Lääkärisopimuksen soveltamisesta syntyi riita
Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittyvissä kysymyksissä on syntynyt syvä erimielisyys KT:n ja Lääkäriliiton välille. Kuntatyönantaja -lehdessä 4/2001 KT on antanut ohjeet lääkärisopimuksen täytäntöönpanosta 1.9.2001 lukien. Keskeisiltä osiltaan ohjeet ovat ristiriidassa lakon aikana käytyjen sovitteluneuvottelujen ja tehtyjen kustannuslaskelmien kanssa. Tulkinnoillaan KT pyrkii mitätöimään lääkärisopimuksen ja käydyn työtaistelun vaikutuksia.
Lääkärisopimus sisältää 1.9.2001 lukien 5 %:n suuruisen yleiskorotuksen, jonka laskettiin yhdessä automaattisten lisien ja eräiden muiden tarkistusten kanssa tuottavan saman noin 5 %:n suuruisen yleisen korotustason jokaiselle lääkärille myös hänen kokonaisansioihinsa. KT:n ohjeiden mukaan tämä yleinen korotustaso jäisi osalla lääkäreistä 3-4 %:iin ja ääritapauksissa sitäkin pienemmäksi. Käytännössä KT:n ohjeet kohdistuisivat nimenomaan kaikkein kokeneimpiin lääkäreihin, joille paikallinen työnantaja on myöntänyt joko pätevyyslisiä sairaaloissa tai TTV-lisiä terveyskeskuksissa. Rakenteellisten uudistusten johdosta näiden lisien suhteellinen osuus palkkauksessa uhkaa pienentyä, vaikka neuvottelujen keskeinen tarkoitus oli aivan päinvastainen, eli tarkoituksena oli kehittää palkkausta aikaisempaa kannustavammaksi.
Ensivaiheessa tulkintariita koskee enimmillään 10-15 % sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkäreistä. Heidän osaltaan mahdollinen menetys riippuu aikaisemmin myönnettyjen pätevyyslisien tai TTV-lisien määrästä. Toteutuessaan KT:n tulkinta merkitsisi lääkärisopimuksen kokonaiskustannusvaikutuksen pienenemistä arvioidusta 11,1 %:sta noin 0,2 prosenttiyksikköä.
Henkilökohtaisen palkanlisän vuosisidonnaisuutta koskevan riidan taloudelliset vaikutukset eivät ole luotettavasti vielä arvioitavissa, koska ne riippuvat mm. tulevista sopimuksista.
Riitatapauksia, jotka koskevat mm. kokemuslisäjärjestelmän poistumista ja siihen liittyvää henkilökohtaisen palkanlisän vuosisidonnaisen osan laskemista, selitetään seuraavassa.
1. Henkilökohtaisen palkanlisän muodostaminen ja pätevyys- ja TTV-lisien kuuluminen vuosisidonnaisen osan laskentapohjaan
Uudessa sopimuksessa henkilökohtaisen palkanlisän työnantajakohtaiset vähimmäismäärät laskettiin yhteisten palkkatilastojen perusteella sen mukaan kuin vanhan sopimuksen voimassa ollessa oli myönnetty mm. pätevyyslisiä (sairaalat), TTV-lisiä (terveyskeskukset) taikka omalääkärin henkilökohtaisia palkanlisiä (väestövastuusopimus). Terveyskeskuspuolella työnantajakohtaisia vähimmäismääriä sovittiin kasvatettavaksi syyskuun alun järjestelyvaraerällä.
Ongelma johtuu siitä, että vanhan sopimuksen mukaiset kokemuslisät laskettiin peruspalkasta, jota korottivat mm. prosentuaaliset pätevyyslisät ja TTV-lisät. Uudessa sopimuksessa pätevyyslisät ja TTV-lisät irrotettiin erilliseksi henkilökohtaiseksi lisäksi, jota ei lueta peruspalkkaan eivätkä ne näin ollen ole mukana siinä palkkasummassa, josta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat lasketaan.
