Lääkärin sähköiset tietoliikenneyhteydet

Nykyaikaisella mikrotietokoneella voidaan kirjoittaa tekstiä, taittaa julkaisuja, tehdä tilastoanalyysejä, kortistoida ja jopa säveltää. Kuitenkin vasta mikrotietokoneen kytkeminen tietoliikenneyhteyksiin tekee siitä tehokkaan työkalun tietojen hakuun. On sanottu, että ilman tietoliikenneyhteyksiä oleva mikro on kuin ilmastoinnilla ja stereoilla varustettu auto vailla kunnollisia katuyhteyksiä. Tässä artikkelissa käsitellään sähköisen tietoliikenteen peruspalveluita lääkärin näkökulmasta.

Ilmoitustaulut

Sähköiset ilmoitustaulut ovat paikkoja, joihin uusi informaatio tulee painettua sanaa nopeammin. Ne ovat tavallaan kaikille avoimia postilaatikkoja, joihin oikeudet saaneet käyttäjät voivat esittää kysymyksiään ja lukea niihin saatuja vastauksia. Ilmoitustauluja jaetaan informaatiotauluihin, kysymys- ja vastaustauluihin, harrastetauluihin, keskustelutauluihin. Taulujen aiheita ovat esimerkiksi lääkäripalsta, lääkäreiden koulutuskalenteri, telemedisiina, sähköpostin käyttöohjeet, Mac-ohjelmat, vitsipalsta, Toimiva terveyskeskus -projekti. Ilmoitustaulujärjestelmä on nopein tapa kysyä konsultaatiota vaikka digitaaliseen kuvankäsittelyyn liittyvissä ongelmissa. Paitsi julkisia tauluja, joissakin järjestelmissä on tietylle ryhmälle perustettuja tauluja, joissa työryhmän jäsenet voivat keskustella ja vaihtaa informaatiota ilman ulkopuolisten häiriötä.

Tietopankit ovat kirjastoja

Tietoliikenneverkot tarjoavat kulkutien suuriin kansainvälisiin tietopankkeihin, kirjastoihin. Nämä tarjoavat puolestaan monipuolisia tietokantoja tieteen ja muun elämän eri aloilta. Sähköisten tietoliikenneyhteyksien avulla lääkäri voi seurata alansa uusimpia julkaisuja omalta mikroltaan tai päätteeltään. Tietokantojen itsenäiskäyttö on yhteyksien ja ohjelmien kehittyessä demokratisoinut tiedon hankintaa. Nykyään yhä useampi tutkija seuraa itse alansa kirjallisuutta sen sijaan että odottelisi kirjastojen informaatikkojen hakujen tuloksia. Kliinikko voi sähköisistä kirjastoista saada viiveettä apua mieltä askarruttavaan hoito-ongelmaan. Kirjastojen palvelujen muuttuessa maksullisiksi voi päätteeltä artikkelin abstraktista jo päätellä, kannattaako kallista kaukohakua alkuperäisen artikkelin saamiseksi tehdä.

Useimmat tietokannat ovat nykyisin vielä viitetietokantoja, joissa artikkelista tallennetaan kirjoittajan nimen yms. bibliografisten tietojen lisäksi abstrakti. Tällainen on vaikkapa tärkein lääketieteellinen tietokanta Medline, jossa artikkelien tiedot löytyvät vuodesta 1966 alkaen. Uusimmat tietokannat rakennetaan jo kokotekstitietokantoina, joissa on artikkeleiden koko sisältö kuvia ja taulukoita lukuunottamatta. Usein kokotekstitietokanta tallennetaan indeksoituna, jolloin sen sisältöä voidaan hakea minkä tahansa asian tai sanan perusteella. Tällainen on Lääkärilehden sisällön käsittävä tietokanta. Viime aikoina on esitelty myös kuvan ja äänen yhdistäviä tietokantoja.

FiMnet (Finnish Medical network)

Suomen Lääkäriliitto on vuodesta 1989 alkaen tarjonnut jäsenilleen tietoverkkopalvelua. Esikuvana oli American Medical Associationin AMAnet. Tietoverkon runkona on valtakunnallinen TELMO-verkko, jota ylläpitävät puhelinlaitokset ja Tele. Lääkäriliiton yhtiö Fennomed ostaa verkon ja eri palvelutuottajien palvelut keskitetysti ja välittää ne edelleen omakustannushintaan jäsenkunnalle. Tällä järjestelyllä palveluihin on saatu tukkualennus. Edelleen ideana on liittää monta palvelua yhden ja saman liittymän kautta käytettäväksi.

