Lääkäriliiton valtuuskunta: Päivystyskiista esti tuloratkaisuun sitoutumisen
Lääkäriliiton 28.9.95 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi tekeillä olevan tulopoliittisen ratkaisun, mutta asetti päivystyskorvauksia koskevan kiistan ratkaisemisen ehdoksi työrauhaan sitoutumiselle.
Koska päivystyskorvauksista ei saavutettu tyydyttävää tulosta, ei liitto voinut allekirjoittaa tuloraamin mukaista uutta lääkärisopimusta. Päätös merkitsi lääkäreiden jäämistä keskitetyn talous- ja työmarkkinaratkaisun ulkopuolelle.
Lääkäriliiton valtuuskunta ilmoitti vastauksenaan Akavalle ja valtakunnansovittelijalle hyväksyvänsä uuden tulosopimuksen mukaisen kunnallisen virkaehtosopimuksen materiaalisen sisällön. Liitto totesi kuitenkin samalla, että se voi sitoutua uuden sopimuksen mukaiseen työrauhavelvoitteeseen vasta, kun edelliseen sopimukseen liittyvästä päivystysuudistuksen toteuttamisesta on saavutettu yksimielisyys.
Päätös hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Valtuuskunnassa esitettiin myös näkemyksiä, ettei liiton tulisi jäädä tuloratkaisun ulkopuolelle vaan hyväksyä siihen liittyvä virkaehtosopimus ja yrittää sen jälkeen erikseen sopia päivystysratkaisun toteuttamisesta. Klas Winellin tämänsisältöinen ehdotus hävisi kuitenkin äänin 35-8 hallituksen esitykselle.
Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 27.9. esittänyt Lääkärikartellille tarjouksen uudeksi lääkärisopimukseksi. Siinä KT myöntyi lääkärien vaatimukseen, että tuloratkaisun mukaisten palkankorotusprosenttien on kohdistuttava myös ns. ei-automaattisiin lisiin, kuten lisätyöpalkkioihin, terveyskeskusten päivystyskorvauksiin sekä sairaaloiden päivystyksen peruskorvauksiin ja todistuspalkkioihin. Täten lääkärisopimus olisi tasoltaan vastannut tulopoliittista ratkaisua ja kunnan alan yleistä virkaehtosopimusta.
Päivystyskorvauksia koskevassa kiistassa KT ei kuitenkaan tullut vastaan eikä suostunut korjaamaan kesällä antamiaan sopimuksen vesittäviä tulkintaohjeita. KT:n tarjouksessa asetettiin lisäksi päivystysuudistuksen kustannuskatoksi 21 miljoonaa markkaa vuodessa ja edellytettiin, että jos korvaukset nousevat tätä enemmän, lääkärit joutuisivat itse maksamaan ylityksen tulevista palkankorotusvaroista.
- Uusista päivystyskorvauksista viime talvena sovittaessa päätettiin KT:n kanssa uudistuksen toteuttamisesta huolimatta siitä, ettei kustannuksia voitu etukäteen tarkkaan arvioida, totesi neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen. Arviot perustuivat kuitenkin sopijaosapuolten yhteisiin laskelmiin, jotka tehtiin nykyisten työjärjestelyjen, kuten yhden viikon työjakson pohjalta. Lääkärisopimuksessa todettiin myös, että uudistuksen kustannukset selvitetään ja siltä varalta että ne osoittautuisivat odotettua suuremmiksi, oli sopimukseen varattu erillinen määräraha.
Päivystyskorvausten uudistusta on valmisteltu 80-luvun lopulta alkaen ja siihen käytettiin osa lääkärien palkankorotusvarasta jo kahdella aiemmalla sopimuskierroksella. Martti Lalla kuten useat muutkin valtuuskunnan jäsenistä korostivat, ettei lääkärikunta voi maksaa siitä vielä kolmatta kertaa. Kyse on jo liiton uskottavuudesta.
Ari Palomäki totesi, että sairaalapäivystyksen kokonaiskustannukset on viimeksi laskettu vuonna 1992, jolloin ne olivat yhteensä 284 miljoonaa markkaa. Viime talvena Lääkäriliitto ja KT yhdessä arvioivat uuden järjestelmän kokonaiskustannukset vuositasolla korkeintaan 298 miljoonaksi markaksi. Palomäki katsoi, että tässä luvussa tulee pitäytyä eikä asettaa uudistukselle uusia kustannuskattoja, kuten KT yrittää.
Kati Myllymäki muistutti, että lääkärisopimuksesta käytiin viime tammikuussa hyvin kriittistä keskustelua valtuuskunnassa eikä sopimusta olisi hyväksytty, ellei sen osana olisi saatu pitkään odotettua päivystyskorvausuudistusta. Jäsenkunta vaatii päivystyssopimuksen toteuttamista luvatussa muodossa.
Valtuuskunnassa arvosteltiin voimakkaasti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen viime kesänä yksipuolisesti antamia lääkärisopimuksen tason heikentämiseen tähtääviä ohjeita kunnille ja kuntayhtymille. Lääkäriliitto ei hyväksy normaalisti viikon mittaisten työjaksojen pidentämistä päivystyskorvaustausten progression romuttamiseksi eikä päivystyksen alkamisajankohdan myöhentämistä. Liitto edellyttää, että työsuojelusyistä tietyille raskaille erikoisaloille turvatut vapaapäivät myönnetään palkallisina.
- Lääkäriliitto ei ollut pyytämässä sen enempää kuin muutkaan. Vesittämällä edelliseen sopimukseen kuuluneen päivystysratkaisun Kunnallinen työmarkkinalaitos ajoi lääkärit seinän ja tapetin väliin, kiteytti Heikki Pälve syyt siihen, että liitto joutui jäämään tuloratkaisun ulkopuolelle.
Vaikka päivystyskorvauksia koskeva kiista koskee ensi sijassa sairaaloita, kävivät useat terveyskeskuslääkärit kuten Tapani Hämäläinen toteamassa asian olevan tärkeä liiton koko jäsenistölle. Lääkärien tukena ovat ilmoittaneet olevansa myös Lääkärikartellin muut osapuolet, hammas- ja eläinlääkärit. Valtion sektorilla on kuitenkin saavutettu neuvottelutulos, joten valtion palveluksessa olevat lääkärit ovat sopimuksen piirissä.
Lääkäriliitto on tammikuussa 1995 tehdyn lääkärisopimuksen nojalla sidottu työrauhaan helmikuun 1996 loppuun asti. Uuden tulopoliittisen ratkaisun mukaisen virkaehtosopimuksen hyväksyminen olisi merkinnyt työrauhaan sitoutumista tammikuun 1998 loppuun saakka. Valtuuskunnassa todettiin, ettei tuloratkaisun ulkopuolelle jääminen merkitse lakkoraiteelle lähtemistä vaan lähikuukaudet käytetään päivystysuudistuksen selvittelyyn ja neuvotteluihin. Nyt on kuitenkin varmistettu, että kaikki keinot ovat ensi keväänä käytettävissä, ellei neuvottelutie johda toivottuun tulokseen.
Marit Henriksson
