Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäreiksi esillä eduskunnassa

Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäreiksi oli esillä eduskunnassa suullisella kyselytunnilla 13. kesäkuuta. Kansanedustaja Paula Kokkonen (kok) esitti asiasta kysymyksen opetusministeri Maija Raskille (sd).

- Ministeri Rask, herätkää! Lääkäripulan ratkaisuun te olette ehdottanut kansansaduista tuttua menetelmää: leikataan toisesta päästä ja liitetään toiseen päähän, ja niin peitto tulee pitemmäksi. Voisitteko kertoa, miten te perustelette tätä ehdotustanne, että hoitajista, joista myöskin tulee olemaan pulaa, koulutettaisiin lääkäreitä, kysyi Kokkonen.

Maija Rask: - Lääkäripulaa hoidetaan kolmella eri keinolla. Olemme lisänneet normaalia lääkärinkoulutusta 600 aloituspaikkaan siitä pohjalukemasta 350:stä, jossa se on ollut. Toinen tie on se, että meillä on noin 200 Eta-alueen ulkopuolelta olevaa lääkäriä, jotka ovat yhdessä työministeriön ja STM:n kanssa saavat toivottavasti oikeuden harjoittaa lääkärin tointaan. Kolmas ehdotus, jota selvitellään - sitä ei ole vielä päätetty ja sitä Oulun ja Kuopion yliopistojen lääketieteellisen tiedekunnan dekaanit selvittelevät - on, olisiko mahdollista poikkeuskouluttaa sairaanhoitajia, terveydenhoitajia lääkäreiksi, sellaisiksi lääkäreiksi, jotka vastaavat EU:n direktiiviä.

Paula Kokkonen: - Kerrotaan, että oli pidetty kokous, jossa läsnä ovat olleet viiden tiedekunnan dekaanit ja kansliapäällikkö Jäppinen, ministeri Rask ja eräitä muita, ja että siellä olisi sanottu Jäppisen suulla, että ei haluta mitään ehdotuksia eikä väitteitä eikä keskustelujakaan, vaan että pitäisi kertoa, miten tämä toteutetaan. Dekaaneilta olisi ikään kuin edellytetty pää pölkyllä ratkaisua asiaan tämän ehdotuksenne mukaisesti.

Rask: - Ei ole kyllä kenenkään päätä pölkylle aiottu laittaa, mutta on kyllä pyydetty selvitys, kuinka tämä voitaisiin tehdä. Kysymykseen siitä, että jos 200 hoitajaa koulutettaisiin lääkäreiksi, tulisiko siitä hirvittävä hoitajapula: Meillä on tarkoitus seuraavassa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkajaossa lisätä 210 hoitoalan ammattilaisen aloituspaikkaa, eli 840 hoitajaa tulee tänä samana aikana koulutettavaksi.

Tarja Kautto (sd): - Selvitysten mukaan vain kymmenen hoitajien opintoviikoista on semmoisia, joita voitaisiin hyödyntää lääkärikoulutuksen yhteydessä. Eli käytännössä merkittävin osa on ulkopuolella sitä ja jouduttaisiin keksimään tai hoitamaan muuten. Tämä ylimääräinen koulutus kysyisi myös huomattavasti varoja, koska se alkaisi eri aikaan kuin nyt ovat olleet nämä järjestelmät ja myös vaatisi eritasoisen koulutuksen.

- Eikö olisi järkevämpää käyttää näitä rahoja siihen, että lisätään lääkärikoulutusta? Jos ei, niin millä perusteella aiotaan hankkia ja miten hankitaan nämä rahat siihen, kysyi Kautto.

