Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara eduskunnassa: Lääkärilakon venyminen erittäin valitettavaa
Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr) sanoi eduskunnassa hallituksen kyselytunnilla 3. toukokuuta, että lääkärilakon venyminen on hänen mielestään erittäin valitettavaa. Hän totesi myös, että ministeriöllä on erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan.
Lääkärilakko nousi jälleen esille eduskunnassa hallituksen kyselytunnilla. Kansanedustaja Pirjo-Riitta Antvuori (kok) esitti kysymyksen lääkärilakon aiheuttamista potilasjonoista. Hän totesi lisäksi, että sairaanhoitopiireille aiheutuvat rahalliset kustannukset ovat käymässä ylivoimaisiksi.
- Lääkärit ovat olleet lakossa jo kahdeksatta viikkoa, ja pelkästään HUS-piirissä leikkauspotilaiden jono kasvaa 800 henkilöllä viikossa. Potilasjonojen kasvaminen ja sairaanhoitopiireille aiheutuvat rahalliset kustannukset ovatkin käymässä ylivoimaisiksi. Näyttää todennäköiseltä, että lakon aiheuttaman potilasruuhkan purkamiseen ei pystytä palkkaamaan ylimääräistä henkilökuntaa. Onko ministeriö selvittänyt, kuinka kunnat aikovat lakon jälkeen hoitaa potilasjonojen purkamisen, ja onko esimerkiksi hoitohenkilöstön ennestään raskaan työtaakan lisääntymiseen varauduttu millään tavalla, kysyi Antvuori.
Soininvaara vastasi kysymykseen seuraavasti:
- Niistä syistä, mitkä kysyjä sanoi, pidän lääkärilakon venymistä erittäin valitettavana. Toivoa sopii, että siitä nyt viikon parin sisällä jokin ratkaisu syntyy, ja jos ei synny, sitten lakko kestää todella kauan. Ministeriöllä on erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa tähän kysymykseen. Siinä ovat vastakkain Lääkäriliitto ja kuntatyönantajat, jotka molemmat toimivat ihan ministeriöstä riippumatta. Ministeriöllä on mahdollisuus jonkin verran ehkä lainsäädännöllä vaikuttaa niihin ongelmiin, jotka ovat saaneet lääkärit lakkoon ryhtymään, mutta tällä hetkellä lääkäreitä eivät näytä nämä vaihtoehdot kovin paljon kiinnostavan. Näyttää siltä, että jonotilanteessa siirrytään ehkä pari vuotta taaksepäin, jos lakko päättyy nyt pikaisesti, koska meillähän jonot sinänsä ovat keskimäärin lyhentyneet. Kysyjä on aivan oikeassa, että erittäin vaikea tilanne tässä on syntymässä.
Antvuori esitti jatkokysymyksen.
- Sekä nyt meneillään oleva lääkärilakko että muutaman vuoden takainen sairaanhoitajalakko ovat nostaneet julkiseen keskusteluun hoitoalan koulutukseen ja vastuuseen nähden alhaisen palkkaustason. Lähitulevaisuudessa väestön vanhetessa ja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle niin lääkäreitä, sairaanhoitajia kuin muutakin terveydenhuoltoalan henkilöstöä tarvitaan entistä kipeämmin. Terveydenhuoltoalalta tulee poistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 55 000 henkilöä. Kysyisinkin nyt hallitukselta: Mitä terveydenhuoltoalan lähinnä naisvaltaisten alojen alipalkkaongelman korjaamiseksi aiotaan tehdä, jotta tulevaisuudessa nuoret ihmiset voivat kokea nykyistä kannustavammaksi hakeutua terveydenhuoltoalan koulutukseen?
Soininvaaran mielestä ei ole riskiä sen suhteen, etteivätkö nuoret hakeutuisi opiskelemaan lääketiedettä tulevaisuudessa.
- Ehkä juuri näinä aikoina ei ole hyvä puhua sopivista palkkatasoista, mutta lääkäreiden osalta tätä riskiä ei juurikaan ole. Meillä ei ole mitään vaikeuksia saada lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottoa täyteen moninkertaisesti. Ala on kyllä aivan riittävän houkutteleva tälläkin hetkellä. Hoitajien osalta tilanne on paljon paljon pahempi ja pahenemassa nopeasti. Tässä suhteessa voi sanoa, että sairaanhoitopiirit, jotka teettävät kovin paljon pätkätöitä ja tarjoavat huonoja työsuhteita, kaivavat vähän kuin kuoppaa itsensä alta. Tämä on myös tapa tehdä alasta erittäin vähän houkutteleva ja luoda lisää paineita palkkojen nostamiseen, koska työolosuhteet eivät aina ole niin hyviä kuin ne voisivat olla. Samoin hoitohenkilökunnan työtilanne monessa sairaalassa on liian kireä. Tämä tietysti tekee alasta myös vähemmän houkuttelevan. Kysyjä on aivan oikeassa siinä, että me tarvitsemme erittäin paljon hoitajia paitsi eläkkeelle jäämisen takia, myös väestön vanhenemisen takia.
Asiaan vastasi myös työministeri Tarja Filatov (sd).
- Uusi työsopimuslaki tulee tiukentamaan niitä mahdollisuuksia, jolloin käytetään epätarkoituksenmukaisesti pätkätöitä, ja tämä tulee varmaan olemaan kaikkein merkittävin nimenomaan terveydenhoitosektorilla.
Yksityissektori ostaa koko ajan silmälääkäreitä julkisista sairaaloista pois
Eduskunnan suullisella kyselytunnilla nousi esiin kysymys rintamaveteraanien kuntoutuksesta. Tähän liittyen kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd) totesi, että veteraanien selviytymistä omaehtoisesti voidaan edistää myös siten, että tuetaan heidän näkökykynsä säilymistä.
- Tiedämme, että maan eri puolilla kaihileikkausjonot ovat kahdesta kuukaudesta yli vuoden mittaisia. Tuhannet veteraanit ovat näissä jonoissa. Tiedustelen, onko hallituksen piirissä selvitetty, että huomioiden veteraanien korkea ikä heille voitaisiin myöntää valtion toimesta kerta-avustus, jonka tuen turvin he voisivat hakeutua siihen kaihileikkausjonoon, joka on kaikkein lyhin, kysyi Hiltunen.
Kysymykseen vastasi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr).
- Tuo tarkoittaisi ilmeisesti, että he menisivät yksityissektorille. Meillä on nyt se ongelma, että yksityissektori nimenomaan leikkaavien silmälääkärien osalta ostaa koko ajan lääkäreitä julkisista sairaaloista pois. Valtiovallalla ei ole minkäänlaisia tarkoituksia tukea tätä toimintaa ja siirtää yhä enemmän silmäkirurgiaa julkiselta sektorilta yksityissektorille. Sinänsä pidän erittäin valitettavana sitä, että meidän leikkausjonomme ovat eri puolilla maata kovin erilaiset. Kaihileikkaukset eivät ole mitenkään ääriesimerkki, vaan meillä myös hoitoindikaatioissa saattaa olla viisinkertaisia eroja eri puolilla maata. STM etsii keinoja, joilla se voisi kunnallisesta itsehallinnosta huolimatta jossakin määrin standardisoida hoitotilannetta eri puolilla maata. Alueelliset erot ovat menneet aivan liian suuriksi nimenomaan siinä, minkälaista hoitoideologiaa missäkin harjoitetaan, vastasi Soininvaara.
