Mielenterveyspotilaan B-lausunto: Kuvaile oireiden vaikeus ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään yhä enemmän mielenterveyshäiriöiden perusteella. Mielenterveyspotilaan työkyvyn arviointi ja B-lausuntojen laatiminen on otettu aiheeksi myös Lääkäripäivillä.

- Valtaosa B-lausunnoista on laadukkaita, mutta jos lausunnoissa on puutteita, ne liittyvät yleensä oireistoon: sen vaikeusasteen kuvaamiseen ja siihen, kuinka oireisto vaikuttaa toimintakykyyn, kertoo kurssin puheenjohtaja, LT Jyrki Korkeila.

Hän ottaa esimerkiksi depressiopotilaan. Lausuntoon on saatettu kirjata hyvin potilaan henkilöhistoria ja viimeaikaiset tapahtumat, mutta oireiston kuvaus jää puutteelliseksi. Mitä masennuksen oireita potilaalla on, onko hän uneton, ruokahaluton, onko mieliala matala. Samoin saattaa jäädä kuvaamatta, minkälaisista tehtävistä potilas suoriutuu, mistä ei.

Korkeilan mukaan kannattaa kuvata konkreettisesti: potilas on niin masentunut, ettei pääse aamulla edes sängystä ylös tai ei jaksa joka päivä pukeutua.

Lausunnossa voi olla puutteellisuuksia myös siltä osin, minkälaisia taitoja potilaan ammatin kuvataan edellyttävän. Jos potilas on opettaja, pitäisi todeta ammatin edellyttävän esimerkiksi hyvää stressinsietokykyä. Korkeilan mukaan kyseessä ei ole itsestäänselvyys, joka voidaan jättää kirjaamatta lausuntoon.

- B-lausunnossa on kohta, johon tällaiset seikat tulee kuvata. Jos näin ei tehdä, voidaan katsoa, että lausunnossa on tietopuutteita, hän huomauttaa.

Korkeila muistuttaa, että B-lausunnosta täytyy syntyä mielikuva siitä, mihin väittämä työkyvyttömyydestä perustuu. B-lausunnon on tarkoitus olla todistusaineisto.

- Lausuntojen pitää pystyä vakuuttamaan myös juristit. Viime kädessä on aina juridinen päätös, onko työkyvyttömyys näytetty toteen, hän huomauttaa.

Jos potilaan oikeudesta sairauspäivärahaan ei voida tehdä päätöstä hoitavan lääkärin B-lausunnon pohjalta, Kela voi lähettää potilaan lisäselvityksiin. Pohjois-Suomessa selvitykset on keskitetty OYS:n psykiatrian tulosyksikön päiväsairaalaan.

Näistä psykiatrisen työkyvyn arviointiin lähetetyistä potilaista on Pohjois-Suomessa tehty selvitys, jossa mm. verrattiin hoitaneen lääkärin alkuperäistä B-lausuntoa OYS:n psykiatrian tulosyksikön päiväsairaalasta tutkimusjakson jälkeen saatuun lausuntoon. Selvitys koski vuosina 1998-99 lisäselvityksiin lähetettyjä potilaita, joita oli 49.

Selvityksessä havaittiin ongelmia esimerkiksi potilaan ammatin kuvaamisessa.

Dosentti Jorma Kiuttu Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksesta kertoo lukeneensa jopa B-lausuntoja, joista tieto potilaan ammatista puuttuu kokonaan.

- Lausunnolta vie aika pitkälti pohjaa, jos siinä ei arvioida, miten sairaus aiheuttaa haittaa potilaan työssä, hän huomauttaa.

Kuvaamatta saattaa Kiutun mukaan jäädä myös, kuinka potilasta on hoidettu ja kuntoutettu sairauden aikaisemmissa vaiheissa.

Yllättävinä hän pitää alkuperäisissä B-lausunnoissa havaittuja diagnostisia puutteita. Päiväsairaalan tutkimusjakson jälkeen saatettiin päätyä aivan eri diagnoosiin kuin alkuperäisessä B-lausunnossa.

- Diagnostiikkaan ja diagnostisiin perusteisiin pitäisi siis kiinnittää huomiota päivärahakauden aikana.

Työkyvyttömyyslausunnossa olisi Kiutun mukaan kiinnitettävä enemmän huomiota myös hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan: miten potilasta on tarkoitus hoitaa, milloin hänen tilanteensa arvioidaan uudelleen ja mitä muuta hoitoa potilas saa kuin lääkehoitoa.

Kiuttu selittää lausunnoissa ilmenevät puutteet terveydenhuollon resurssipulalla ja lääkärien vaihtuvuudella.

- En missään nimessä halua syyllistää hoitavia lääkäreitä lausuntojen puutteista, hän huomauttaa.