Lääkäriliiton hallitus 18.5.95: Laillistettujen lääkärien reseptioikeutta ei saa rajoittaa
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan uusia lääkkeiden määräämistä koskevia ohjeita, joita käsiteltiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 18.5. Kritiikkiä ohjeluonnoksessa herättivät erityisesti perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevien lääkärien reseptinkirjoitusoikeuden rajoittaminen sekä pyrkimys laajentaa lääkkeiden geneeristä määräämistä.
STM:n ohjeluonnoksen mukaan orientoivaa vaihetta tai perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavalla lääkärillä olisi oikeus määrätä lääkkeitä vain toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisena hoitamilleen potilaille. Hänellä ei olisi oikeutta määrätä lääkkeitä itselleen tai toimipaikkansa ulkopuolella esimerkiksi perheenjäsenilleen. Lääkäriliiton hallitus piti viranomaisten pyrkimyksiä rajoittaa laillistettujen lääkärien reseptinkirjoitusoikeutta lainvastaisina ja perusteettomina.
Ohjeluonnoksesta antamassaan lausunnossa liitto korosti, että valmistuvat lääkärit saavat lääkkeiden määräämiseen liittyvän teoreettisen ja kliinisen opetuksen jo peruskoulutuksensa yhteydessä. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa oleva lääkäri tekee käytännön lääkärin työtä, eikä toisen johdon ja valvonnan alaisena toimimisella ole tarkoitettu yksittäisten reseptien tarkistuttamista. Keski-Euroopassa, josta perusterveydenhuollon lisäkoulutusjärjestelmä on Suomeen pakolla istutettu, ei sitä suorittavien lääkäreiden reseptinkirjoitusoikeutta ole rajoitettu, kuten ei myöskään Ruotsin AT-vaiheessa olevien lääkärien.
Reseptinkirjoitusoikeuden rajoittamisen valvonta olisi jokseenkin mahdotonta ja epäselvyyksiä syntyisi esimerkiksi suoraan perustutkinnon jälkeen erikoistumaan lähteneen lääkärin reseptinkirjoitusoikeuksista. Lääkäriliitto esittää, että uusissa ohjeissa todettaisiin yksiselitteisesti kaikilla laillistetuilla lääkäreillä olevan oikeus lääkkeiden määräämiseen ja mahdolliset tarkentavat määräykset koskisivat vain opiskelijoita.
Ei geneeristä määräämistä
STM:n ohjeluonnoksen mukaan lääkäri voisi kirjoittaa reseptiin joko vaikuttavan lääkeaineen tai lääkkeen kauppanimen. Mikäli resepti kirjoitetaan geneerisellä nimellä, apteekki toimittaisi potilaalle halvimman tai hinnaltaan siitä vähäisesti poikkeavan valmisteen.
Lääkäriliiton hallitus ei kannata geneeriseen lääkkeiden määräämiseen siirtymistä ja toteaa ehdotettuun menettelyyn liittyvän monia riskejä. Suomalainen lääkehuolto samoin kuin lääkärien kliininen koulutus on perinteisesti perustunut nimettyjen lääkevalmisteiden käyttöön. Tämä järjestelmä on geneeristä lääkkeiden määräämisjärjestelmää tarkempi, koska siinä voidaan ottaa lääkevalmisteeseen sisältyvien eri aineiden vaikutukset huomioon. Useille lääkkeille ei ole edes olemassa halvempia rinnakkaisvalmisteita ja varsinkin ns. yhdistelmälääkkeille sellaisia on vaikea löytää.
Lääkärit ovat tähän saakka arvioineet kunkin potilaan lääkehoidon yksilöllisesti ja myös vastanneet siitä. Jos valmisteen valinta tapahtuisi apteekissa, jäisi vastuunkantaja lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista epäselväksi. Myös potilaille olisi hämmentävää, kun samalla reseptillä voisi saada erini-mistä valmistetta apteekin valikoimista riippuen.
Lääkäriliitto pitää lääkehoidon taloudellisuutta tärkeänä tavoitteena ja pyrkii edistämään jäsentensä kustannustietoisuutta lääkkeiden valinnassa. Tähän suuntaan on vaikuttanut myös jo käytössä oleva mahdollisuus merkitä reseptiin G-kirjain, silloin kun valmiste voidaan riskittä vaihtaa apteekissa toiseen. Lääkäriliiton mielestä tämä käytäntö riittää eikä geneeristä määräämistä tulisi nykyisestään laajentaa.
Työeläkkeiden uudistaminen
Lääkäriliiton hallitus sai selvityksen ajankohtaisista työeläkejärjestelmien uudistussuunnitelmista. Eläkekustannusten nousun hillitsemiseksi on työmarkkinajärjestöjen kesken valmisteltu mm. eläkepalkan laskentaperusteiden muuttamista, eläkeindeksin korjaamista ja ennenaikaiselle eläkkeelle joutuvien tulevan eläkekarttuman leikkaamista.
Lääkäriliiton hallitus katsoi, että esillä olleista eläkepalkan laskentaperusteiden uudistusvaihtoehdoista lääkäreille sopivin olisi eläkkeen määräytyminen 10-15 viimeisen palveluvuoden mukaan. 18.5. palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöt pääsivätkin yksimielisyyteen siitä, että eläkepalkka lasketaan nykyisen neljän vuoden sijasta työsuhteittain kymmenen viimeisen vuoden palkkojen perusteella. Uuteen laskutapaan siirrytään kahdeksan vuoden siirtymäajan kuluessa.
Muita päätöksiä
- Lääkäriliitto päätti tilata 2 200 kappaletta Maikki Harjanteen uutta Mintun lääkärikirjaa osana liiton kampanjaa lasten terveyden edistämiseksi. Lääkäriliiton omistuskirjoituksella varustettua kirjaa on tarkoitus myydä erikoishintaan lastentarhoihin, neuvoloihin ja vastaanottotiloihin. Kirjan myynnistä yksittäisille lääkäreille hintaan 50 mk/ kpl ilmoitellaan Lääkärilehdessä.
- Liiton asettaman sairausvakuutuksen seurantatyöryhmän loppuraportti merkittiin tiedoksi ja työryhmän todettiin suorittaneen työnsä päätökseen.
