Kuntoutuksen erityispätevyys perustettu
Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 31.1.2001 perustaa kuntoutuksen erityispätevyyden, jota eri erikoisalojen edustajat ovat valmistelleet useamman vuoden ajan. Kuntoutuksen merkitys on kasvanut viime vuosina erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja myös toimintojen ja asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti.
Kuntoutuksen erityispätevyyden aloitteentekijät ja koordinaattorit ovat Suomen Lääkinnällisen Kuntoutuksen Yhdistys ry:n lääkärijäseniä. Kuntoutuksen erityispätevyyden valmisteluun ovat osallistuneet viralliset edustajat seuraavista Suomen Lääkäriliiton alaosastoista: fysiatrit, keuhkolääkärit, kuntoutuslääkärit, sisätautilääkärit ja yleislääkärit. Mukana on ollut myös Suomen Psykiatriyhdistyksen nimeämä edustaja. Lisäksi valmisteluun on osallistunut lastenneurologian ja neurologian erikoislääkäreitä.
Suomen Lääkinnällisen Kuntoutuksen Yhdistys ry (SLKY) toimii terveydenhuollon kuntoutustyöntekijöiden ammatillisena yhdyssiteenä. Yhdistyksen tarkoituksena on parantaa potilaiden hoitoa kehittämällä erityisesti terveydenhuollossa järjestettyä lääkinnällistä kuntoutusta, kehittää moniammatillista yhteistyötä, toimia asiantuntijana ja yhteistyöelimenä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyössä sekä edistää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
PERUSTELUT
Kuntoutuksen opetusta on useilla lääketieteen erikoisaloilla, mutta kapea-alainen ja vain erikoisalakohtainen lääketieteellinen kuntoutustietämys ei riitä kuntoutuksen kokonaisuuden hahmottamiseen. Kuntoutuksen käsitteen ymmärtäminen, kuntoutuslainsäädännön tunteminen sekä kuntoutuksen toimintamuotojen ja järjestelmien hallitseminen ovat perusedellytyksiä sille, että lääkäri voi toimia menestyksekkäästi kuntoutuksen alueella.
Kuntoutuksen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Vaihtelevat työmarkkinat muuttuvine työkyky- ja vakuutusasioineen, hoitokäytäntöjen uusiutuminen ja väestön ikääntyminen aiheuttavat tarpeen kehittää lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen laajentunut asiakkuus on johtanut toimintojen ja asiakkaiden määrän huomattavaan kasvuun. Kuntoutuksen yhteiskunnallista merkitystä kuvastaa se, että eduskunta edellytti vuonna 1998 kuntoutusselonteosta antamassaan lausunnossa uutta selontekoa neljän vuoden kuluessa.
Kuntoutuksen asemaa on vahvistettu monissa ammatillisissa koulutusohjelmissa, ja vahvistaminen on tarpeellista myös lääkäreiden koulutuksessa. Lääkärit kohtaavat jokapäiväisessä työssään yhä enemmän kuntoutuksen kysymyksiä ja haasteita. Kuntoutuksen kehittämisessä ja saavutettavuudessa lääkäreiden kuntoutuksellinen asiantuntemus ja osaaminen ovat tärkeitä. Erityisesti käytännön työtä tekevien lääkärien tulee tuntea ja osata kuntoutukseen liittyvät asiat hyvin.
TAVOITTEET
Kuntoutuksen erityispätevyysohjelman tavoitteena on, että sen suorittanut erikoislääkäri:
- on perehtynyt kuntoutuksen lainsäädäntöön, teoreettiseen tietoon ja historialliseen taustaan,
- osaa kohdata jokaisen kuntoutujan omiin asioihinsa vaikuttavana ja vastuullisena yksilönä,
- kykenee suunnittelemaan ja järjestämään tavoitteellisen kuntoutuksen kokonaisuuden,
- osaa arvioida toteutetun kuntoutuksen laadun ja tuloksellisuuden,
- pystyy yhteistyöhön moniammatillisissa kuntoutustyöryhmissä erikoisalansa ja sen kuntoutuksen edustajana,
- pystyy toimimaan kuntoutuksen asiantuntijana ja kykenee kuntoutuksen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.
VAATIMUKSET
Kuntoutuksen erityispätevyys edellyttää erikoislääkärin tutkintoa ensi sijassa jollakin seuraavista lääketieteen erikoisaloista:
- 5 v:n koulutusohjelmat: foniatria, fysiatria, geriatria, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastenneurologia, liikuntalääketiede tai silmätaudit,
- 6 v:n koulutusohjelmat: ihotaudit ja allergologia, keuhkosairaudet ja allergologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, neurologia, nuorisopsykiatria, ortopedia ja traumatologia, psykiatria, reumatologia, sisätaudit, työterveyshuolto, yleiskirurgia tai yleislääketiede.
