Lääkäripalveluyritysten myynti kasvaa yhdeksän prosenttia vuodessa
Lääkäripalveluyritysten yhdistykseen (LPY ry) kuuluu 98 jäsentä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2006 hieman yli 600 miljoonaa euroa. Kasvua tässä on edelliseen vuoteen kahdeksan-yhdeksän prosenttia.
- Yksittäiset Kela-korvatut potilaskäynnit, joiden tuotto muodostaa noin puolet liikevaihdosta, kasvoivat viime vuonna. Suurin kasvu tulee kuitenkin työterveyshuollosta, vakuutusyhtiöasiakkaista ja kunta-asiakkaista, Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen toiminnanjohtaja
Sami Lukkarinen
sanoo.Keskittymisellä lisäresursseja
Liikevaihdolla mitattuna suurin on Medivireen työterveyspalvelut ostanut Suomen Terveystalo. Näiden kahden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 163,4 miljoonaa euroa. Kakkoseksi kiri Mehiläinen Terveyspalvelut 106,5 miljoonalla eurolla.
- Suurista toimijoista jäsenkunnastamme puuttuu MedOne, jonka liikevaihto oli noin 90 miljoonaa euroa, Lukkarinen kertoo.
Seuraavina kärjessä ovat Diacor terveyspalvelut Oy (44,8 milj.e), ODL terveys Oy (30,1) ja Helsingin Lääkärikeskus (24,5). Niiden jälkeen tulevat Medix laboratoriot (14,3), Tampereen lääkärikeskus (10,6), Dextra (9,3), Yhtyneet Laboratoriot (9,1) ja Pihlajalinna (8,3).
- Terveyspalveluyritysten ketjuuntumisesta on kirjoitettu paljon. Kuitenkin lukumääräisesti suurin osa alan toimijoista työllistää kolme työntekijää tai vähemmän, Lukkarinen sanoo.
Kun tarkastelee Lpy:n jäsenkunnan tilikauden voittoa ajalla 1.1.-31.12.06, viiden kärjen muodostavat Mehiläinen (7,3 milj.e), Diacor (4,8), Suomen Terveystalo (2,2), Pihlajalinna (1,3) ja Medix (1,06). Nettotulosprosentilla katsoen kärjessä on Pihlajalinna (15,98 %), perässä Diacor (10,64 %), Medix (7,49 %), Mehiläinen (6,9 %) ja Dextra (4,6 %).
Kärkikahinoissa on mukana myös Helsingin Lääkärikeskus, jonka voitto tilikaudella 4/2005-3/2006 oli 1,8 milj.e ja nettotulosprosentti 7,26.
Mediahuomiota on saanut osakseen myös pääomasijoittajien mukaantulo. Selkein heidän roolinsa on kolmessa suurimmassa, eli Mehiläisessä, MedOnessa ja Terveystalossa.
Valtaosan yrityksistä omistavat kuitenkin edelleen lääkärit. Suurimpien listalta joukkoon kuuluvat Helsingin Lääkärikeskus, Yhtyneet laboratoriot, Pulssi ja Tampereen lääkärikeskus. Pihlajalinnassa on Terveysrahasto mukana 20 prosentilla. Dextran ovat perustaneet pääomasijoittajat, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, ja joiden perheenjäseniä työskentelee yrityksen toimivassa johdossa.
Diacor ja ODL ovat Diakonissalaitosten omistamia. Medixin omistavat säätiöt, joista suurimpana Minervasäätiö 91 prosentillaan.
Lukkarinen pitää omistuksen muutoksia luonnollisina kasvavalla alalla.
- Johdon kannalta hyvää on se, että kehittämiseen on resursseja, asiakkaan kannalta taas suurten kokonaisuuksien tarjoama valinnanvara. Näkökulmasta riippuen kielteistä tai myönteistä on kilpailun kiristyminen.
Kuntien kanssa lisää yhteistyötä
Lukkarisen ei ole vaikea nimetä alan ykkösmurhetta: reaalisesti laskevia sairausvakuutuskorvauksia.
- Lääkärinpalkkioista maksettavien Kela-korvausten taso on tarkistettu vuonna 1989. Lähtökohtana oli, että valtio maksaa 60 prosenttia taksasta. Korvaussummat ovat pysyneet samoina ja palkkiot nousseet, joten korvausprosentti on nyt noin 30.
- Yksityissektorin käyttö on lisääntynyt, mutta kasvu olisi ollut nopeampaa, jos Kela-korvauksen taso olisi ajanmukainen, Lukkarinen tiivistää.
Toinen huolenaihe on kuntien kanssa tehtävän yhteistyön vähäisyys. Terveydenhuollon lopputuotepalveluiden ostojen osuus kuntien terveydenhuollon nettomenoista on vain runsas kolme prosenttia. Lukuun eivät kuitenkaan sisälly kaikilta osin keikkalääkäripalvelut.
Lukkarisen mukaan kuntien vähäistä intoa selittää asenneilmaston ja poliittisten suhdanteiden lisäksi halu suojata henkilökuntaa. Lisäksi palveluiden tuotteistamis- ja kilpailuttamisosaamisessa on toivomisen varaa.
- Kuntien kustannuslaskennan taso vaihtelee. Jos ei tiedä, mitä oma toiminta maksaa, on siitä hankala pyytää tarjousta ulkopuoliseltakaan, Lukkarinen sanoo.
Hän toivoo, että kunnat kartoittaisivat tarkemmin palvelunsa ja tiedottaisivat tarpeistaan hyvissä ajoin, jotta palveluntuottajat pysyisivät paremmin perillä kuntakentän tarpeista.
Lääkäriliitto ja LPY neuvottelevat parhaillaan vastaanottosopimusmallin uusimisesta sekä alan yleisistä ehdoista.