Sähköpostina Lääkäriliiton järjestelmässä käytetään puhelinlaitosten ELISA-sähköpostia, johon liittyy normaalien sähköpostitoimintojen lisäksi mahdollisuus lähettää viesti vastaanottajalle myös telefaxina tai ns. e-kirjeenä (sähköisesti välitetty, postitoimipaikassa tulostettu kirje). Telefaxeja ja e-kirjeitä voi liittää myös osaksi lähetyslistoja. Normaalisti Elisan sähköpostiosoite on muotoa Sukunimi Etunimi Organisaatio, mutta myös kansainvälisen x.400 -standardin muotoisia osoitteita voidaan käyttää.

Ilmoitustaulut ovat osana Elisaa. Julkisten taulujen lisäksi saatavilla on Lääkäriliiton jäsenille tarkoitettuja tauluja, kuten lääketieteellinen diskussio, koulutuskalenteri, työnvälitys, palkkataulukot, jäseninformaatio, osoitteet, STAKES tiedottaa.

Tietokannat ammattikäyttöön

Merkittävin palvelu FiMnet-verkossa on pääsy lääketieteellisiin tietokantoihin. FiMnetillä on sopimus sveitsiläisen DataStar tietopankin kanssa, jossa on tavoitettavissa useita satoja tietokantoja, mm. Medline, Excepta Medica, Science Sitation Index. Pohjoismaista tarjontaa edustaa Karoliinisen instituutin Medical Information Center (MIC), joka tarjoaa Medlinen lisäksi omia, pohjoismaisia tietokantoja. MIC:stä on yhdyskäytävä Internet-maailman tietokantoihin. Kotimaassa on pääsy VTKK:n tietokantoihin (mm. kotimaiset lääketieteelliset julkaisut) sekä työterveyslaitoksen tietokantaan.

FiMnetillä on omaa tietokantatarjontaa, kuten Lääkärilehden ja Duodecimin viimeisten vuosikertojen kokotekstitietokanta, laboratoriotietokanta ja kansainvälisten lääketieteellisten kongressien tietokanta. Lisäksi on pääsy Lääketietokeskuksen eletroniseen Pharmaca Fennicaan ja Duodecimin Yleislääkärin käsikirjaan. Kaikki nämä FiMnetin omat tietokannat ovat kokotekstitietokantoja, joissa artikkelien tekstisisältö löytyy kokonaisuudessaan.

FiMnetin kautta pääsee myös käyttämään päätepankkipalveluita ja liikkumaan kaupallisessa TELMO-palvelussa (TeleSampo, Infotel), jossa voikin sitten nauttia laajasta tarjonnasta Suomen aikatauluneuvonnasta kontaktipalveluihin.

Yhteysohjelmistot kotikäyttäjille

Koska suurin osa käyttäjistä on modeemin avulla puhelimella yhteydessä FiMnetiin, on sitä varten kehitetty Windows-ympäristössä toimiva ohjelma, jolla yhteys suunnitellaan mikrossa etukäteen ja avataan vain sähköpostiviestien vaihtoa varten. Viestit ja ilmoitustaulusanomat luetaan sitten rauhassa oman mikron kovalevyltä. Tietokantojen käyttö onnistuu vain yhteyden ollessa toiminnassa. Lähes vastaava ohjelma on olemassa Macintosh-koneille.

Eri sairaaloissa on järjestetty FiMnet-yhteyksiä myös sairaalan tietokoneverkosta. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa lääkärit pääsevät FiMnet-verkkoon kaikista talon päätteistä, jos omistavat salasanan sekä sairaalan verkkoon että FiMnetiin.

Funet (Finnish University and Research Network)

Akateemisen maailman tietoliikenneverkko FUNET on tarkoitettu yliopistojen henkilökunnalle, tutkijoille ja opiskelijoille. FUNET on osa Pohjoismaista tietoliikenneverkkoa NORDUnetia, joka puolestaan on osa maailmanlaajuista Internet-verkkoa. Tutkimustyössä verkon käyttö on maksutonta. Internet-verkon täydellisten palveluiden käyttö vaatii pääsääntöisesti kiinteän verkkoyhteyden.