Jos esim. henkilöllä on ollut kaikki kolme kokemuslisää ja 6 %:n suuruinen pätevyyslisä, jäljelle jääneet kaksi henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa (10 %) eivät KT:n mukaan kohdentuisi tähän pätevyyslisäosuuteen. Esim. 20 000 markan kuukausiansiolla 6 %:n pätevyyslisä olisi 1 200 markkaa. Saamatta jäisi 10 % 1200 markasta eli 120 mk/kk. Yleiskorotus henkilökohtaiseen lisään tulisi kuten peruspalkkaankin.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan pätevyyslisiin ja TTV-lisiin sisältynyt rahaerä sovittiin siirrettäväksi kokonaisuudessaan kokemuslisävaikutuksineen uuteen sopimukseen. Tällä on olennainen merkitys niiden lääkärien syyskuun alun korotustasoon, joilla aiemmin oli em. peruspalkkaan luettavia lisiä. KT:n esittämä laskentatapa ei ollut em. peruspalkkaan luettujen lisien osalta esillä neuvotteluissa. Laskentatapa ei perustu myöskään tehtyihin kustannuslaskelmiin, jotka tehtiin yhdessä ja erityisen tarkasti.
2. Henkilökohtaisen palkanlisän vuosisidonnaisen osan erillisyys
Lääkärisopimuksessa kokemuslisäjärjestelmä sovittiin uudistettavaksi niin, että ensimmäinen kokemuslisä sisällytetään peruspalkkaan ja että toinen ja kolmas kokemuslisä muutetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseksi osaksi. Mm. lisien karttumiseen laskettavat palveluajat lasketaan samoin kuin kokemuslisissä. Selvästi todettiin useassa yhteydessä, että toinen ja kolmas kokemuslisä käytännössä jäävät, tosin korkoa korolle -periaatteen johdosta aiempia suurempina. Tällä perusteella todettiin mm, että käytännössä vain kokemuslisien nimi muuttuu.
KT:n ohjeiden mukaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa muodostaa ainoastaan sen koko henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän, joka henkilölle tulee maksaa. Mikäli henkilölle on myönnetty esim. pätevyyslisiä tai TTV-lisiä aikaisemman sopimuksen perusteella, hänelle tulee vastaisuudessa myöntää henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisia osia vain edellyttäen, että hänen harkinnanvarainen henkilökohtainen lisänsä on vähemmän kuin 5 % peruspalkasta 7 vuoden jälkeen tai 10 % peruspalkasta 10 vuoden jälkeen. Koska mm. pätevyyslisät olivat vanhan sopimuksen mukaan 6-20 % lääkärin peruspalkasta, syntyy tilanteita, joissa uusia vuosisidonnaisia osia ei hänelle ole enää pakko myöntää. Nämä näkemykset on tuotu esiin vasta sopimuksenteon jälkeen.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan henkilökohtaisen lisän harkinnanvarainen osa ja vuosisidonnainen osa ovat kaksi erillistä järjestelmää. Kokemuslisäuudistuksen vaikutukset on tyhjentävästi todettu niin, että ensimmäinen kokemuslisä siirtyy peruspalkkaan (samalla hinnoittelujen rajat nousevat 5 %) ja että vuosidonnaiset ovat lasketaan ensimmäisellä kokemuslisällä korotetusta peruspalkasta. Näin on myös sopimuksen kustannusvaikutukset laskettu.
