Lääkäriliiton valtuuskunta 26.-27.4.2002: Keskustelua tavoitteista, valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi Timo Kaukonen
Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 26.-27. huhtikuuta kevätkokoukseensa Lääkäritalolle.
Valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo Kaukonen ja varapuheenjohtajaksi Kari Pylkkänen.
Valtuuskunta kävi keskustelua seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteista sekä liiton arvoista ja visiosta. Valtuuskunta hyväksyi myös tupakkapoliittisen julkilausuman, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti nuorten tupakoinnin vähentämiseen.
- Kuluva vuosi on ollut liiton toiminnassa erilainen kuin viime vuosi, kun on palattu rauhan aikaan. Lakon aikana Lääkäriliitto toi toistuvasti esille terveydenhuollon ongelmat. Luulen, että lakollamme oli merkittävä rooli siinä, että yhteiskunnassa on nyt keskusteltu terveyspolitiikasta enemmän kuin koskaan, totesi valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen kokouksen aluksi.
Hänet on valittu HUS:n uuteen johtajaylilääkärin virkaan.
- En tietenkään voi jatkaa valtuuskunnan puheenjohtajana, kun siirryn HUS:n päällikkölääkäriksi, hän totesi.
Valtuuskunta valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Timo Kaukosen äänin 41-17. Toisena ehdokkaana oli Kari Pylkkänen, joka valittiin valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Hän voitti varapuheenjohtajavaalissa Leena Varesmaa-Korhosen äänin 32-26.
Valtuuskunta päätti kutsua liiton kunniajäseniksi lääkintöneuvos Juhani Ahon ja professori Panu Hakolan.
KESKUSTELUA TAVOITTEISTA
Valtuuskunta kävi keskustelua seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteista ja antoi evästystä jatkovalmistelulle. Asian esitteli edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Risto Lantto.
- Minua on kiusannut sellainen keskustelu edunvalvonnasta, että se rajoittuisi vain kunnallisen virkaehtosopimuksen tekemiseen. Edunvalvontaan kuuluu myös valtakunnan terveyspolitiikkaan vaikuttaminen, julkisuuskuvasta huolehtiminen ja koulutuspoliittinen toiminta. Myös yksityissektorin asioista huolehtiminen on tärkeä edunvalvonnan alue, totesi Lantto.
Hän kävi läpi asioita, jotka jäivät hiertämään lakon jälkeen.
- Nyt on valittava seuraavan kierroksen painopisteet. Tupoon pyrkivät neuvottelut alkanevat kesähalvauksen jälkeen, joten meidän tavoiteasettelu ja suhtautumisemme tupoon on valmiina elo-syyskuussa. Lääkärikartelli on jo lausunut Akavalle, että veronkevennysten on katettava kaikki palkansaajaryhmät, jos tupoon liittyy veroratkaisuja.
Lantto totesi, että paikallinen sopiminen on ollut työlästä, mutta sen tuloksellisuus on ollut tyydyttävää.
- Tarvitsemme ehdottomasti paikallisesti jaettavan osuuden palkkapotista. Sen suuruus täytyy pohtia.
Martti Hirn kertoi, että lakon jälkeen käydyt paikalliset neuvottelut olivat hyvin raskaita.
- Jos paikallisiin neuvotteluihin mennään jatkossa entistä enemmän, tulee pääluottamusmiesten olla enemmän asiansa osaavia ja aggressiivisempia.
Myös Martti Lalla totesi, että paikallisten neuvottelujen käyminen on ollut erittäin kovaa isossa työyhteisössä.
Tommi Vimpeli puolestaan muistutti, että maailma muuttuu.
- Keskitetyn sopimuksen aika on tietyllä tavalla ohi, eikä raamatuntyyppinen ohjeistus enää toimi nyky-yhteiskunnassa. Lääkärien työnkuvat ovat hyvin erilaisia. Tulevaisuuden sopimuksessa tulisi olla tietyt isot raamit ja kaikki muu sovittaisiin paikallisesti. Pitäisi päästä eroon isosta VES-pumaskasta.
Eeva Ketola piti keskitettyä sopimista järkevämpänä.
- Liiton pitäisi tulla paikallisesti tueksi työoloasioissa. Lääkäriliitto voisi esimerkiksi valita Vuoden työpaikkateon. Jos jossain on hommat hoidettu hyvin, niin se ajaa muita samaan suuntaan, esitti Ketola.
TYÖTAISTELUVALMIUS OLTAVA
Harri Juusela ja Osmo Pammo totesivat, että liitolla on oltava täysi työtaisteluvalmius myös ensi kierroksella.
- Kun tupoa ollaan taas vääntämässä, niin tupo on synonyymi solidaariselle palkkapolitiikalle ja lääkärien palkkojen kurjistamiselle. Emme me tupossa voi säilyttää lääkärien suhteellista palkkaosuutta, totesi Juusela.
Anne-Mari Kantasen mukaan seuraavan kierroksen tulee olla peruspalkkapainotteinen.
- Lisäksi työajan käyttäminen oman työn kehittämiseen on tärkeä asia. Paikallista sopimista on hyvä pitää vireillä, mutta kentällä ei ole valmiutta isompaan paikalliseen sopimiseen.