Rask: - Oulun yliopistossa on farmaseuttikoulutusta tehty nimenomaan muuntokoulutuksena. Se on tarkoittanut sitä, että on voitu käyttää hyväksi EU-rakennerahastorahoja, jolloin koulutus ei tule niin kalliiksi kuin normaalikoulutus. Kysymys on myös siitä, että koulutus olisi jonkin verran lyhyempi sen tähden, että kyllä on tärkeätä, että huomioidaan myös se, mitä aikaisemmin on opittu. Hoitajien koulutuksessa lääkäriluentoja ovat anatomia, fysiologia, mikrobiologia, patologia, tautioppi, lastentautien hoito, kirurgia, sisätaudit, neurologia ja hyvin monet muut, ovat olleet aina ja ovat tänäkin päivänä.

- Mutta kysymys on kyllä siitä, mitä sitten hyväksi luetaan. Se on kyllä ollut aika vähäistä, mikä johtuu siitä, että yliopistoissa voidaan itsenäisesti päättää, mitä hyväksi luetaan ja mitä ei hyväksi lueta. Minusta on tärkeätä huomata se, että tätä asiaa selvitellään, ja vaikkei se toteutuisikaan, minä luulen, että esimerkiksi hyväksi lukemisen suhteen saadaan hyviä tuloksia, vastasi Rask.

BIAUDET: EI KAHDEN ERI LAADUN LÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Pehr Löv (rkp): - EU-direktiivien mukaan lääkärikoulutuksen tulee kestää vähintään kuusi vuotta potilasturvallisuuden takaamiseksi. Ne lääkärit, jotka ministeri Rask aikoo leipoa, eivät siis voi saada laillistamista. Tämä johtaa lääkäreiden jakoon A- ja B-ryhmiin. Voi myöskin kysyä, onko oikeudenmukaista, että osa otetaan lääkärikoulutukseen ilman sisäänpääsykoetta, kuten tapahtuisi, jos seurattaisiin ministerin mallia. Lääkäriliitto, Sairaanhoitajaliitto ja Tehy tuomitsevat yksimielisesti suunnitelmat.

- Katsooko ministeri Rask, että meillä voi olla A- ja B-lääkärikoulutusta? Voiko ministeri Raskin mielestä käytännöllinen sairaanhoitotyö ja hoitotiede korvata kahden vuoden lääketieteelliset perusopinnot, kysyi Löv.

Rask: - Missään tapauksessa ketään ei tulla ottamaan sisään ilman pääsykoetta, mutta pääsykoe varmaankin, jos tämä nyt toteutuu, olisi erilainen kuin tämän päivän lääketieteellisessä tiedekunnassa, joka on vain yksi ainoa kirja. Eurooppalainen koulutuspolitiikka on sitä, että aikaisemmin opitulle annetaan myös se arvo, mikä sillä on. EU-direktiivin mukaan lääkäreiden koulutus on kuusi vuotta tai 5 500 tuntia teoreettisia tai käytännöllisiä opintoja yliopistossa tai yliopiston valvonnassa. Sairaanhoitajien koulutus on kolme vuotta tai 4 600 tuntia. Tässä sairaanhoitajien direktiivissä yksilöidyt opetettavat asiat on itse asiassa kerrottu tarkemmin kuin lääkärikoulutuksen direktiivissä.

- Tarkoitus on, jos tämä voidaan toteuttaa, että totta kai heistä tulee laillistettuja lääkäreitä, ei missään tapauksessa mitään kahden kerroksen lääkäreitä. Se ei ole kyllä suomalaista koulutuspolitiikkaa. Sairaanhoitajien koulutus tänä päivänä kestää Suomessa 140 opintoviikkoa. Kun lasketaan, siitä tulee tunteja huomattavasti enemmän kuin tämä direktiivi sanoo. Terveydenhoitajien koulutus on nelivuotista. Kätilöiden opetus on 180 opintoviikkoa. Kun puhutaan potilasturvallisuudesta, en minä usko, jos koulutus vastaa lääkärin koulutusta ja on hoitajan tausta, että siinä potilasturvallisuus vaarantuu.

