Kunta-ala sopimuksessa
Akava-JS ja TNJ ovat hyväksyneet kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen
TNJ:N lakko päättyi 24.3.
TNJ:n merkittävimmät kunta-alan jäsenjärjestöt Tehy ja SuPer hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen 23.3.95. Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus perustui siihen sovinto- ja ratkaisuehdotukseen, jonka sovittelija oli tehnyt kunta-alan järjestöille jo 15.1. Kunta-alan palkkausjärjestelmän rakenteeseen ja mm. kokemuslisäjärjestelmään ei näin ollen tehty pysyviä olennaisia muutoksia. Hoitohenkilöstön palkkaratkaisun keskeiset ainesosat ovat seuraavat:
- Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan toukokuun alusta lukien keskimäärin 3,9 %. Koko kunta-alalla vastaavan tarkistuksen kustannusvaikutus oli 2,6 %. Hoitohenkilöstön korkeampi korotustaso koskee vain 30.4.95 virassa olleita henkilöitä, jolloin uudet viranhaltijat tulevat aikaisempaan alempaan hinnoitteluun.
- Joulukuun alusta 1995 lukien toteutetaan 0,6 %:n suuruinen järjestelyvaraerä, joka käytetään hoitohenkilöstön palkkarakenteiden, lähinnä palkkahinnoittelun tarkistamiseen. Tämä järjestelyvaraeräratkaisu toteutetaan teknisesti erillisellä liitteellä, mikä käytännössä johtanee aikaisempaa eriytetympään neuvottelutoimintaan hoitohenkilöstön palkkojen osalta. Ainakaan tässä vaiheessa ratkaisu ei merkitse itsenäistä sopimusalaa.
- Valtakunnansovittelijan 15.1. antamaan sovintoehdotukseen sisältyi maininta, jonka mukaan niille 30.4.95 virassa oleville, joilla on silloin oikeus viiteen palveluslisään, maksetaan erillinen markkamääräinen määrävuosikorotus. Määrävuosikorotus on 4,9-5,0 % Y 31 palkkaluokkaan asti. Sitä ylemmissä palkkaluokissa määrävuosikorotus on 2,8-2,9 %. Nyt tehdyn tarkennuksen johdosta määrävuosikorotusta sovelletaan 31.12.99 asti. Määrävuosikorotus myönnetään siis, vaikka oikeus viidenteen palvelulisään syntyisi 30.4.1995-30.12.1999 välisenä aikana. Tämä tarkennus on sittemmin sovittu ulotettavaksi koskemaan kaikkia viranhaltijoita.
- Ns. kärkirahaa ei makseta TNJ:n jäsenille.
- TNJ:n palkkaratkaisun kustannusvaikutus oli 4,6 % eli noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin tammikuussa muiden järjestöjen tekemä sopimus. Työtaistelu kesti neljä viikkoa.
Materiaalisen tuloksen lisäksi merkillepantavaa TNJ:n lakossa oli se, että lakkojärjestö ilmoitti jo ennen työtaistelun alkamista, ettei se tule noudattamaan virkariitalautakunnan suositusta lakon rajoittamiseksi ns. yhteiskuntavaarallisilta osin. Myös lakossa olevien osallistumisesta suojelutyöhön aiheutui riitoja sekä paikallisesti että keskusjärjestötasolla.
OAJ:n lakonuhka raukesi
OAJ allekirjoitti kunnallisen virkaehtosopimuksen 22.3.95. Sopimuksen mukaan opettajat pysyvät edelleen C-taulukossa, mutta lastentarhanopettajiin noudatetaan sitä rakennemuutosta, joka toteutetaan muidenkin Y-taulukossa vielä olevien osalta. Palkkaratkaisu sisältää C-taulukoihin 2,3 %:n suuruisen korotuksen 1.5.95 lukien. Opettajat pysyvät edelleen vanhassa palvelulisäjärjestelmässä, mikä vastaa sitä sovintoehdotusta, joka opettajille alunperinkin tehtiin. Kustannusvaikutukseltaan opettajia koskeva ratkaisu vastaa koko kuntakentän keskimääräistä kustannusvaikutusta.
Palomiehet jatkavat
Palomiesten lakko on tätä kirjoitettaessa jatkunut jo kuudetta viikkoa. Työtaistelussa on kysymys paitsi materiaalisista eduista myös itsenäisestä sopimisoikeudesta ja järjestöpolitiikasta. Palomiehet ovat järjestäytyneet alunperin sekä KTV:oon että Suomen Palomiesliittoon (SPAL). Lakon kestäessä siirtymää on tapahtunut lakossa olevan SPAL:n suuntaan. Myöskään SPAL ei ole noudattanut lakkorajoissaan virkariitalautakunnan suositusta. SPAL ei ole neuvotellut myöskään suojelutyöhön osallistumisesta.
