Lääkäriliiton valtuuskunta 14.-15.12.2001: Heikki Pälve jatkaa puheenjohtajana, varapuheenjohtajina ensi vuonna Heikki Pärnänen ja Timo Kosonen
Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 14.-15. joulukuuta syyskokoukseensa Lääkäritalolle Helsinkiin. Valtuuskunta valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi edelleen Heikki Pälveen vuodelle 2002. Varapuheenjohtajistossa tapahtui henkilövaihdos. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa edelleen Heikki Pärnänen, mutta toisena varapuheenjohtajana aloittaa nykyisen hallituksen jäsen Timo Kosonen.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtajien lisäksi seitsemän muuta jäsentä. Heidät valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että heistä eroaa joka toinen vuosi kolme ja joka toinen vuosi neljä jäsentä.
Nykyisistä hallituksen jäsenistä olivat tänä vuonna erovuorossa Harri Hyppölä, Kari Pylkkänen ja Juha Pekka Turunen. Heidät kaikki valittiin uudelleen toimikaudeksi 2002- 2003.
Valtuuskunta valitsi kaikki hallituksen jäsenet yksimielisesti. Lääkäriliiton hallituksen kokoonpanossa tapahtui yksi henkilövaihdos, kun varapuheenjohtajana toiminut Pirkko Valtola ei ollut enää käytettävissä. Varapuheenjohtajaksi siirtyneen Kososen tilalle valittiin yhden vuoden toimikaudeksi Kaisa Nissinen-Paatsamala, joka siis aloittaa uutena hallituksen jäsenenä.
Kokouksen aluksi valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen viittasi käytyyn lääkärilakkoon.
- Suomalaisella terveydenhuollolla ja lääkärikunnalla on ollut kova vuosi takana. Kuten kaikki tiedämme, niin ihan kaikki sopimusasiat eivät ole vielä loppuun käsitelty.
Hän toi kokouksen avauspuheenvuorossaan esille sen, että liitto tarvitsee aina aktiivisia ihmisiä mukaan toimintaan.
- Tunnette varmasti kaikki fiksuja ja halukkaita ihmisiä työpaikoillanne, jotka olisivat valmiita tulemaan mukaan. Ensi vuoden alussa nimetään ihmisiä liiton eri valiokuntiin ja työryhmiin, muistutti Karvonen.
JUSSI HUTTUNEN ALUSTI TULEVAISUUSPROJEKTISTA
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen oli kutsuttu valtuuskunnan kokoukseen esittelemään kansallista terveydenhuollon tulevaisuusprojektia. Hän toimii projektin selvitysmiehenä. Huttunen halusi painottaa, että hänen valtuuskunnalle esittämänsä mielipiteet ovat puhtaasti hänen omia henkilökohtaisia ajatuksiaan eivätkä ennakoi tai edusta projektin näkemyksiä. Projektin tavoitteena on tuottaa ensi maalis-huhtikuun vaihteeseen toimintaohjelma.
- Lääkärilakko oli yksi niitä konkreettisia asioita, joista tulevaisuusprojekti kumpuaa. Projektin tavoitteena on 5-10 toimenpidettä, joihin sitten löydettäisiin poliittinen konsensus.
Hän esitteli terveyspalvelujärjestelmän tilaa tänä päivänä.
- Suomessa eriarvoisuus kasvaa nopeasti. Terveyspalvelujen saatavuus ja jonojen pituus riippuvat paljolti siitä, missä päin maata asuu. Järjestelmä toimii tehokkaasti, mutta se on kriisiytymässä.
Huttunen nosti erittäin tärkeäksi asiaksi työolosuhteiden parantamisen.
- Työolosuhteet on rakennettava sellaisiksi, että väki ei poistuisi kunnalliselta sektorilta. Esimerkiksi täydennyskoulutus on täysin laiminlyöty. Henkilökunnan työolosuhteiden kohdalla olemme lähimpänä kuilun reunaa. Jatkuva ja jatkuva tehostaminen on ajanut siihen tilanteeseen, että ihmiset ovat uupumassa eivätkä enää jaksa.
