Lääkärien erikoistumiskoulutukseen muutoksia

Lääketieteelliset erikoisalat ja erikoistumisohjelmat ovat muuttumassa. Erikoislääkärin tutkintoasetuksen muutoksella (1436/1993) on poistettu suppean erikoisalan nimike ja muutettu koulutusohjelmien hyväksymismenettely 1.1.1994 alkaen. Muutos johtuu Suomen liittymisestä ETA:n jäseneksi; EU:ssa ei ole suppeita erikoisaloja.

Vaikka suppeat erikoisalat ovat nimikkeinä poistuneet, terveyden-huollon oikeusturvakeskus myöntää vielä päätöksissään suppeiden erikoisalojen pätevyyksiä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ei ole muutettu erikoisalanimikkeitä koskevaa asetusta. Asetus tullaan antamaan sen jälkeen, kun uusi laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä on tullut voimaan. Asetuksessa lääketieteelliset erikoisalat luette-loidaan uudestaan.

Ne lääkärit, jotka ovat aloittaneet suppeiden erikoisalojen koulutusohjelman ennen 1.1.1994, voivat suorittaa tämän koulutusohjelman loppuun vuoden 1997 loppuun mennessä.

ETA-maista Suomeen ja päinvastoin

ETA:n jäsenmaista Suomeen saapuva lääkäri, jolla on omassa maassaan esimerkiksi kardiologian erikoislääkärin oikeudet, saa kardiologian erikoislääkärin oikeudet Suomessa suoraan ilman, että hänen tarvitsee suorittaa sisätautien erikoislääkärin tutkintoa, johon kardiologian erikoistumisohjelma Suomessa rakentuu. Vastaavasti jollekin Suomessa suppeaksi erikoisalaksi määritellylle kirurgian alalle, kuten ortope- diaan ja urologiaan, ETA-maassa suoraan koulutettu kirurgi voi toimia Suomessa ortopedina tai urologina suorittamatta suomalaista kirurgian erikoisalan koulutusohjelmaa ja erikoislääkärin tutkintoa.

Jos ETA-maahan työhön aikovalla suomalaisella lääkärillä on sellainen suppea spesialiteetti, joka ETA:n alueella on spesialiteetti, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa hänelle siitä todistuksen kyseisenä spesialiteettina erottelematta sitä pää- tai suppeaksi spesialiteetiksi. Tämä perustuu siihen, että uudessa erikoislääkärin tutkintoasetuksessa on erikoislääkärin tutkintoon johtavia kuuden ja kahdeksan vuoden koulutusohjelmia. Suppean erikoisalan koulutus lasketaan tällaisessa tapauksessa kahdeksan vuoden koulutusohjelmaksi, johon on kuulunut pääerikoisalan kuuden vuoden koulutus (2 + 4 vuotta) ja suppean erikoisalan kahden vuoden koulutus.

Mitä direktiivit sanovat?

Koulutusohjelmien sisällön ei välttämättä tarvitse olla kaikissa ETA:n jäsenmaissa juuri samanlainen, vaan siinä voi olla jonkin verran vaihtelua. Koulutuksen pituuden kohdalla yhteiset direktiivit ovat sen sijaan tiukempia. Koulutusdirektiivien puolesta mahdollisuus osaksi toisen erikoisalan pätevyyteen rakentuvasta erikoisalan koulutusohjelmasta säilynee edelleenkin.

ETA:ssa lääkärien erikoistuminen kestää EU:n erikoisaladirektiivien mukaan 3-5 vuotta. Tällöin ei ole laskettu mukaan mahdollista kahden vuoden prusterveydenhuollon lisäkoulutusta eli "eurolääkärikoulutusta". Kun tämä otetaan laskuihin mukaan, erikoistumisajan pituus valmistumisesta lähtien on ETA-maissakin 5-7 vuotta (vrt. Suomen kuuden tai kahdeksan vuoden koulutusohjelmat).

Erikoisalojen Suomi

Suomessa on erittäin paljon lääketieteellisiä erikoisaloja. Lääketieteellisten erikoisalojen koulutusohjelmia on tällä hetkellä 93 ja voimassa olevia erikoisaloja 107. Esimerkiksi Belgiassa, joka on pisimpään ollut mukana Euroopan integraatiossa, lääketieteellisiä erikoisaloja on 25. Erikoisalojen määrä vähenee meilläkin aivan ilmeisesti siten, että vain muutaman lääkärin opiskelemat suppeat erikoisalat jäävät pois erikoisalaluettelosta.

Muuttuvat lait ja asetukset

Erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen muutos aiheutti muutoksen myös koulutusohjelmien perustamismenettelyyn lääketieteellisissä tiedekunnissa. Nykyisen tutkintoasetuksen mukaan koulutusohjelman perustamisesta yliopistoon päättää opetusministeriö asianomaisen yliopiston esityksestä sosiaali- ja terveysministeriötä kuul-tuaan. Tätä kuulemista vastaa nykyinen lääkärintoimen ja hammas-lääkärintoimen neuvottelukunnan kuuleminen. Käytännössä järjestelmä toimii siten, että lääketieteellinen tiedekunta laatii opetusohjelman, josta se kuulee lääkärin- ja hammaslääkärintoimen neuvottelukuntaa. Tämän jälkeen hakemus koulutussohjelman perustamisesta liitteenä neuvottelukunnan lausunto lähetetään opetusministeriöön.

Tätä kirjoitusta laadittaessa uusi laki terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamisesta on eduskuntakäsittelyssä ja sitä täydentävä asetus on valmisteilla. Laissa esitetään mm. nykyisen lääkärin ja hammaslääkärin toimen neuvottelukunnan tilalle kolmivuotista terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukuntaa, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja tehdä aloitteita terveydenhuollon ammattihenkilöstön koulutuksesta, ammattitoiminnasta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Asetuksen mukaan siihen kuuluisi enintään kaksitoista edustajaa, jotka olisivat pääasiassa opetusviranomaisia ja ammattijärjestöjen edustajia. Periaate on, että kaikki terveydenhuollon ammatit - ei vain lääkärit ja hammaslääkärit - olisivat edustettuina uudessa neuvottelukunnassa ja että siinä voitaisiin käsitellä kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaan liittyviä kysymyksiä.