Akava-JS:n ja TNJ:n yhtymispöytäkirja
TNJ:n lakon ja akavalaisten lakonuhkien vireillä ollessa on Akava-JS:n toimesta käyty neuvotteluja eräistä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) kohdista. Lähinnä esillä ovat olleet kokemuslisäjärjestelmään siirtymisestä johtuvat heikennykset ja kohtuuttomaksi katsottu nopea syrjäseutulisäjärjestelmän romuttaminen. Tilanteen selkiydyttyä on sopijaosapuolten välillä kirjattu yksimielisyys seuraavista asioista:
1. Niille Akava-JS:n jäsenille, jotka vasta nyt tulevat sopimuksen piiriin, kärkiraha maksetaan erillisenä 600 markan suuruisena rahaeränä huhtikuun palkanmaksun yhteydessä. Lääkäreiden osalta kärkiraha tulisi maksaa 150 markan suuruisina erinä jo tammikuusta lukien, mutta käytännössä eräissä työnantajayksiköissä kärkirahan maksaminen siirtyy huhtikuuhun.
2. Ns. sisääntulopalkkaa koskevien määräysten mukaan viranhaltijalle, joka on työskennellyt ammattiinsa liittyvissä tehtävissä enintään viisi kuukautta, voidaan maksaa enintään 7 % pienempi peruspalkka. Tätä peruspalkan alennusmääräystä ei sovelleta, mikäli viranhaltijalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettua laillistusta. Jo aiemmin on lääkärisopimuksessa todettu, ettei tätä määräystä sovelleta lääkäreihin missään tapauksessa.
3. Jo ansaittu palvelulisien kertymisaika säilyy. Täsmennyksen mukaan sille, joka on ko. kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 30.4.1995, luetaan kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi siihen mennessä kertynyt palvelulisään oikeuttava aika 30.11.1994 voimassa olleiden määräysten mukaan (vanha sininen sopimuskirja). Mikäli viranhaltija siirtyy toisen kunnan palvelussuhteeseen samankaltai-siin tehtäviin, tämä kokemuslisään oikeuttava aika säilyy edelleen viranhaltijan niin halutessa ja ilmoittaessa siitä uudelle työnantajalleen.
4. Edellä selostettu määrävuosikorotuksen soveltamisajan pidentäminen koskee kaikkia viranhaltijoita, siis myös lääkäreitä. Tällä tarkistuksella korjataan niiden viranhaltijoiden asemaa, joilla on oikeus neljään vaan ei viiteen palvelulisään 30.4.1995 mennessä. Järjestelyllä poistetaan siis kokemuslisäjärjestelmään siirtymisestä aiheutuva odotusajan tappio 31.12.1999 asti. Viranhaltijan siirtyessä toisen kunnan tai kuntayhtymän palvelussuhteeseen samankaltaisiin tehtäviin, hänen tulee ilmoittaa tästä uudelle työnantajalleen. Mikäli palvelussuhde päättyy muusta kuin viranhaltijasta johtuvasta syystä ja hän tulee myöhemmin uudelleen saman kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen, häneen sovelletaan edelleen kokemuslisään oikeuttavaa aikaa ja määrävuosikorotusta koskevaa siirtymäsäännöstä. Siirtymäsäännösten johdosta esimerkiksi katkos lääkärin sijaisuuksissa ei välttämättä aiheuta heikennystä näitä sopimuskohtia tulkittaessa. Äitiysloma-aikaa tai varusmiespalvelua ei lueta hyväksi kokemuslisiä laskettaessa.
5. Syrjäseutulisä muuttuu toukokuun alusta lukien markkamääräiseksi lisäksi, joka säilyy samansuuruisena viranhaltijan siirtyessä toiseen virkaan samassa kunnassa tai kuntayhtymässä. Alkuperäisen sopimustekstin mukaan syrjäseutulisä putoaa pois, mikäli viranhaltija siirtyy naapurikuntaan tai kuntayhtymään. Täsmennyksen mukaan viranhaltijalla on kuitenkin ehdoton oikeus edelleen syrjäseutulisään, mikäli hän tulee uudelleen ko. kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen viimeistään 6 kuukauden kuluessa aikaisemman palvelussuhteensa päättymisestä. Edellytyksenä on, että toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen ei ole johtunut viranhaltijasta johtuvasta syystä (esimerkiksi töiden loppuminen tai tehtävien uudelleenjärjestely). Katkokset viransijaisuuksissa samassa kunnassa tai kuntayhtymässä eivät myöskään aiheuta syrjäseutulisän menetystä.
