Mikko Hippeläinen kehitti toimivan laatujärjestelmän KYS:n avosydänkirurgiaan
Dosentti, osastonylilääkäri Mikko Hippeläinen on ylläpitänyt laatujärjestelmää kymmenen vuoden ajan hyvin tuloksin: vuodesta 1992 lähtien KYS:ssä on ollut käytössä avosydänkirurgian laatujärjestelmä, joka on osoittautunut välttämättömäksi laadunvarmistuksessa. Hippeläinen sai työstään Lääkäriliiton laatupalkinnon viime vuonna.
Mikko Hippeläinen kertoo, että KYS:ssä järjestelmän kehittämisen taustalla olivat mm. sydänkirurgian laajeneminen ja pyrkimys kustannusten hallintaan. Lääketieteellisen päätöksenteon kannalta on myös tärkeää tietää omat tulokset.
- Kun Kuopiossa sydänkirurgia laajeni ja leikkaavia lääkäreita tuli paljon enemmän kuin aiemmin, alkoi tuntua siltä, että homma ei pysy kenenkään hanskassa. Keväällä 1991 KYS:n avosydänkirurgiassa esiintyi lukuisia haavakomplikaatioita. Ryhdyimme selvittämään asiaa ja huomasimme, että pitäisi olla joku järjestelmä, josta voitaisiin löytää helposti ongelmapotilaat ja joka varottaisi tällaisen tilanteen kehittymisestä riittävän aikaisin.
Kolmas syy järjestelmän kehittämiseen oli valtion maksujärjestelmän muutos: kunnat alkoivat päättää itsenäisesti palvelujen ostosta. Meillä oli aika laaja ulkokuntamyynti, ja kustannusten kurissapitämiseksi on komplikaatioiden hallinta ehdottoman tärkeää. Yksi mediastiniitti sydänleikkauksen jälkeen maksaa 350 000-500 000 markkaa, ja niitä on noin 0,5-2 % eri sairaaloissa. Jos mediastiniittien määrä on 0,5 %, nousee leikkausten keskihinta 1 750-2 500 markkaan ja jos mediastiniittejä on 2 %, niiden kustannuksia lisäävä vaikutus on keskimäärin 7 000-10 000 markkaa leikkausta kohden laskettuna. Ero on siis melkoinen. Sydänleikkausten kustannusten muodostumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että vakavia komplikaatioita tulee mahdollisimman vähän. Näin pystytään esimerkiksi minimoimaan tehohoidon kustannukset, puhumattakaan potilaan saamasta hyödystä.
TIEDOT KIRJATAAN YLÖS TARKASTI
- Laatujärjestelmän pohjana oli professori Markku Laakson johdolla tehty sydänpotilaiden jonojärjestelmä, jossa yritettiin hallita 600 potilaan angiografiajonoa siten, että oikeat potilaat poimittiin ja katsottiin, kuinka paljon heitä kuolee. Järjestelmä oli siis tavallaan jo talossa olemassa, toteaa Hippeläinen.
- Meillä ei ole ollut suuria resursseja, ja järjestelmän rakentaminen oli yhden miehen projekti kliinisellä puolella. Atk-osastolla Pentti Sirkka oli tärkeä asiantuntija. Järjestelmä koostuu parin kolmen tietokannan yhteenliitoksista, ja siihen otettavia tietoja hiottiin käyttäjien eli kirurgien kanssa yhteistyössä alusta lähtien. Potilas käsitellään röntgenlääkäreitten, sisätautilääkäreitten ja kirurgien yhteisissä kokouksissa, minkä jälkeen hän siirtyy laatujärjestelmään ja kirurgiseen jonoon yhtä aikaa. Kun potilas tulee osastolle, aletaan hänestä täyttää leikkauslomaketta, jossa dokumentoidaan leikkaus. Lomaketta käytetään vielä siinä vaiheessa, kun potilas poistuu osastolta.
Avosydänkirurgiseen rekisteriin tallennetaan postoperatiiviset tiedot, leikkausindikaatiot, tehdyt toimenpiteet sekä niihin liittyvät oleelliset tiedot. Leikkaava kirurgi merkitsee tähän lomakkeeseen leikkausindikaation sekä tehdyt toimenpiteet yksityiskohtineen. Ohitusleikkauksissa merkitään mm. käytetyt siirteet, ohitettujen suonten ja aortan laatu sekä ohitusten lukumäärä. Läppätoimenpiteissä merkitään rekisteriin mm. läpän patologia ja tehty läppäkorjaus tai laitettu keinoläppä ja asennustekniikka. Osastosihteeri siirtää kaikki tiedot avosydänkirurgiselta lomakkeelta avosydänkirurgiseen rekisteriin potilaan kotiuduttua.
JÄRJESTELMÄ LISÄÄ TYÖSKENTELYN TEHOKKUUTTA
Raportit ajetaan rekisteristä kuukausittain ja vuosittain tehdään laajempi selvitys. Raportit jaetaan kirurgeille paperikopioina. Niistä nähdään jokaisen kirurgin tekemät toimenpiteet, potilaiden hoitoajat ja eri toimenpiteiden komplikaatiot. Raportista käy myös ilmi, kuinka iso osa on uusintatoimenpiteitä. Sydänkirurgit käyvät raportit läpi kokouksissaan pari kertaa vuodessa, ja ne jaetaan myös kirurgian klinikan hallintoon. Sydänkirurgista rekisteriä hyödynnetään niin ikään tutkimustyössä. Jos rekisterin mukaan jonkin komplikaation yleisyys on suurempi kuin aiemmin sairaalassa tai mitä kansainvälisissä julkaisuissa on kerrottu, kiinnitetään asiaan huomiota, pyritään selvittämään syyt siihen ja poistamaan se.
- Elektiivisen sepelvaltimokirurgian kuolleisuus on ollut KYS:ssä alle 1 % joka vuosi. On otettava huomioon, että kun syötetään tietoja, tulee lyöntivirheitä 1-5 %. Kuolleisuustiedot kuvaisivat siis paremmin tiedon syöttäjien työn laatua kuin sepelvaltimokirurgian laatua, ellei tietoja tarkistettaisi huolellisesti. Harvoin esiintyvien, mutta erittäin merkittävien tapahtumien, kuten kuolleisuuden ja syvien rintaontelontulehduksien, osalta on varmistettava tiedon oikeellisuus useista eri tietolähteistä. Meillä on käsikirjanpito leikkaussalissa, ja sitä verrataan varsinaiseen laatutietokantaan kerran kuukaudessa. Lisäksi kuolleisuustiedot varmistetaan poistoilmoituksista ja mahdollisuuksien mukaan kuolinsyytilastoista, sanoo Hippeläinen.
Lääkäriliiton laatupalkinto on nyt haettavana kolmannen kerran. Hakemukset laatupalkintoa varten 31.8.2001 mennessä. Lisätietoja: http://www.laakariliitto.fi/koulutus/laatupalkinto.html
