Liiton uuden strategian missio ja visio vahvistettiin

Liiton valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa 7.5.2010. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2009 tilinpäätös talousjohtaja

Erkki Peiposen

Heikki Pälve

Timo Kaukonen

Strategiatyö aloitettiin tämän vuoden maaliskuussa. Työryhmään kuuluvat Timo Kaukonen, Heikki Pälve, terveyspoliittinen asiantuntijalääkäri

Mikko Nenonen

Jaana Heinonen

Jaana Puhakka

- Yritämme oikeasti luoda uuden toimintamallin ja myös toteuttaa sen, totesi Kaukonen strategiatyöskentelyä tarkemmin esitellessään.

Liiton strategia herätti pitkän ja vilkkaan keskustelun. Hallituksen esittämät missio ja visio saivat vastaehdotuksia, joista äänestettiin. Lopulliseksi missioksi äänestettiin hallituksen esitys

Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin

Yhtenäisen lääkärikunnan asiantuntija- ja ammattijärjestö, joka tuottaa hyötyä jäsenilleen ja keskeisille sidosryhmilleen

Joukko Suomen Seniorilääkärit ry:hyn kuuluvia valtuuskunnan jäseniä esittivät aloitteen, jossa hallitukselta edellytetään, että se tehostaa lääkärien edunvalvontaa yksityissektorilla yritysten ja Lääkäriliiton välisin sitovin sopimuksin. Keskeisintä on tarve luoda yksityissektorille toimiva luottamusmiesjärjestelmä tai sen kaltainen tukiverkko. Hallituksen on raportoitava valtuuskunnalle toimistaan aloitteen suhteen viimeistään valtuuskunnan kevätkokouksessa 2011. Aloite otetaan strategiatyössä huomioon.

1. Mitä mieltä olet liiton strategiatyöstä?

2. Mitä asioita strategiatyöryhmän tulisi työssään ottaa huomioon?

Pirjo Matintalo, terveyskeskuslääkäri, Turun sosiaali- ja terveystoimi

1. Erinomaista, että strategiaa on lähdetty työstämään. Vaikka olen valtuuskunnan jäsenenä toista kautta, en ole ollut varma, onko liitolla ollut mitään selkeää strategiaa ja millainen se on. Vähän joka organisaatiolla on jo oma strategiansa.

2. Jotta liitto säilyisi elinvoimaisena jatkossakin, täytyy strategian avulla korostaa, tukea ja lisätä kollegiaalisuutta. Myös korkea jäsenyysaste tulee pyrkiä säilyttämään. Strategian on oltava sellainen, että eri-ikäiset lääkärit haluavat liittyä liiton jäseniksi ja myös pysyä jäseninä. Edunvalvonnan tulee olla asianmukaista. Strategiatyön yhteydessä on myös syytä pohtia lääkäreiden asemaa terveydenhuollon johtamisessa, mikä nykyään tuntuu olevan kiistanalainen aihe.

Ilkka Lindgren, lääketieteen kandi, Oulu

1. Etukäteen sanahirviöiltä vaikuttavien käsitteiden sisältö aukesi yllättäen hyvin. Näen strategiatyöskentelyn erittäin tarpeellisena liiton tulevaisuuden kannalta. Liiton asettama tulevaisuustyöryhmä teki erinomaista työtä ja sen pohjalta asetetut tavoitteet heijastelevat pitkälti myös omia näkemyksiäni liiton kehittämisestä.

2. Pidän tärkeänä, että jäsenyysaste säilyy korkeana. Kentällä opiskelijoiden näkemys on, että liitto ajaa yksinomaan valmistuneiden lääkäreiden asioita ja edunvalvonta on lähinnä taloudellista. Myös välimatka vaikuttaa: moni ajattelee, että päätökset tehdään Helsinki-keskeisestä näkökulmasta eikä pohjoista ulottuvuutta huomioida ollenkaan. Edunvalvonnan laajentaminen ja paikallisosastotoiminnan kehittäminen ovat mielestäni tärkeitä pointteja. Niiden kautta nuoret saataisiin mukaan toimintaan ja päätöksentekoon ja tulevatkin lääkärisukupolvet tuntisivat tärkeäksi kuulua liittoon.