3. Peruspalkan osien siirtäminen henkilökohtaiseksi lisäksi
KT on ohjeissaan (mm. Kuntatyönantaja 4/2001) esittänyt selvitettäväksi, sisältyykö aiemmin vahvistettuihin peruspalkkoihin sellaisia osia, jotka tosiasiallisesti perustuvat lääkärien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ohjeiden mukaan tällaiset peruspalkat tulee laskea uuden sopimuksen voimassa ollessa lääkärien henkilökohtaiseen lisään.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan työnantajakohtaiset vähimmäismäärät on laskettu aikaisempien pätevyys-, TTV- ym. lisien perusteella lisättynä syyskuun järjestelyvaran vaikutuksella terveyskeskuspuolella. KT:n ohjeiden tarkoituksena on keinotekoisesti nostaa henkilökohtaisen lisän harkinnanvaraista osuutta, jotta työnantajakohtainen vähimmäismäärä täyttyisi. Yksilötasolla ohje johtaa myös siihen, ettei vuosisidonnaisia osia enää tarvitsisi myöntää, mikäli ne ao. henkilöllä vielä ovat saamatta. Ohjeet ovat vastoin neuvotteluissa sovittua ja vastoin tehtyä kustannuslaskentaa.
4. Eräät yksityiskohdat
4.1. Yliopistojen sivuviranhaltijat
Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palkkaus muodostuu peruspalkkioista (esimerkiksi erikoislääkäri 5.022 - 6.895) sekä harkinnanvaraisesta lisästä ja tehtävälisästä (yhteensä enintään 5 000 mk). Aiemmat kokemuslisät laskettiin peruspalkkion ja henkilökohtaisen lisän ja tehtävälisän yhteismäärästä. Henkilökohtaiselle lisälle ja tehtävälisälle ei ole kummallekaan erikseen määrätty maksimimäärää, vaan sanottu 5 000 mk on em. lisien yhteismäärä. KT:n ohje johtaisi siihen, että sivuviranhaltijoiden korotustaso jää noin puoleen yleisestä korotustasosta. Kysymys liittyy edellä kohdassa 1 selostettuun yleiseen riitaan, mutta sivuvirkaisilla ongelma voi olla henkilötasolla suhteellisesti suurempi.
4.2. Amanuenssit
Lääkärisopimuksen yleisen osan 4pykälä:ssä on määräys täyttä työaikaa tekevän amanuenssin palkasta. KT on antanut ohjeen, jonka mukaan täyttä työaikaa tekevän amanuenssin työajan tulee olla 40 tuntia viikossa työaikalain mukaisesti.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan sairaalassa toimivien amanuenssien täysi työaika on sama kuin sairaalalääkäreilläkin eli 38 1/4 tuntia viikossa.
Lääkäriliiton hallitus koolla 8.11.2001
Lääkäriliiton hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 8.11.2001. Hallitus totesi KT:n tulkintojen olevan ristiriidassa sen kanssa, mistä pitkällisten lakkoneuvottelujen aikana oli puhuttu ja sen perusteella sovittu. Koska kysymys on neuvotteluosapuolten keskinäisestä luottamuksesta, on asiat saatava sovittua valtakunnallisesti tehtävillä keskitetyillä ohjeilla. Uusia virkaehtosopimuksia koskevia neuvotteluja on mahdotonta käydä tuloksellisesti, mikäli avoinna on keskeisiä kysymyksiä ja neuvotteluosapuolten luottamus on pohjalukemissa.
Paikalliset neuvottelut lääkärisopimuksen toimeenpanemiseksi ovat vielä kesken pääosassa sairaanhoitopiirejä ja terveyskeskuskuntayhtymiä vaikkakin myös eräitä paikallisia sopimuksia on saatu aikaan. Edellä selostetuista tulkintariidoista huolimatta paikallisia neuvotteluja voidaan edelleen jatkaa, ja riitakysymykset on mahdollista ratkaista paikallisestikin. Neuvotteluissa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että puhevalta em. riitakysymyksissä säilytetään. Erityisesti tulee välttää sellaisia ratkaisuja, joissa palkanosia siirretään peruspalkasta henkilökohtaisen lisän puolelle tai joissa henkilökohtaisen lisän painoarvoa muutoin lisätään. Ehdottomasti tulee pitää kiinni siitä periaatteesta, että henkilökohtaisen palkanlisän harkinnanvarainen osa ja vuosisidonnainen osa ovat kaksi erillistä järjestelmää.
