Lääkäriliitolta lausunto lääkekorvaustyöryhmän loppuraportista: Lääkekorvausjärjestelmä uudistusten tarpeessa

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Lääkäriliitolta lausuntoa lääkekorvaustyöryhmä 2000:n loppuraportista.

Lääkäriliitto katsoo, että lääkekorvausjärjestelmämme on uudistusten tarpeessa.

- Nykyinen korvausjärjestelmä on monimutkainen ja epätasa-arvoinen. Korvausjärjestelmän uudistamisen keskeiseksi tavoitteeksi tulee ottaa tasapuolisuus ja samanarvoisuus. Korvausten tulee kohdistua nimenomaan suuriin lääkekustannuksiin jättäen tulontasaustehtävät muille järjestelmille, todetaan liiton lausunnossa.

Liitto toteaa, että käytännössä on mahdotonta löytää yleisesti hyväksyttyjä perusteita sairauksien luokittelulle ja oikeutusta eritasoisiin korvauksiin.

Lääkäriliitto katsoo, että korvaukset tulee suunnata nimenomaan syntyviin kustannuksiin ja valtaosin luopua tautipohjaisesta sekä potilaskohtaisesta rekisteröinnistä. Jatkovalmistelussa täytyy tarkoin laskelmin ja vertailuin selvittää suunniteltavien korvausmuutosten vaikutukset eri tahojen ja varsinkin hoidollisten erityisryhmien osalta.

TARVETTA UUDISTUKSILLE

Lääkekorvaustyöryhmän raportti tarjoaa tiivistetyssä muodossa hyvän kuvan nykyisen lääkekorvausjärjestelmän ongelmista, sen kehittämismahdollisuuksista ja vaihtoehtoisista korvausjärjestelmämalleista.

Lääkäriliitto on jo aiemmin omassa valmistelutyössään päätynyt arvioon, että lääkekorvausjärjestelmämme on pakostakin uudistuksen tarpeessa.

Nykyistä korvausjärjestelmää on pidetty monimutkaisena ja epätasa-arvoisena. Menettelyn on katsottu asettavan potilaat tautikohtaisesti eriarvoiseen asemaan ilman lääketieteellisiä tai hoidollisia perusteita.

- Erityiskorvausoikeuksiin sisältyvien lääkkeiden sekä niihin oikeutettujen määrittely ja rekisteröinti edellyttävät raskaan seurantajärjestelmän ylläpitämistä. Erittäin kalliiden lääkkeiden laajempi käyttöön tulo on muuttanut henkilökohtaisen kustannuskaton tarkoitusta. Katon ylittäminen on muodostanut järjestelmään uuden korvausluokan, jossa ei ole enää mukana mitään valikoivuutta, toteaa Lääkäriliitto.

TAVOITTEENA TASAPUOLISUUS JA SAMANARVOISUUS

Lääkekorvausjärjestelmälle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita. Järjestelmän uudistamiseen lähdettäessä on ensiksi valittava ne peruslinjat ja päämäärät, joita lääkekorvauksella tavoitellaan.

Lääkäriliitto katsoo, että lääkekorvausten tulee turvata kaikille potilaille mahdollisuus vaikuttavaan ja tarpeelliseen lääkehoitoon.

-Korvausjärjestelmän keskeisenä tavoitteena tulee pitää tasapuolisuutta ja samanarvoisuutta. Korvaukset on keskitettävä hoitoon, jossa lääkehoidolla on olennaista merkitystä. Maksuihin ja korvauksiin ei tule nykyisen verojärjestelmän vallitessa liittää tuloihin sidottua progressiivisuutta. Ylipäätään lääkekorvausten tulee kohdistua nimenomaan suuriin lääkekustannuksiin jättäen tulontasaustehtävät muille järjestelmille, todetaan liiton lausunnossa.

Lääkäriliiton mielestä perusteiden on oltava yksinkertaisia, jotta potilas voi kohtuullisella tarkkuudella itse laskea hänelle kuuluvan korvauksen ja omalle vastuulleen jäävät kustannukset. Korvausjärjestelmän tulee mahdollisuuksien mukaan rakenteeltaan kannustaa lääkehoidon kaikkia osapuolia kustannustehokkaisiin valintoihin.