Peruspalveluministeri Eva Biaudet (rkp): - Sosiaali- ja terveysministeriössä me tietenkin seuraamme erittäin tarkkaan tätä selvitystä ja sisältöselvitystä. Oleellista on, että emme missään tapauksessa saa tilannetta, jossa on kahden eri laadun lääkärikoulutusta. Siitä olen keskustellut ministeri Raskin kanssa ja saanut vakuutuksen, että myöskään hänen tarkoituksena ei ole sellaista luoda, joten siinä mielessä on tärkeätä, että nämä terveydenhuoltoprojektin 50 ylimääräistä lääkärinkoulutuksen aloituspaikkaa toteutetaan ja ettei luoda sellaisia järjestelmiä, jotka muodostavat tällaisen lääkärikoulutuksen, joka ei sitten kelpaa yleisesti Euroopassa.

LIPPONEN: VANHA SÄÄTYLÄISASENNE IHMISIÄ KOHTAAN

Pääministeri Paavo Lipponen (sd): - Jokainen meistä, joka on ollut sairaalassa hoidettavana, on voinut todeta sen, että siellä on erittäin pätevää henkilökuntaa, sairaanhoitajia, jotka käytännössä hoitavat lääkäreiden tehtäviä. Ruotsissahan pääsee lääketieteelliseen ilman pääsytutkintoa papereiden perusteella.

- Mutta minä en oikein ymmärrä, mikä tämä asenne on. Ovatko sairaanhoitajat jotenkin epäsäätyisiä? Ovatko lääkärit parempaa väkeä ja siitä lähtökohdasta väheksyvät sairaanhoitajien mahdollisuuksia?

Hanna Markkula-Kivisilta (kok): - Johan nyt meni!

Lipponen: - Siis heidän koulutuksensa on erittäin vankka, heillä on kokemusta sairaalaympäristöstä. Eikö tämän pohjalle voida rakentaa koulutuspohjaa lääkäriksi? Minusta näyttää siltä, että tässä on tällainen vanha säätyläisasenne ihmisiä kohtaan, joilla voi olla vaikka kuinka hyvät edellytykset tulla lääkäreiksi. Minun äitini, terveydenhoitaja, aikanaan hoiti lääkärin tehtäviä käytännössä sodan aikana.

Paula Kokkonen: - Aikoinaan välskärit hoitivat sodan aikana!

Lipponen: - Aivan hyvät perustelut olisi hänellä ollut jatkaa lääkärikoulutukseen. Totta kai pitää voida katsoa, mitä tästä otetaan huomioon. Kyllä minä näen tässä tällaista säätyläisasennetta, paremman väen asennetta tavallisia työläisiä kohtaan.

Kokkonen: - En mitenkään ymmärtänyt, että tästä tulisi luokkataistelukysymys. Parturit olivat aikanaan niitä, jotka suorittivat operaatioita. Vieläkin Lontoossa on Barber- Surgeons Society, eli heistä kehittyi sittemmin kirurgeja ja he saivat yliopistokoulutuksen. Mutta en mitenkään voi kuvitella... Meillä on vasemmistolääkäreitäkin. Edustaja Tiusanenkin istuu salissa, enkä ole ymmärtänyt, että hän haluaisi esiintyä erityisesti säätyläisten edustajana. Mutta haluaisin kysyä pääministeriltä:

- Hoitotiede ja lääketiede ovat kaksi eri alaa. Kysymys ei ollut siitä, että hoitajia ei kelpuuteta lääkäriksi, heillähän on oma putkensa nytkin, vaan kysymys on siitä, että nämä ovat kaksi eri alaa, joita ei voi tunteja yhteen laskemalla tai vähentämällä noin vain summata yhteen ja sitten katsoa, että tämä on yhtä kuin, eikä myöskään sillä, että luettelee oppiaineita niin kuin ministeri Rask teki. Ei niistä tutkinnoista saada samanlaisia tai yhteneväisiä tunteja ja oppiaineita luettelemalla.

