KT ja työmarkkinarealismi
Kunnallinen Työmarkkinalaitos on lääkärilakkoa koskevassa julkisessa keskustelussa pyrkinyt kääntämään keskustelua pois oleellisesta, lääkäreiden tyytymättömyydestä työoloihin ja palkkaan. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen keskeinen huoli tuntuu olevan se, että Lääkäriliiton neuvottelijat ovat niin kokemattomia, että heille täytyy opettaa työmarkkinarealismia. Lääkäriliiton neuvottelijoista valtaosalla on yli 15 vuoden kokemus, joten aivan kokemattomiksi heitä on väärin väittää. Taustalla onkin KT:n perinteisen neuvotteluasetelman muuttuminen.
Kunnallisella Työmarkkinalaitoksella on kyseenalainen kunnia omistaa kaikki mitalisijat lakkojen pituusvertailussa. Sillehän ei tule minkäänlaisia tappioita, kestipä lakko miten pitkään tahansa. Tähän asti sen on tarvinnut vain odottaa, että lakkoilevien työntekijöiden lakkokassa tyhjenee. Sitten se on tehnyt sopimuksen omilla ehdoillaan työntekijäjärjestöä vaihtelevasti nöyryyttäen. Nyt lääkäreiden lakkomalli on sille aivan käsittämättömän vaikea. Alkuunhan KT yritti väittää lakkomallia lainvastaiseksi käyttäen perusteena mm. sitä, ettei lakosta aiheudu konkurssiin johtavia tappioita työntekijöille missään vaiheessa. Lakkomalli on todettu lainmukaiseksi, mutta KT ei osaa muuta kuin odottaa. Niinpä lakko tulee kestämään näillä näkymin vähintään elokuulle eli ainakin viisi kuukautta.
KT pyrkii muokkaamaan kansalaisten lääkärimyönteistä asennetta tiedottamalla lääkäreiden ansioista, mutta jättämällä kertomatta millä työmäärällä ne hankitaan... Jäsenistömme on laajalti ihmetellyt myös sitä, että valtakunnan suurimmissa sanomalehdissä on toistuvasti ilmestynyt lähes identtisiä lääkärivastaisia mielipidekirjoituksia, jotka kaikki on julkaistu eri nimimerkin suojassa. Väistämättä tulee mieleen, että tällaiset kirjoitukset ovat organisoituja, vaikka ei sellaisesta suoranaista näyttöä saakaan. Ja näistäkin huolimatta kansalaismielipide on lääkäreille myönteinen.
Johtuneeko KT:n lobbaamisesta vai mistä, että lääkäreiden vaatimat palkankorotukset ovat joidenkin poliitikkojen mielestä - toisin kuin kansanedustajien palkankorotukset - suunnaton uhka koko kansakunnan kilpailukyvylle. Jopa pääministeri on katsonut arvolleen sopivaksi loukata lääkärikuntaa syyttämällä heitä hukkakauran kylväjiksi. Taloudellinen kilpailukyky on nyky-Suomen päättäjien kultainen vasikka, jota kumarretaan. Samalla heikennetään hyvinvointipalveluja, heikennetään kansalaisten asemaa ja nopeutetaan yhteiskunnan jakautumista, joka on se todellinen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin uhka.
KT on julkisten palvelujen heikentäjien hyvä käsikassara. Se toteuttaa hyvinvointipalvelujen kurjistamispolitiikkaa vedoten vähäväkisten kuntien huonoon taloustilanteeseen. Asukasta kohti laskien kuntataloudellakin menee kuitenkin oikein hyvin. Suomesta vain ei tunnu löytyvän sellaista poliittista rohkeutta, joka uusisi terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän nykypäivään sopivaksi. Nykyinen, DDR:stä kopioitu järjestelmä ei enää toimi meilläkään - järjestelmän emämaassahan tämä huomattiin jo vuosia sitten, jopa niin perusteellisesti, ettei koko valtiota enää ole.
Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen tulisi ymmärtää nykypäivän realismi, joka vaikuttaa työmarkkinoillakin. Neuvotteluasetelma on nyt sellainen, että KT ei ole niskanpäällä, eikä pääse. Lääkärilakko ei pääty odottamalla, vaan on tehtävä sopimus. Lääkäreiden mitta on täyttynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, emmekä me kerta kaikkiaan suostu huonoon sopimukseen.