Kaikki kehitystekijät huomioiden voidaan lääkekustannusten jatkuvaa kohoamista pitää väistämättömänä. Erilaisin ohjauskeinoin voidaan kustannusten nousua ainakin jonkin verran hallita sekä ohjata lääkevalintoja perusteltuihin ja tarpeettomia kustannuksia välttäviin hoitoratkaisuihin.

- Kansalliset ja kansainväliset kokemukset erilaisista kustannuskehitykseen suunnatuista ohjauskeinoista eivät ole rohkaisevia. Lääkeryhmäkohtainen viitehintajärjestelmä näyttäisi olevan ainoa menettelytapa, jolla hyvin suunniteltuna voisi olla toivottuja taloudellisia vaikutuksia.

KUSTANNUSPERUSTEINEN KORVAUSJÄRJESTELMÄ

Ehdotuksessaan Lääkekorvaustyöryhmä 2000 esittää, että jatkoselvittelyä tehtäisiin lähinnä kahden mallin pohjalta. Tämän mukaan uudistaminen voisi tapahtua joko nykyjärjestelmän pohjalta tai kustannuksiin perustuvan, lääkekohtaisen omavastuun sisältävän mallin pohjalta.

Lääkäriliitto katsoo, että kustannusperusteinen korvausjärjestelmä tarjoaa parhaan pohjan jatkokehittämiselle.

Molempiin malleihin liittyy negatiivilista, jonka hahmotteluun esitetään asiantuntijaryhmää. Lääkäriliitto korostaa, että negatiivilistan eli korvausjärjestelmän ulkopuolelle jäävien lääkevalmisteiden luettelon tulee pohjata nimenomaan lääketieteelliseen perustaan.

Nykyjärjestelmän kehittämismallissa säilytettäisiin yksi jonkin verran supistettu erityiskorvausluokka. Tämän perusteiden selvittely esitetään samoin annettavaksi asiantuntijaryhmän tehtäväksi. Perustana olisi edelleen tautien luokittelu, niihin käytettävien lääkkeiden luettelointi ja yksilökohtaisen oikeuden toteaminen.

- Sairauksien luokittelu on vaikeata ja subjektiivista. Lähtökohtaisesti täytyy ratkaista se, onko olemassa sellaisia sairauksia, joiden osalta lääkehoito täytyisi poikkeuksetta korvata muita paremmin. Lisävaikeuden tuo myös sen päättäminen, milloin joku tauti on sen asteinen, että se oikeuttaa suurempaan korvaukseen, todetaan liiton lausunnossa.

Lääkäriliitto katsoo, että pyrkimyksenä tulee olla korvauksen suuntaaminen nimenomaan syntyviin kustannuksiin ja valtaosin luopuminen tautipohjaisesta sekä potilaskohtaisesta rekisteröinnistä.

- Tämä muutos edellyttää pitäviä kustannusten kohdistumisselvityksiä, joissa huomioidaan hoidollisiin erityisryhmiin kuuluvien potilaiden (esim. psykoottiset ja välttämätöntä korvauslääkitystä tarvitsevat) asema. Merkittävien ja kalliiden lääkkeiden osalta joka mallissa jouduttaneen todentamaan henkilökohtainen lääkityksen tarve. Kustannuskaton taso täytyy määritellä siten, että siitä ei muodostu järjestelmän vuotokohtaa.

Liitto muistuttaa, että jatkovalmisteluissa täytyy laskelmin ja vertailuin selvittää suunniteltavien korvausmuutosten vaikutukset eri tahojen osalta.

- Eräs mahdollisuus pehmentää erityiskorvausjärjestelmästä luopumista olisi suunnitella nykyisen erityiskorvausoikeuden omaavien kohdalla etuuden säilyttämistä ja pidennettyä siirtymäaikaa.

Lääkäriliitto toteaa, että kustannusperusteisessa järjestelmässä lähtökohtana voisi olla kiinteä lääkekohtainen omavastuuosuus, jonka ilmeisesti tulisi olla alempi kuin työryhmän esimerkkilaskelmiin on tasoksi otettu.