Käytännön palvelu
Käytännön palvelun vähimmäispituus on kolme vuotta. Sen pitää antaa valmiudet erikoisalakohtaiseen kuntoutuksen hallintaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, niin avo- kuin laitoshoidossakin. Suositeltavien ja hyväksyttävien palvelujen suorittamista ei ole sidottu instituutioihin eikä organisaatioihin, vaan palvelujen tosiasiallinen sisältö on ratkaisevaa. Palvelun tulee vahvistaa koulutustavoitteiden täyttymistä, ja kattavan kokonaisuuden muodostuminen on erikoisalakohtaisen kouluttajan vastuulla. Käytännön palvelun tulee sisältää mm. työkyvyn arviointia, kuntoutustutkimusta, vaikeavammaisten kuntoutusta, apuvälinearviointia sekä toimintoja vammaispalveluissa ja kuntoutustyöryhmissä.
Teoreettinen koulutus
Teoreettisessa kurssimuotoisessa koulutuksessa suositaan ryhmätyön ja monihallinnollisen verkostoyhteistyön oppimista ja hallintaa edistävää koulutusta. Hallinnollista koulutusta voidaan hyväksyä rajoitetusti. Teoreettisen koulutuksen tulee olla kuntoutuksen keskeisiin sisältöihin perehdyttävää ja sitä vaaditaan vähintään 120 tuntia.
Kuulustelu
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunnan nimeämät kuulustelijat järjestävät valtakunnallisen kuulustelun (osiot A ja B) tarvittaessa, vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Pätevöityjä voi osallistua kuulusteluun, kun hän on suorittanut yli puolet vaadittavasta koulutuksesta.
Kuulustelun yleistä osiota varten edellytetään perehtymistä alla mainittuun kirjallisuuteen.
- Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö, kuntoutukseen liittyviltä osilta. Uusin painos. Kauppakaari Oy Lakimiesliiton Kustannus. (1999 toim. Hannu Ranta)
- Suikkanen A, Härkäpää K, Järvikoski A, Kallanranta T, Piirainen K, Repo M. & Wikström J. (1995) Kuntoutuksen ulottuvuudet. WSOY, Juva.
- Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, & Torstila I. (1999, toim.) Vakuutuslääketiede, Kustannus Oy Duodecim.
- Järvikoski A. (1994) Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Kuntoutuksen viitekehysten ja toimintamallien tarkastelu. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 46. Helsinki.
- Kallanranta T, Rissanen P. & Vilkkumaa I. (2001, toim.) Kuntoutus, Kustannus Oy Duodecim.
Seuraavista lehdistä kaksi viimeisintä vuosikertaa:
- Kuntoutus
- Scandinavian Journal of Rehabilitation Medicine
- Archives of Physical Medicine and Rehabilitation tai Disability and Rehabilitation.
Kuulustelun erikoisalakohtaisen kirjallisuuden määrittävät erikoisalojen järjestöt.
HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen edellyttävät Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Muiden järjestöjen jäsenyyttä ei edellytetä. Kuntoutuksen erityispätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelu ja teoreettinen koulutus tulee olla suoritettu viimeisen kahdeksan vuoden aikana sekä kuulustelu viimeisen neljän vuoden aikana.
Erityispätevyyttä koskeva hakemus liitteineen toimitetaan Suomen Lääkinnällisen Kuntoutuksen Yhdistys ry:n alaiselle Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää hyväksymänsä hakemukset Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle. Kuulusteluiden järjestämisessä ja erityispätevyyden myöntämisessä noudatetaan Suomen Lääkäriliiton päätöksiä ja ohjeita.
Siirtymäajan määräykset
Kolmen vuoden siirtymäaikana 31.1. 2001-31.1.2004 kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta voi hakemuksesta esittää liiton koulutusvaliokunnalle erityispätevyyden myöntämistä lääkäreille, joiden todetaan täyttävän edellä esitetyt erityispätevyyden vaatimukset.
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta
Erityispätevyysasioiden käsittelemistä varten Suomen Lääkinnällisen Kuntoutuksen Yhdistys ry:llä (SLKY) on Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, josta on säädetty tarkemmin erillisillä säännöillä.
SLKY:n hallitus nimeää kuntoutuksen alalla käytännön työtä tekevistä erikoislääkäreistä kahdeksanjäsenisen toimikunnan. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta ja vuosittain erovuorossa on kaksi jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajalla ja vähintään kolmella muulla jäsenellä on oltava dosentin pätevyys. Jäsenten tulee edustaa vähintään viittä erikoisalaa. Toimikunnan jäsenyys ei edellytä SLKY:n jäsenyyttä.
Tämän kuntoutuksen pätevöitymisohjelman valmisteluun ovat kirjoittajien lisäksi osallistuneet seuraavat lääkärit: Hannu Alaranta, Antti Dahlberg, Arto Herno, Markku Hupli, Eeva Leino, Yrjö Lähteenlahti, Ari Palomäki, Timo Pohjolainen, Ismo Takala, Martti Torkko, Joe Tuominen, Lennart von Wendt ja Juhani Wikström.
Lisätiedot ja hakuohjeet
Lisätietoja kuntoutuksen erityispätevyysohjelmasta antavat Tapani Kallanranta, tapani.kallanranta@ppshp. fi sekä H. Tapio Hanhela, htapio. hanhela@fimnet.fi.
Hakuohjeet saa Lääkäriliitosta, ulla.anttila@fimnet.fi, puh. (09) 3930 830.