Ulla-Kaija Lammi, LT, Suomen Seniorilääkärit ry

1. Minusta strategiatyö on järkevää. Liitto on jo 100-vuotias, joten on hyvä pysähtyä ja katsoa eteenpäin. Jäsenistö on nyt ihan erilainen kuin se oli yli 40 vuotta sitten, kun minusta tuli liiton jäsen. On tosi hyvä, että strategiatyöskentelyssä otetaan huomioon eri viitekehykset, esimerkiksi pohditaan nuorten tulevaisuutta. Olen iloinen, että kokouksessa ehdotukseni strategiatyön interaktiivisuudesta hyväksyttiin. Jatkossa valtuuskunnan jäseniä informoidaan säännöllisesti strategiatyön etenemisestä sähköpostitse. Näin valtuuskunnan jäsenet voivat ottaa kantaa strategiatyöhön aina halutessaan eikä vain kaksi kertaa vuodessa kokouksien yhteydessä. Säännöllinen informointi helpottaa asioiden pohdintaa myös kollegojen kanssa. Siten strategiasta saadaan todennäköisemmin luotua koko lääkärikunnan aidosti tukema strategia.

2. Lääkärikunnan yhtenäisyys ja mahdollisimman korkea jäsenyysaste. Sillä tavalla olemme tarpeeksi voimakkaita ja voimme toimia potilaan, oman itsemme ja yhteiskunnan parhaaksi. Tärkeää on ottaa huomioon myös työtyytyväisyys ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen omassa työssään. Terveyspoliittisen vaikuttamisen keinojen etsiminen ja toteuttaminen ovat myös tärkeitä asioita. Hyvä terveyspolitiikka on yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Toivottavasti olemme vaikutusvaltainen liitto, jota kuunnellaan myös silloin, kun olemme eri mieltä.

Heikki Kuuri-Riutta, yksityislääkäri, Porin Lääkäritalon toimitusjohtaja

1. Strategiatyöskentely on mille tahansa organisaatiolle erittäin tärkeää. Se on perusta, jolle toiminta luodaan. Erinomaisen hyvä asia, että liitto on strategiaprosessiin lähtenyt.

2. Ensinnäkin täytyy analysoida toimintaympäristö sekä yhteiskunnallisesta että terveydenhuollon näkökulmasta. Myös lääkärin työtä on hyvä analysoida: millaista se on nyt ja tulevaisuudessa ja sitä kautta pohtia, millaisia liiton tehtävät tulevaisuudessa ovat. Missio ja visio ovat lähtökohtia kaikessa strategiatyössä. Strategian päämäärät pitäisi saada riittävän konkreettisiksi ja tavoitteet selkeiksi, kunnianhimoisiksi ja mittaviksi. Minusta on turha tehdä strategiaa, jonka toteutumista ei pysty seuraamaan ja mittaamaan. Nyt on erinomainen mahdollisuus uudistaa ja modernisoida koko liiton organisaatio sellaiseksi, että se tukee tulevaa strategiaa.

Lääkärijohtajien asemaan ja koulutukseen panostettiin

Valtuuskunta hyväksyi kevätkokouksessaan Lääkäriliiton viime vuoden toimintakertomuksen, jossa huomion kohteena olivat erityisesti terveydenhuollon rakenneuudistukset. Terveyskeskusten väheneminen ja niissä käyttöön otetut uudet johtamismallit työllistivät terveyshallinnon ja neuvottelutoiminnan vastuuhenkilöitä liitossa.

Lääkärien toimintaedellytysten ja lainsäädännöstä johtuvien vastuiden tasapaino oli Paras-hankkeeseen liittyvissä muutoksissa usein uhattuna. Liitto pyrki neuvotteluin, asiantuntijalausunnoin ja paikallisia luottamusmiehiä tukemalla turvaamaan jäsentensä aseman uudistuksissa. Keskusteluissa korostettiin, että potilaiden hoidon onnistumiseksi tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta organisaatioiden johdossa.

Lääkäriliitto myötävaikutti siihen, että erikoislääkärikoulutukseen liitettiin hallinnollinen koulutusosio kaikissa viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa. Syksyllä käynnistettiin liiton ja Fennomedin yhteistyönä keskijohdon pätevyyteen tähtäävä vuoden mittainen johtamiskoulutusohjelma niille erikoislääkäreille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia hallinnon pätevyyttä.

Sopimustoiminnassa 2009 oli välivuosi, jolloin valmistauduttiin seuraavan kevään palkkaneuvotteluihin. Talouden lama löi kuitenkin vahvasti leimansa edunvalvontaan. Paikalliset työnantajat halusivat neuvotella henkilöstömenojen leikkauksista eivätkä lääkäritkään välttyneet lomautuksilta.

Vuoden lopussa yliopistot lakkasivat olemasta valtion virastoja. Hallinnonuudistuksen seurauksena valtion sektorille jäi enää vain noin 300 lääkäriä, kun 800 tutkijana ja opettajana toimivaa lääkäriä siirtyi uuden yliopistoja koskevan sopimusalan piiriin.

Toimintakertomus löytyy kokonaisuudessaan liiton verkkosivulta www.laakariliitto.fi/files/toke2009.pdf n marit.henriksson@fimnet.fi