Lääkäriliiton hallitus 23.11.: Lääkkeiden geneeriseen määräämiseen ei syytä siirtyä
Lääkäriliiton hallitus ei kannata sosiaali- ja terveysministeriön aikomusta siirtyä lääkkeiden vapaaehtoiseen geneeriseen määräämiseen. Pelkän vaikuttavan aineen nimen ilmoittaminen reseptissä ja valmisteen valinnan jättäminen apteekin tehtäväksi hämärtää lääkehoidon vastuukysymyksiä, varsinkin kun rinnakkaislääkkeiden vaikuttavuudessa saattaa olla suuria eroja. Lääkäriliitto katsoo, ettei geneerinen määrääminen toisi merkittäviä supistuksia lääkekustannuksiin ja että tarvittavat säästöt voidaan saavuttaa muillakin keinoin.
Suomen vuosittaiset lääkekustannukset ovat kaikkiaan noin 6 miljardia markkaa, josta sairausvakuutuksen korvaukset kattavat runsaat 2,5 miljardia markkaa. Halvimpiin rinnakkaisvalmisteisiin siirtyminen koko lääkekulutuksessa toisi korkeintaan 200 miljoonaan markan säästöt, joten halpalääkkeiden käytön lisäämiseen on meillä kiinnitetty suhteettoman paljon huomiota asian taloudelliseen merkitykseen nähden.
Viime vuodet voimassa ollut G-merkintäjärjestelmä ei ole tullut yleiseen käyttöön, mutta sen sijaan se on osaltaan vaikuttanut siihen, että lääkäreiden hintatietoisuus on kasvanut ja yhä useammin he valitsevat potilaalleen halvan rinnakkaisvalmisteen, joiden markkinaosuus on jatkuvassa nousussa. Kilpailu sekä lisääntynyt kustannustietoisuus ovat samanaikaisesti alentaneet lääkkeiden hintoja.
Lääkäriliitto katsoo, että ilman geneeriseen järjestelmään siirtymistäkin halpojen rinnakkaisvalmisteiden käyttö kasvaa asteittain sille tasolle kuin on tarkoituksenmukaista. Suomalaiseen lääkekäyttöön geneerinen määrääminen sopii huonosti eikä lääkäreitä ole koulutettu siihen. Lääkärit haluavat hoitaa potilaansa täsmällisesti koettuun tietoon perustuen ja tutuilla lääkevalmisteilla, joista he tuntevat paitsi vaikuttavan aineen myös sivuaineiden vaikutukset. Jos valmisteen valinta siirtyisi apteekkien tehtäväksi, hämärtäisi se lääkehoidon vastuukysymyksiä.
Lääkekustannusten hillitsemiseksi liitto esittää, että lääkärit potilaan hoitoa suunnitellessaan entistä useammin pohtisivat, onko lääkehoito ylipäätään tarpeellista. Nykyisin 70 % potilaista poistuu vastaanotolta reseptin kanssa. Lääkehoito tulisi aloittaa pienillä pakkauksilla, jotta mahdollisissa epäsopivuustilanteissa suuria määriä ei menisi hukkaan. Potilaskohtaista seurantaa tulisi lisätä siten, ettei turhia tai päällekkäisiä lääkehoitoja jää päälle. Lääkäreiden mahdollisuutta hintavertailuihin voidaan helposti lisätä atk-ohjelmien avulla.
Lääkäriliitto pitää geneeriseen määräämiseen siirtymistä nykyistä hyvin toimivaa lääkehuoltoa sekoittavana uudistuksena, jolla ei ole saavutettavissa mitään merkittäviä hyötyjä. Liitto on jo aiemminkin tuonut nämä näkemyksensä sosiaali- ja terveysministeriön tietoon, mutta uudistuksen valmistelua on jatkettu, vaikka mitkään lääkäritahot eivät ole ilmaisseet sille kannatustaan.
Neuvottelutilanne
Lääkäriliitto sai selvityksen sairaaloiden uuden päivystyskorvausjärjestelmän kustannuksia koskevan tutkimuksen edistymisestä. Lääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelevat asiasta 4.-5.12. ja myös liiton hallitus on varautunut kokoontumaan 5.12. Tavoitteena on, että päivystyskorvauksia koskevassa kiistassa päästäisiin ratkaisuun Lääkäriliiton valtuuskunnan syyskokouksessa 8.-9.12. mennessä.
Terveydenhuollon toimintaa selvittämään työryhmä
Lääkäriliitossa on vuodesta 1991 lähtien toiminut kolme perättäistä työryhmää, jotka ovat ideoineet liiton terveyspoliittisia kannanottoja varsinkin terveydenhuollon rahoituskysymyksissä. Työryhmien ehdotukset ovat herättäneet laajaa keskustelua sekä liiton sisällä että sen ulkopuolella ja johtaneet myös käytännön uudistuksiin, kuten hoitotakuujärjestelmää koskevaan kokeiluun.
Hallitus asetti nyt uuden työryhmän, jonka tehtävänä on jatkaa terveydenhuollon toimintamalleja sekä laskenta- ja rahoitusjärjestelmiä koskevaa selvitystyötä. Lisäksi työryhmä valmistelee vaihtoehtoja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusjärjestelmän kehittämiselle keskustelun pohjaksi. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Kari Pylkkänen ja jäseniksi Björn Eklund, Risto Ihalainen, Kale Juva, Heikki Pärnänen, Klas Winell, Markku Äärimaa ja sihteeriksi Santero Kujala. Työryhmän määräaika jatkuu 31.12.96 asti.
Alaosastojen avustukset muuttuvat
Liiton alaosastoilleen maksamaa tukea päätettiin uudistaa siten, että alaosastoille vuosittain myönnetään järjestövaliokunnan päätöksellä enintään 5 000 mk vuodessa + 10 mk jäsentä kohden. Tämän ylittävät tukianomukset käsittelee liiton hallitus ja esitysten tulee perustua yksittäisiin tapahtumiin tai projekteihin, matkakustannusten ja muiden kulujen osalta ylityksiä ei jatkossa sallita. Alaosastoille lähetetään tarkempaa tietoa uusista ohjeista.
Timo Rinne Tampereen aluepäälliköksi
Hallitus nimesi Timo Rinteen liiton aluepäälliköksi Tampereelle tehtävästä eroa pyytäneen Ari Ylä-Outisen tilalle.
