Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Kari Pylkkänen sanoo, että tuoreen valtuuskunnan kolmivuotiskautta leimaavat merkittävät terveyspoliittiset haasteet.

Keskeinen terveyspoliittinen tavoitteemme on huolehtia siitä, että toimintaympäristö on kunnossa. Terveydenhuollon rakenteiden tulee tukea hyvää lääkärin työtä, kiteyttää Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Kari Pylkkänen

Pylkkänen muistuttaa, että Suomen Lääkäriliiton toiminnassa edunvalvonnan ja terveyspolitiikan välinen raja on veteen piirretty.

- Edunvalvonta ja terveyspolitiikka tulee nivoa yhteen.

Saumattomuuden periaatteen tärkeyttä Pylkkänen korostaa myös liiton hallituksen ja valtuuskunnan yhteistyössä.

- Hallitus ja valtuuskunta kulkevat käsi kädessä. Valtuuskunnan rooli on mielestäni kehittynyt hyvään suuntaan viime vuosina.

Pylkkänen ei allekirjoita Anne-Mari Kantasen kritiikkiä siitä, että valtuuskunta keskittyy liian yksipuolisesti edunvalvontaan.

- Toki valtuuskunta on käsitellyt laajempia asioita kuin vain palkkaedunvalvontaa. On kuitenkin totta, että palkkaan liittyvä edunvalvonta on näyttäytynyt hyvin keskeisessä roolissa, koska siinä tehdään selkeitä ja tiettyyn ajankohtaan ajoittuvia ratkaisuja, Pylkkänen pohtii.

VES-kierros nousee ajankohtaiseksi ensi syksynä, jolloin valtuuskunta ottaa kantaa uuteen sopimukseen. Pylkkäsen mukaan valtuuskunnan keskittyminen yksin palkka-asioihin olisi tuhoisaa.

- Lääkäriliiton tehtävä on edistää lääkärin työtä ja huolehtia hyvästä edunvalvonnasta, mutta jos edunvalvonta painottuu pelkästään palkkaedunvalvontaan, ollaan äkkiä tilanteessa, jossa esimerkiksi työolojen kehittäminen voidaan laiminlyödä.

Tämä on siis keskeinen valtuuskunnan ja koko liiton haaste, jossa edunvalvonta ja terveyspolitiikka selkeästi nivoutuvat yhteen:

- Näyttäisi siltä, että lääkäreiden kokemus työympäristönsä kehittymisestä ei ole ollut hurjan myönteinen viime vuosina. Tämä on asia, johon valtuuskunnan tulee kiinnittää huomionsa.

Pylkkästä pidetään terveyspolitiikan tuntijana ja suurten linjojen miehenä. Hän peräänkuuluttaa päättäväisyyttä, jotta terveydenhuollon myllerrys saataisiin kirkkaammaksi

- Miksi emme käytä järkeämme, jotta emme olisi päätöksen tekemättömyyden ansassa. Meidän on päästävä pois kaaoksesta kohti nykyistä pitkäjänteisempää ennustettavuutta. Ennustettavuuden epävakaus on ollut lääkäreiden kannalta hirveän hankalaa.

Raportointia kehitettävä

Pylkkänen muistuttaa valtuuskunnan ja hallituksen työnjaosta: valtuuskunta ohjaa hallitusta, joka puolestaan johtaa liittoa operatiivisesti.

- On äärimmäisen tärkeää, että valtuuskunnan ja hallituksen yhteistyö sujuu ja näiden elinten välillä vallitsee luottamus. Ne ovat edellytykset valtuuskunnan perustehtävästä selviytymiseen, Pylkkänen sanoo.

Viime aikoina liitossa on keskusteltu valtuuskunnan roolin profiilinkohotuksesta. Pylkkäsen mielestä uudistuksissa on otettava huomioon toiminnan kaksiportaisuus.

- Valtuuskunnan tulisi käsitellä tärkeitä linjakysymyksiä ja antaa hallitukselle toiminnan suuntaviivoja. Asiaan palataan uudelleen, muun muassa hallitukselta raporttien muodossa. Tämähän tarkoittaa sitä, että myös hallituksen toimintaa pitää kehittää esimerkiksi raportoinnin käytännön järjestelyiden, kuten vaikkapa aikataulujen osalta.

Pylkkäsen mukaan valtuuskunnan toiminnasta olisi hyvä tiedottaa nykyistä aktiivisemmin. Puheenjohtajan mielestä on oireellista, että esimerkiksi marraskuisen valtuuskuntavaalin äänestysaktiviteetti, 47,6 prosenttia, oli alhaisin sitten vuoden 1952. Pylkkänen arvioi, että valtuuskunnan näkymättömyys selittänee suurelta osin vähäistä äänestysintoa.

- Jokainen valtuutettu edustaa 300 jäsentä. Lääkäriliiton jäsenkunnan kokemus välittyy valtuuskunnan kautta hallituksen toimintaan linjauksina, Pylkkänen perustelee äänestämisen tärkeyttä.