Lipponen: - Minulle on nyt kyllä aivan uutta ajattelua se, että sairaanhoitaja on jossain eri putkessa kuin lääkäri.

Kokkonen: - Aivan eri koulutus!

Lipponen: - Onhan sairaanhoitajan koulutuksessa aivan samanlaista peruskoulutusta. Tämähän on vanhanaikaista ajattelua, että ajatellaan putkina tätä koulutusta. Eikö tätä asiaa voida katsoa ja selvittää aivan käytännönläheisesti? Jokainen meistä on nähnyt käytännössä sen, että sairaanhoitajat kykenevät hoitamaan monia tehtäviä, ja sitä vartenhan tässä koulutus sitten tulisi sairaanhoitajille, että he voisivat pätevöityä siltä osin, kuin heidän peruskoulutuksensa ei edellytä sitä, että he voivat hoitaa lääkärin tehtäviä. Miksi tämä on näin valtavan vaikea tämmöinen säätyläiskysymys?

Markkula-Kivisilta: Höpö höpö!

Eva Biaudet: - Ehkä samoin kuin pääministerikin näen nämä asiat potilaan kannalta. Ei ole sillä tavalla mahdollisuuksia arvioida jotakin tiettyä tieteenalaa, mutta kyllä ammattilaiset ja asiantuntijat vakuuttavat, että kysymys on todellakin kahdesta eri tieteenalasta, jotka tekevät erittäin arvokasta työtä toinen toistansa tukien ja tavallaan naimisissa toistensa kanssa, koska meidän terveydenhoitojärjestelmämme on niistä riippuvainen. On toki tärkeätä myöskin, että sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla on mahdollisuus kouluttautua lääkäriksi, ja se on tänään mahdollista, mutta pitää keskustella siitä, miten paljon voidaan käyttää näitä opintoja korvamaan toisiaan, ja sitä nyt selvitellään. Toistaiseksi on ollut aika suurta kritiikkiä nimenomaan myöskin terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien puolelta, koska he ehkä nyt kokevat, että heidän työtään ja hoitotiedettään ei arvosteta riittävästi, jos ajatellaan, että heidän tavoitteenaan on päästä lääkäriksi.

Maija Rask: - Minusta pitää rauhallisesti suhtautua tähän asiaan. Tätä asiaa nyt selvitellään. Kyllä nyt vain on niin, että jos on kysymys diabeteksestä, sokeritaudista, kyllä se hoitajalle opetetaan ihan yhtä lailla, mitkä ovat diabeteksen oireet. Jos on sokki tai kooma, sen hoitaja tietää ihan yhtä lailla kuin lääkärikin, kumpi on potilaalla, joka on tajuton ja tuoksuu asetonille. Mutta siitä huolimatta samoja asioita opetetaan, kaksi eri ammattia, mutta se kohde, potilas, on sama.

- Miksi tämä ehdotus hylättiin Kansallisessa terveysprojektissa, jonka työryhmissä oli muuten pääsääntöisesti lääkäreitä, josta puuttui lähes tyystin hoitoalan asiantuntemus? Siellä todettiin, että tämä hylättiin sen tähden, että tätä ankarasti vastustettiin. Minä en poliitikkona voi sen tähden jotakin esitystä hylätä, että sitä ankarasti vastustetaan. Se nyt selvitetään ja voi olla, että tämä ei ole mahdollista, mutta siitä huolimatta se selvitetään ja sitten katsotaan.

TIUSANEN: SAIRAANHOITAJIEN OPETUKSESSA LÄÄKETIETEELLISEN PÄÄSYKOEKIRJAT

Kansanedustajat Antero Kekkonen, Pentti Tiusanen, Eero Akaan-Penttilä, Kalevi Olin, Ilkka Taipale ja Jaana Ylä-Mononen esittivät kukin kysymyksen opetusministeri Maija Raskille.