Eeva Mäkinen esitti, että terveyskeskuspuolella tulisi saada ainakin suositustasoinen kirjaus väestökatosta. Myös Kaisa Nissinen-Paatsamala muistutti samasta asiasta.
-Väestökatto on erittäin tärkeä meille. Täytyy olla jokin ohjeellinen katto ja paikallisia mahdollisuuksia soveltaa sitä. Pelkkä väestökatto ei kuitenkaan riitä, vaan myös omalääkärin muuta työtä on rajoitettava.
Jarkko Ihalainen totesi aina vastustaneensa kateusvetoista edunvalvontaa.
- Meillä tulee valtionsektorin puolella olla kuitenkin selkeä palkankorotusten tasotavoite, jotta pysytään samassa tahdissa kuin kuntasektori. On oikein myönteistä, että liitossa on ryhdytty toden teolla miettimään valtionsektorin edunvalvonnan keinoja.
Markku Eronen muistutti, että valtion puolella päivystyskorvausjärjestelmä on jäänyt selkeästi jälkeen.
- Kyse on noin 15 vuoden ajanjaksosta, jona aikana jälkeenjääneisyys on syntynyt.
LIITON ARVOT JA VISIO ESILLÄ
Lääkärikunnan etiikka ja sen yhtenäisyys perustuvat yhteiseen arvopohjaan, jonka tarkastelu on aina välillä paikallaan. Hallitus asetti viime syksynä työryhmän laatimaan ehdotusta Lääkäriliiton arvoiksi, visioksi ja toiminnan päälinjoiksi.
Työryhmän valmistelun pohjalta hallitus saattoi valtuuskunnan keskusteltavaksi omat näkemyksensä, joiden pohjalta valtuuskunta kävi keskustelua liiton arvoista ja visiosta ohjeeksi asian jatkovalmistelua varten. Tarkoituksena on, että valtuuskunta hyväksyy liiton arvot ja vision ensi joulukuussa syyskokouksessaan.
Hallitus esitti, että liiton perusarvot olisivat eettisyys, ihmisyys, kollegiaalisuus sekä korkea ammattitaito.
Ehdotus visioksi oli seuraavanlainen: Suomen Lääkäriliitto yhdistää lääkärit ammattikuntana, ajaa lääkärien etuja, edistää terveyttä, puolustaa ihmisyyttä ja eettisiä arvoja kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomen Lääkäriliiton jäsen on korkeasti koulutettu, eettinen ja kollegiaalinen, hyvää ammattitaitoa ylläpitävä asiantuntija, jonka palkkaus vastaa työn vaativuutta ja vastuuta.
Lääkäriliiton toimintaa ohjaisivat: ammattitaito, kansainvälisyys, oikeudenmukaisuus, palveluhenkisyys, suvaitsevaisuus, tasapuolisuus, vastuuntunto ja yhtenäisyys.
Lisäksi hallitus toi valtuuskunnan pohdittavaksi kaksi vaihtoehtoa liiton sloganiksi: Enemmän kuin ammattiliitto tai Ihmisen parhaaksi lääkärin taidoin.
- Arvoista puuttuu mielestäni kontaktipinta potilaaseen, totesi Janne Aaltonen.
Samuli Saarni oli samoilla linjoilla.
- Yksittäisen potilaan kohtaaminen eli lääkärin työn ydin on jäänyt pois. Lääkärin työ saa moraalisen arvonsa ja erityispiirteensä yksittäisen potilaan kohtaamisesta.
Myös Jan Schugk oli sitä mieltä, että lääkärin ja potilaan suhde on hyvä ottaa mukaan arvoihin.
- On tärkeää, että, meillä on liitossa näkemyksiä myös muusta kuin edunvalvonnasta. Lääkäriliitto on oikeasti enemmän kuin ammattiliitto.
Hänen mielestään on aika paljon luvattu, jos tietää, mikä on ihmisen parhaaksi. Osmo Pammo taas piti loistavana slogania Ihmisen parhaaksi lääkärin taidoin.
Markku Äärimaa muistutti, että Nürnbergin oikeudenkäynnissä naulattiin lääkärin etiikkaan ihmisyyden kunnioittaminen.
- Se liittyy myös lääkärin valaan ja periytyy ylipäänsä humanismin kehityksestä.
Liiton valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan myös tupakkapoliittisen julkilausuman.
- Lääkäriliitto on aika ajoin ollut hyvinkin aktiivinen tupakkakysymyksissä. Esimerkiksi vuonna 1985 tehtiin erityinen kampanja, jossa kannustettiin lääkäreitä ottamaan tupakointi puheeksi potilaiden kanssa. Nuorten tupakointi on kuitenkin edelleen koko ajan lisääntynyt, totesi asian esitellyt Santero Kujala.
Osmo Pammo totesi, että julkilausuma on yksi tapa toimia ihmisen parhaaksi.
- Julkilausuma on hyvin kannatettava ja painotus nuorten tupakointiin on tärkeä.
Pirkko Valtola jatkoi, että tupakoinnin vähentäminen on hyvin tärkeä osa perusterveydenhuollon työtä.