Yksi Internet-verkon peruspalveluita on tietokoneiden päätekäyttö. Omalla mikrollaan voi ottaa yhteyden palvelinkoneisiin ja käyttää niiden ohjelmistoja sovelluksissa, joissa mikron resurssit käyvät köykäisiksi. Edelleen jostakin Internet-verkossa olevasta koneesta voi ottaa pääteistunnon toiseen verkon koneeseen. Jos omistaa lisäksi FiMnet-käyttäjätunnuksen, voi Internetistä käydä lukemassa FiMnetinkin ilmoitustauluja.

Internetin sähköposti

FUNET tarjoaa käyttäjilleen sähköpostin, joka käyttää erilaista osoitteen merkitsemistapaa kuin kaupalliset järjestelmät. Internet-osoite on muotoa: käyttäjä@tietokone.verkkoalue.maakoodi, siis esim. ttohtori@phoenix.oulu.fi. Tekstimuotoista sähköpostia voidaan lähettää järjestelmästä toiseen, kunhan vain osoite on oikein käännetty. Internet-verkossa sähköpostijärjestelmien käyttöliittymiä on useita ja ne vaihtelevat tietokoneesta toiseen. On myös kehitetty ohjelmia, jotka hakevat postin mikron kovalevylle, kuten FiMnet-verkossa.

Uutisryhmät

Internet-verkon ilmoitustaulut eli uutisryhmät tuhansine käyttäjineen muodostavat jättimäisen tiedon tulvan. Uutisryhmistä löytää todennäköisesti vastauksen ongelmaan kuin ongelmaan. Tämä edellyttää, että on ensin löytänyt oikean ilmoitustaulun, jolta vastausta etsii. Ilmoitustaulut on ryhmitelty ryhmiin aiheidensa perusteella. Kussakin ryhmässä voi sitten olla kymmeniä tai satoja ilmoitustauluja.

Uutisryhmien selaamiseen ja uutisten lukemiseen tarvitaan lukuohjelma. Kullekin työasematyypille (Unix, PC/Windows, Mac) on olemassa oma lukuohjelma tai useampikin, joista voi valita mieleisensä. Näillä voi valita, mitä ryhmiä ja ilmoitustauluja haluaa seurata ja siirtää halutut tiedostot mikroonsa tai kirjoittimelle.

Tiedostojen siirto

Internetissä yhteiskäytössä olevien koneiden levyllä sijaitsevat tiedostot ovat vapaasti kaikkien saatavissa. Tiedostoja voidaan kopioida verkon läpi koneelta toiselle. Verkkoa voidaan myös käyttää kahden koneen väliseen, käyttäjätunnuksilla suojattuun tiedostojen siirtoon. Tiedostoja siirretään FTP-ohjelmalla (File Transfer Protocoll). Tiedostoja siirrettäessä on huomattava, että merkkitiedostoja (tekstit) ja binaaritiedostoja (ohjelmat) kohdellaan eri tavalla ja tiedoston tyyppi on siksi annettava ennen siirtoa.

Arkistopalvelimet

Internet-verkossa on arkistopalvelimia, joista voi kopioida itselleen julkisohjelmia, raportteja ym. Jotta näiden kopiointiin ei tarvitsisi erikseen hankkia käyttäjätunnuksia, on otettu käyttöön anonymous-käyttäjätunnus rajoitetuilla käyttäjävaltuuksilla. Maassamme laajimmat anonymous-FTP -palvelimet ovat ftp.funet.fi- ja garbo.uwasa.fi-tietokoneet. Niistä löytyy laaja valikoima hyötyohjelmia ja muita tiedostoja.

Levytilan ja siirtoajan säästämiseksi useimmat tiedostot tallennetaan eri tavoin pakattuna. Pakatun tiedoston tyyppi selviää ns. lopputarkenteesta ja tiedosto saadaan käyttökuntoon erillisen purkuohjelman avulla. Tunnetuimpia pakkaus/purkuohjelmia ovat PKZIP (Dos), Stuffit (Mac) ja compress (Unix).

Ohjelmien hakuun Internet-verkon yli miljoonasta tietokoneesta on kehitetty apuohjelma, Archie. Se ilmoittaa, mistä koneesta ilmoitettu tietty ohjelma on verkon kautta haettavissa.

Tiedonhakuohjelmat

Jotta tietoverkon tiedonhakupalvelujen käyttö olisi mahdollisimman yksinkertaista, on loppukäyttäjää varten kehitetty valikkopohjaisia informaatiopalveluja. Niiden avulla voi liikkua verkossa ja etsiä kiinnostuksensa mukaan tietoa ilman perehtymistä kunkin isäntäkoneen käyttöön.

