkka, seuraavan viiden tunnin osalta 50 %:lla korotettu ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

14.7. lähettämässään yleiskirjeessä A 50/1995 KT kuitenkin kehotti kuntia ja kuntayhtymiä heikentämään sopimuksen tasoa siirtymällä kolmen tai neljän viikon työjaksoihin, jolloin korvausten progressio yleensä laskee. KT kehotti kuntia lisäksi siirtämään päivystyksen alkamisajankohtaa myöhemmäksi, mikä vähentää suoraan päivystyskorvausten määrää. Myös vapaapäiväjärjestelyjä on pyritty tulkitsemaan heikommin kuin sopimus edellyttää.

Lääkäriliiton hallituksessa paheksuttiin sitä, että KT lähetti sopimusta rikkovan yleiskirjeensä keskellä kesää neuvottelematta asiasta lainkaan Lääkäriliiton kanssa. Liitto ei aio hyväksyä KT:n ohjeita, jotka merkitsisivät useille lääkäriryhmille päivystyskorvausten heikkenemistä nykyisestään ja muiden osalta sovittujen parannusten tuntuvaa leikkausta.

Lääkärien sivutoimioikeudet

Hallitus merkitsi tiedoksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jolla KHO kumosi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin päätöksen kieltää lääkäreiltään konsultatiivisten sivutoimien hoitamisen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. KHO:n kanta vastaa Lääkäriliiton näkemystä ja toimii ennakkopäätöksenä sille, ettei julkisella työnantajalla ole oikeutta kieltää lääkärien virkasuhteiden ulkopuolista toimintaa, joka ei haittaa kunnallisen viran hoitoa.

Lääkeasiat

Hallitus päätti jatkaa asettamansa lääkekorvaustyöryhmän määräaikaa kuluvan vuoden loppuun. Työryhmä laatii liiton kannanottoja mm. sosiaali- ja terveysministeriössä tekeillä oleviin lääkkeiden määräämistä koskeviin ohjeisiin. Lisäksi työryhmä sai uudeksi tehtäväkseen valmistella lääkehuollon ja lääkepolitiikan seurannan järjestämistä Lääkäriliitossa.

Hallitus käsitteli myös parhaillaan valmisteilla olevaa apteekkilupakäytännön muuttamiseen tähtävää lakiluonnosta. Siinä ehdotetaan, että Lääkelaitos ei apteekkilupia myöntäessään enää määrittelisi apteekille tarkkaa toimialuetta ja sijoituspaikkaa, vaan lupa annettaisiin apteekkitoimintaan kunnassa. Sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten oikeutta toimittaa lääkkeitä toisille laitoksille ja avohoitoon siirtyville potilaille ehdotetaan laajennettavaksi. Lääkäriliiton hallitus päätti lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle tukea ehdotuksia lääkejakelujärjestelmän vapauttamiseksi.

Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus

Hallitus antoi lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiosta, joka käsittelee yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuutta. Lääkäriliitto pitää työryhmän ehdottamia uudistuksia pääpiirteissään kannatettavina. Liitto tukee esitystä opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen erottamisesta eri momenteille, jolloin muutokset eri sektoreilla voidaan nykyistä paremmin ottaa huomioon. Vaikka rahoitus riippuu suoritettavien tutkintojen määrästä, tulee lääkärikoulutus mitoittaa työvoiman kysynnän mukaan ja antaa tiedekunnille mahdollisuus sapattivuoden pitämiseen uusien opiskelijoiden sisäänotossa ilman välitöntä pelkoa rahoituksen vähenemisestä, tähdentää Lääkäriliitto.

Lääkärikoulutukseen tarkoitetun korvauksen ohjaaminen lääketieteellisten tiedekuntien käyttöön antaa mahdollisuudet hankkia koulutusta parhaista terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tiedekunnat ja niiden professorit hyväksyvät erilaiset osiot koulutukseen, jolloin päätösvalta kliinisen opetuksen hankkimisesta säilyy edelleen klinikkaprofessoreilla. Liitto pitää kilpailun mahdollistamista koulutuksen laadun varmistamiseksi kannattettavana periaatteena lääkärikoulutuksenkin alalla.

Suu- ja leukakirurgian spesialiteetti

Lue myös

Hammaslääkäriliitto on tehnyt aloitteen suu- ja leukakirurgian spesialiteetin perustamisesta lääketieteen ja hammaslääketieteen yhteiseksi erikoisalaksi. Yhdistetyn koulutusohjelman aikana erikoistuva lääkäri suorittaisi hammaslääkärin perustutkinnon ja hammaslääkäri lääkärin tutkinnon. Uudistuksen tavoitteena on lyhentää nykyistä hyvin pitkää koulutusaikaa.

Hallitus päätti, että liitto tekee Hammaslääkäriliiton kanssa yhteisen esityksen opetusministeriölle lääketieteen ja hammaslääketieteen yhteisen suu- ja leukakirurgian erikoisalan perustamisesta.

Lääkärikeskusten arvonlisävero

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on selvitellyt arvonlisäveron perimistä lääkäri- ja hammaslääkärikeskuksilta ja esittää, että niiden toiminta kokonaisuudessa tulisi jättää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Sairaanhoitotoiminnassa käytettävien tarvikkeiden, koneiden ja laitteiden vuokraamista keskuksissa toimiville ammatinharjoittajille olisi käytännössä erittäin vaikeaa erotella veronalaiseksi toiminnaksi.

Liitto yhtyy työryhmän näkemykseen ja pitää arvonlisäverolain selkiyttämistä tältä osin tarpeellisena. Liitto katsoo, että koko yksityisen terveydenhuollon säätäminen arvonlisänveron ulkopuolelle tulisi toteuttaa pikaisesti ja saada muutos voimaan takautuvasti vuoden 1995 alusta lukien.

Uusi aluepäällikkö

Lääkäriliiton uudeksi aluepäälliköksi nimettiin TYKSin pääluottamusmies Eino Hietanen tehtävästä eroa pyytäneen Markku Alasen tilalle.

Työttömyystilanne

Hallitus sai selvityksen lääkärien työvoimatilanteen kehityksestä. Työvoimatoimistoihin oli heinäkuussa ilmoittautunut 338 työtöntä lääkäriä ja avoimia työpaikkoja oli 20.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030