Lääkärisopimus
Solmittu virkaehtosopimus on aiheuttanut hämmennystä sisältönsä ja vaikeaselkoisuutensa johdosta. Tätä hämmennystä on lisännyt se, että sopimustekstit ovat viipyneet ja selkiytymätön työmarkkinatilanne on hidastanut tulkinnanvaraisten asioiden käsittelyä. Soveltamisen kannalta tilannetta helpottaa se, että sopimuksen yleiset osat astuvat voimaan vasta toukokuun alusta lukien ja päivystystä koskevien sopimusmääräysten osalta viimeinen mahdollinen voimaantulo on syyskuun alku 1995.
Lääkärisopimusta hyväksyttäessä oli tiedossa, että se koostuu useasta ainesosasta: palkkarakenneuudistus, johon kuuluvat markkamääräistäminen, syrjäseutulisistä luopuminen asteittain ja kokemuslisäjärjestelmään siirtyminen, oli osa valtakunnansovittelijan sovintoehdotusta, jonka sisällölliseen valmisteluun Akava tai Lääkäriliitto eivät missään vaiheessa osallistuneet. Sopimukseen sisältyi lisäksi luopuminen valtakunnallisesta säästötavoitteesta, päivystyskorvausjärjestelmän uusiminen ja eurolääkärikysymyksen ratkaiseminen. Tasollisesti lääkärisopimus vastasi kuntapuolen yleistä kustannustasoa vaikka se eri lääkäriryhmille tuottaakin hyvin erilaisen ja eritasoisen lopputuloksen. Muodollisesti lääkärisopimus on itsenäinen virkaehtosopimus, jota koskeva päätöksenteko tehtiin yksinomaan Lääkäriliitossa ja Lääkärikartellissa.
Vaihtoehtona kokonaisuuden hyväksymiselle oli laaja ja pitkäaikaiseksi arvioitu työtaistelu. Selvää on, ettei lyhytaikaisella rajoitetulla työtaistelulla olisi saatu muutoksia virkaehtosopimuksen rakenteeseen, koska valtaosa viranhaltijoista oli sopimuksen joka tapauksessa jo hyväksynyt. Lääkärisopimuksen materiaalista tasoa voidaan verrata paitsi teollisuuden solmimiin korkeisiin sopimuksiin myös kuntasektorin lakon ja lakonuhkien tuloksiin.
Lääkäreiden kannalta on merkittävää, että kokemuslisäjärjestelmän ja syrjäseutulisäjärjestelmän siirtymäsäännöksiin saatiin hieman pehmennystä. Pehmennysten jälkeenkin kokemuslisäjärjestelmä kaipaa rinnalleen täydentävää järjestelmää esimerkiksi työn vaativuuden arviointiin perustuen. Tähän tähtäävä valmistelutyö on aloitettu liitossa ja valmistelutyön ensimmäiset paalutukset tullaan esittämään liiton valtuuskunnalle sen kevätkokouksessa.
Toukokuun alkua koskevat virkaehtosopimuksen siirtymäsäännökset merkitsevät sitä, että kenenkään palkkaus ei sopimuksen johdosta voi alentua. Uuden järjestelmän voimaantulo ei välttämättä edellytä viranhaltijalta mitään aktiivisia toimenpiteitä etujensa turvaamiseksi niissä tapauksissa, joissa palvelusuhde edelleen jatkuu. Monimutkainen järjestelmä saattaa kuitenkin aiheuttaa virheitä myös palkanlaskennassa. Sen vuoksi on tärkeätä, että jokainen osaltaan selvittää sen, mistä hänen palkkauksensa on muodostunut. Näin on syytä menetellä myös päivystyskorvausten osalta. Verrattaessa vanhan järjestelmän ja uuden järjestelmän mukaisia päivystyskorvauksia, on vertailuajankohdan oltava ainakin viikon, mieluiten kuukauden pituinen, koska uudistus sisältää pitempään ajanjaksoon sisältyvän rakenteellisen kokonaisuuden. Erityisen tärkeätä oman palkanmuodostuksen selvittäminen on niissä tapauksissa, joissa lääkäri siirtyy toiseen virkaan joko omassa kunnassa tai työnantajaa vaihtaen.