Gopher on Minnesotan yliopistossa kehitetty hierarkkinen valikkojärjestelmä. Sen avulla käyttäjä voi liikkua otsikkotasolta yhä syvemmälle tietoverkkoihin ja liikkua tasojen välillä yksinkertaisilla komennoilla. Löydettyään mielenkiintoista tietoa käyttäjä voi siirtää sen omalle työasemalleen. Maailman eri yliopistojen Gopher-järjestelmät on kytketty yhteen, joten tarjonta on todella runsasta. Kannattaa kuitenkin aloittaa lähimmästä palvelimesta, joka esim. Oulun Yliopistossa on nimetty Ossiksi. Gopherin avulla saadaan haettua tekstimuotoista tietoa. FiMnet-käyttäjät pääsevät käyttämään Gopherin palveluita ottamalla yhteyden Karolinska Institutenin MIC-tietopankkiin ja valitsemalla sieltä KIBICS-Gopher-palvelun.

Veronica on Gopher-tietopalveluihin läheisesti liittyvä hakemistopalvelu. Sen avulla ylläpidetään tietokantaa Gopher-valikkoihin sisältyvistä hakusanoista.

WAIS (Wide area Information Server) on hajautettu tietopalvelu, jossa tiedon etsintä perustuu hakusanoihin. Pääosa WAIS-tietokannoista on merkkipohjaisia tekstitiedostoja.

WWW (World Wide Web) on hypertekstiin perustuva kansainvälinen informaatioverkosto. Hypertekstit ovat tekstitiedostoja, joiden sisään on koodattu linkkejä, jotka ovat viittauksia toisiin hypertekstidokumentteihin. Itse dokumentit voivat sijaita ympäri maailmaa. WWW on tämän hetken kiinnostavin tietokantamuoto, koska dokumentit voivat sisältää myös kuvia, ääntä ja elävää videota. Yhdysvalloissa on toteutettu lääketieteen oppikirjoja ja opetustietokantoja mm. radiologian alalla WWW:tä käyttäen. WWW:n tehokas käyttö vaatii graafisen asiakasohjelman, joka tekee dokumenttien haut käyttäjän puolesta. Silloin käyttäjä voi keskittyä itse asiaan yhteyksien rakentamisen sijaan. Tunnetuin asiakasohjelma on Mosaic, joka on saatavilla Unix-, Windows- ja Mac-maailmaan.

Käytännön yhteydet tietoliikenneverkkoihin

FiMnet-verkkoon pääsee käyttäjätunnuksella kotoa Telesammon tai Infotelin kautta modeemia käyt- täen. Monessa sairaalassa on järjestetty myös suora verkkoyhteys FiMnetin sisääntulovalikkoon. FiMnet-käyttäjät pääsevät perille yliopistoverkostakin ottamalla telnet-yhteyden Telesampoon ja kirjoittamalla oman käyttäjätunnuksensa.

Yliopistoverkkoon pääsy siihen oikeutetuille on järjestetty suorana mikroverkkoyhteytenä yliopistojen laitoksilta ja vähitellen myös monien yliopistosairaaloiden tietokoneverkosta. Yliopistoilla on myös modeemeja, joihin soittamalla saa yhteyden kotoaan. Silloin tosin joudutaan rajoittumaan tekstin ja tiedostojen siirtoon eikä WWW:n tapaisten graafisten palvelujen käyttö ole yhteyksien hitauden takia mahdollista.

Vaikka kaupallisten palvelujen käyttö on rajattu vain niistä maksaville, voidaan viestejä välittää vapaasti tietoverkoista toisiin. Näin kollegoille on tullut uusi reaaliaikainen kommunikaatiokanava lisää.

Kirjallisuutta

Root gopher server:ossi.oulu.fi

1. Ossi-jdrjestelmd/

2. Ajankohtaista

3. Uutuudet (mitd uutta viime viikkoina)/

4. Oulun yliopisto, tiedekunnat ja laitokset/

5. Lehdet ja julkaisut/

6. Kirjastot, tietopalvelut ja kirjallisuusrekisterit/

7. Luettelot/

8. ATK-palvelut/

9. Jdrjestvt/

10. Information in English/

11. Information pe svenska/

12. Hakutoiminnot/

13. Muut informaatiopalvelimet/

14. Freenet (freenet.hut.fi)/