Lehti 23: Liitto toi­mii 23/2002 vsk 57 s. 2592

NLY:n julkilausuma: Perusterveydenhuolto tarvitsee jatkossakin päteviä lääkäreitä!

Nuorten Lääkärien Yhdistys ry (NLY) on huolissaan tulevan lääkärikoulutuksen tasosta. Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaan lääkärikoulutusta lisätään tänä vuonna 550 opiskelijasta 600 opiskelijaan. Lisäksi on ehdotettu vuositasolla 50 sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kouluttamista lääkäreiksi muuntokoulutuksella neljän vuoden aikana.

Mika Vehkasaari

Ehdotuksen tavoitteena on perusterveydenhuollon lääkäripulan paikkaaminen perinteistä lääkärikoulutusta nopeammalla noin neljä vuotta kestävällä pikakoulutuksella. Nykyisin lääkärikoulutus kestää 50 prosenttia kauemmin eli vähintään kuusi vuotta. Ehdotuksen mukaan koulutukseen otettavilla sairaanhoitajilla tai terveydenhoitajilla tulisi olla käytännön työkokemusta, mutta ylioppilastutkinto ei olisi välttämätön.

- Ajatus on herättänyt kummastusta kaikkialla: Tehyssä, Sairaanhoitajaliitossa, Lääkäriliitossa ja yliopistoissa. Silti asian eteenpäin viemistä on jatkettu ja tavoitteena on selvittää asia kesäkuun kuluessa. Nuorten Lääkärien Yhdistys haluaa osaltaan todeta asian olevan toteuttamiskelvoton, demoralisoiva ja potilasturvallisuuden vaarantava, todetaan julkilausumassa.

NLY muistuttaa, että perusterveydenhuollon lääkärinä toimiminen on yksi haastavimmista lääkärin tehtävistä.

- Yleislääkärin täytyy hallita laajasti koko lääketieteen kenttää. Lääkärin peruskoulutuksen jälkeen Suomessa pyritään lisäkouluttamaan perusterveydenhuollon lääkärit yleislääketieteen erikoislääkäreiksi - tämä koulutus kestää vielä kuusi vuotta lisää.

- Vaikka ihmisten hoitaminen onkin lääkärin lähtökohta, on tärkeää hallita modernin lääketieteen tieteelliset perusteet ja hoitomenetelmät, toteaa NLY julkilausumassaan.

Lääkäreiden koulutuksen pohjana on kahden vuoden laajat opinnot perustieteissä kuten anatomiassa, fysiologiassa, biokemiassa, mikrobiologiassa ja lääkeaineiden tuntemuksessa. Lääkärikoulutuksen sisällöstä neljän viimeisen vuoden aikana opetetaan kliinisiä aloja.

- Perustieteiden ja kliinisten opintojen määrää ei voi vähentää lääkärikoulutuksesta ilman selkeää tason laskua. Jo nyt on paineita lisätä opetettavien aineiden määriä, koska lääketiede kehittyy nopeasti. Sairaanhoitaja- sekä terveydenhoitajakoulutuksessa pohjana on hoitotiede ja lääketieteellinen osuus on laajuudeltaan ja syvyydeltään vähäinen verrattuna lääkärin opintoihin. Kyse on aivan selkeästi kahdesta eri koulutuksesta, joita ei ole suunniteltu liitettäväksi toisiinsa.

Lue myös

EU/ETA-alueella hyväksyttävältä lääkäriltä vaaditaan vähintään kuusi vuotta tai 5 500 tuntia teoreettista ja käytännöllistä opetusta sisältänyt yliopistossa tai yliopiston valvonnassa tapahtunut koulutus.

- Hoitajille ehdotettu nelivuotinen koulutus ei täytä lääkärikoulutusta koskevia direktiivejä, joten muuntokoulutuksella valmistuneet lääkärihoitajat eivät voisi näin ollen todennäköisesti työskennellä lääkäreinä Suomessa tai muissa EU/ ETA-maissa, toteaa Nuorten Lääkärien Yhdistys. Lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsystä on kova kilpailu.

- On tärkeää, että kaikilta lääkäriksi aikovilta vaaditaan samanlaiset perustiedot ja motivaatio. Potilaan tulee voida luottaa siihen, että häntä hoitava lääkäri on saanut mahdollisimman perusteellisen ja kattavan lääketieteellisen koulutuksen. Terveydenhuollon rakenteita ja työnjakoa on arvioitava avoimesti, eikä aina piilouduttava työvoiman lisäämisen ja työtahdin kiristämisen taakse.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030