Huttunen totesi, että terveydenhuollon kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat väestön vanheneminen, sisäinen muuttoliike maassa, uuden teknologian kalleus sekä kansalaisten vaatimustason kasvu. Hän kertoi olevansa optimistinen sen suhteen, että terveydenhuoltoon saadaan lisää rahaa.
- Suomessa käytetään terveydenhuoltoon rahaa käytännössä vähiten OECD-maista. Tarvitsemme välttämättä lisää rahaa, muuten emme selviä. Projekti on täydellisesti epäonnistunut, jos resurssiongelmaa ei saada kuntoon. Tavoitteena on mm. saada kunnolla nostettua terveydenhuollon valtionosuuksia.
Hänen mielestään on välttämätöntä, että valtio ohjaa terveydenhuollossa kuntia ja katsoo perään.
- Nyt valtio on 1990-luvulla kokonaan luopunut siitä. Yhdessä projektin ryhmässä on mm. pohdittu sitä, pitäisikö normittaa jonotusaikoja kuten Ruotsissa on tehty.
SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SELONTEKO
Puheenjohtaja Heikki Pälve ja neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen antoivat valtuuskunnalle selonteon lääkärisopimuksen täytäntöönpanosta.
- Sopimusta on ruvettu soveltamaan paikallisesti. Pääsääntöisesti ollaan tilanteessa, jossa on kohtuullisen tyydyttävästi päästy siihen, mitä on lähdetty hakemaan. Terveyskeskuspuolelta ei ole kuulunut liittoon polemiikkia ja vaikuttaa siltä, että siellä ollaan enemmän tyytyväisiä, totesi Pälve.
Hän jatkoi, että paikalliset neuvottelut ovat venyneet KT:n sovellusohjeista johtuvasta kiistasta.
- Sovelluskiista on aika outo, koska sen kustannusvaikutus on aika pieni.
Hänen mielestään on tärkeää, että tyytymättömyys kohdistuu paikalliseen työnantajaan haluna ratkaista paikallisia ongelmia.
- Nyt meillä alkaa olla erilaisia VES:n sovellutuksia. Tämän takia alkaa KT:llä olla vaikeaa hallita omaa kenttäänsä.
Koivistoinen kertoi, että järjestelyvara on osattu laskea paikallisesti ja sen käytöstä on päästy yksimielisyyteen.
- Se on yleensä kohdennettu vakinaiselle henkilöstölle ja samalla on sovittu, että uusi henkilöstö voidaan palkata jo työssä olevia korkeammalla palkalla. Tämä luo palkkaliukumaa, mikä on hyvä asia.
- Erittäin myönteinen asia on se, että paikallisesti on alettu neuvotella palkkahinnoittelun soveltamisen ja henkilökohtaisen lisän myöntämisperiaatteista, kertoi Koivistoinen.
Pekka Anttila totesi valtuuskunnan asiasta käymässä keskustelussa, että yksi merkittävä asia sopimuksessa on palkkahaarukan nosto.
Martti Lalla kertoi omista tunnoistaan paikallisesta neuvottelutoiminnasta.
- Olen henkilökohtaisesti aika pettynyt ja ihan puhki. Syksy on ollut aika kova näissä asioissa. Tämä on ollut omille luottamusmiehille kovaa aikaa. Meillä HUS:ssa lopputulos ei ole vielä nähtävissä. Paikallista työnantajaa voi aika paljon kritisoida. Luottamus ei ole enää entinen. Toivoisin, että voisin luottaa paremmin neuvotteluprosessiin. Silti tässä täytyy katsoa optimistisesti eteenpäin. Liiton hallituksen ja toimiston täytyy antaa tukea paikalliselle tasolle, esitti Lalla.
PERUSJÄSENMAKSUKSI 400 EUROA
Valtuuskunta päätti, että ensi vuoden perusjäsenmaksu on 400 euroa. Se on 18 markkaa suurempi kuin viime vuonna. Esimerkiksi vuosina 1999 ja 2000 jäsenmaksua korotettiin 60 markalla, joten uusi korotus on selvästi tätä pienempi. Jäsenmaksuporrastus säilyi ennallaan.
