Pitikö kokemuslisäjärjestelmä hirttää?
Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa voisi nyt olla rauhalliset ja kannustavat työolot, kun uuden virkaehtosopimuksen voimaanastumisesta on kulunut runsaat kaksi kuukautta. Miksi kentällä sitten kuohuu lähes enemmän kuin ennen vuodenvaihdetta? Valitettavasti tähän on useita syitä, joista osa on paikallisia ja osa valtakunnallisia.
Toivottavasti paikallisesti päästään työnantajaa ja työntekijöitä tyydyttäviin ratkaisuihin lääkäreiden asettamisessa tehtävien vaativuuden mukaisiin asemiin palkkahaitarien sisällä. Parhaimmillaan hinnoittelun täysimääräinen hyödyntäminen antaa työnantajalle KT:n ohjeiden mukaan erinomaisen apuvälineen toteuttaa kannustavaa palkkausjärjestelmää.
Valitettavasti KT:n ohjeet uuden lääkärisopimuksen muuksi paikalliseksi toteuttamiseksi eivät lupaa hyvää. Jälleen kerran neuvottelupöydässä on keskusteltu asioista eri nimikkeillä ja vaikutuksilla kuin mitä KT sopimustekstin musteen kuivuttua on ohjeistanut työnantajia. Nämä ohjeet liittyvät KT:n neuvottelupäällikön jo useita vuosia esittämään palkkarakenneuudistukseen, jonka mukaan nyt lääkärisopimuskin rakennettiin niin, että peruspalkkaan kuuluvat erikseen tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa. Samalla muutettiin kokemuslisäjärjestelmä, joka on ollut tähän asti ainoa takuuvarma virkavuosien lisääntymisen aikainen palkankehityselementti.
Kokemuslisäjärjestelmän piti muuttua ainoastaan nimikkeeltään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaiseksi osaksi - sen vaikutuksen palkankehitykseen piti säilyä täysin ennallaan. Näin ei kuitenkaan KT:n ohjeiden mukaan olekaan. KT laskee entisten kokemuslisäprosenttien (5 % seitsemän vuoden ja toiset 5 % 10 vuoden kunnallisen palvelun jälkeen) korottavan ainoastaan tehtäväkohtaista palkanosaa, jolloin henkilökohtaisten palkanosien korotus jää neuvoteltua pienemmäksi.
Toinen, vielä merkittävämpi asia on KT:n ilmeinen pyrkimys hävittää kokemuslisäjärjestelmä. KT kehottaa työnantajia rinnastamaan entiset kokemuslisät mihin tahansa henkilökohtaisiin palkanosiin, vaikka ne aiemmin olivat täysin erillisiä määrävuosipohjaisia palkankorotuksia. Esimerkiksi käy viimeisin Kuntatyönantaja-lehti, jossa kysytään, miten suuri henkilökohtainen lisä on jatkossa lääkärillä, jolla oli 9 vuotta kokemuslisään oikeuttavaa palvelua (2 kokemuslisää eli 10 %) ja muuta henkilökohtaista lisää 10 %. KT:n vastaus on, että kun 10 vuotta kokemuslisään oikeuttavaa palvelua tulee täyteen (eli tulisi kolmas kokemuslisä á 5 %), ei tälle lääkärille tarvitse maksaa mitään, koska hänellä on jo henkilökohtaisen lisän vähimmäistakuu. Näin asiaa ei oltu neuvottelupöydässä neuvoteltu!
Kaiken tämän päälle KT pyytää työnantajia tarkistamaan lääkäreiden peruspalkoista, onko niissä jotakin sellaista lisäosaa, jonka voisi irrottaa henkilökohtaiseksi palkanosaksi. Tällöinhän tälle osalle ei makseta KT:n mukaan entisiä kokemuslisiä ja tämä osa voi kasvattaa henkilökohtaista palkanosaa, jolloin henkilökohtaisen palkan vuosisidonnaista osaa tarvitsee maksaa sovittua vähemmän, kun se on jo valmiiksi lihotettu. Mainitut KT:n ohjeet uhkaavat vesittää koko uuden lääkärisopimuksen kustannuslaskennan, ja tuntuu siltä kuin valtakunnansovittelijankin toimistossa sadasosaprosentin tarkkuudella käydyt neuvottelut käytiinkin osittain hämäystarkoituksissa.
Tällaiseen ilkeämieliseen ajatteluun ei lääkäri todennäköisesti sorru, mutta KT:n tulkinnat ja ohjeet uudesta lääkärisopimuksesta on kirjoitettu erittäin häijyn ja ilkeän musteenhaltijan kynällä. Juuri hetkellä, jolloin maailma alkoi ulkoisista uhkakuvista huolimatta näyttää valoisammalta, halutaan jälleen kerran nitistää kaikki kannustavuus ja yrittäjyys lääkärien olemuksesta. Miksi näin KT? Edessä on jälleen ketju paikallisia neuvotteluja, jolloin KT:n rooli neuvotteluosapuolena hiljalleen häviää.