Antero Kekkonen (sd): - On merkillepantavaa tässä keskustelussa, että esitetään mitä tahansa, ensimmäinen vastustava reaktio aina tulee sairaanhoitoalan sisältä. Se on minusta hiukan merkillistä. Tämä viittaa hiukan siihen, mitä pääministeri Lipponen tuokio sitten sanoi. Mutta kun näin on, niin olisiko mitään merkitystä sillä, että mentäisiin back to basics eli palattaisiin juurille, analysoitaisiin, mistä tämä tilanne, mikä nyt on olemassa, johtuu? Kysymykseni kuuluu:

- Onko hallituksella analyysiä siitä, miten ja miksi tähän tultu, tähän loputtomaan keskusteluun?

Pentti Tiusanen (vas): - Pääministeri totesi, että kysymystä pitäisi lähestyä käytännön näkökulmasta. Totean, että todellakin sairaanhoidon opetuksessa on kysymys hoitotieteestä ja lääkärikoulutuksessa lääketieteestä. Ne ovat kaksi eri asiaa, ja haluaisin kertoa, millä tavalla, arvoisa pääministeri. Itse olen opettanut sairaanhoito-oppilaitoksessa. Ne oppikirjat, joita siellä käytetään, ovat samat, joita käytetään lääketieteellisen tiedekunnan sisäänpääsytenteissä. Tämä on hyvin kuvaava kysymys.

- Kysyn sitten vielä arvoisalta opetusministeriltä: Eikö olisi viisaampaa todellakin paneutua nimenomaan työolosuhteiden parantamiseen työpaikoilla, missä lääkäripula vallitsee?

Eero Akaan-Penttilä (kok): - Kysymyshän on kai täysin kahdesta erilaisesta koulutuksesta, mutta hyvä, että tuli esille tämä, että meidän tasavaltamme pääministeri ei tiedä, minkälaisesta koulutuserosta on kysymys. Minusta se on järkyttävää ja vielä että luokkataisteluhenkeen vedotaan täällä.

- Minulla on kaksi kysymystä, toinen on opetusministerille siitä, että minun tietojeni mukaan muuntokoulutusehdotus on myöskin yliopistolain 18 pykälä:n 2 momentin vastainen, koska se laittaa pyrkijät erilaiseen asemaan. Kaikille nimittäin pitää yhdenmukaiset valintaperusteet olla käytössä. Tämä pykälä löytyy sieltä laista. Lyhennän sen verran kysymystäni.

- Toinen kysymys on tämä moraalinen ongelma, joka on aika suuri. Näen niin, että mikäli tämä ministerin ehdotus menee lävitse, silloin samoin perustein voidaan esimerkiksi lautamiehistä kouluttaa vuoden kahden vuoden pikakurssilla juristeja tai paperitehtaan siivoojista paperityöläisiä. Sitäkö te tarkoitatte?

Kalevi Olin (sd): - Jos tässä nyt korkeakoulupolitiikkaa ajatellaan, niin ainakin itse tunnen, että aika lähellä se on sitä alaani, jossa elämäntyöni olen tehnyt. Minusta on pari kohtuutonta kommenttia tässä esitetty. Ensinnäkin ministerin Raskin suuntaan on kohtuuton kohu noussut tässä asiassa. Kyse on erityistarpeesta erityisajaksi, ja tällaista menettelyä on Suomessa noudatettu aiemminkin kansakouluopettajien, myös monien muiden opettajien osalta. Toisaalta pääministerin suuntaan, sillä kyllä se näkemys, jota hän esittää korkeakoulupolitiikasta, tiedekorkeakoulujen osalta, sisäänpääsyn osalta, se tulee olemaan se tie, johon Suomikin tulee menemään, että tullaan todennäköisesti olemaan kaksi vuotta opiskellen ja sitten tehdään valinnat. Ei voida sanoa siten, kuin edustaja Akaan-Penttilä totesi, että tässä olisi tiedon puutetta.

- Kysyisin ministeriltä lyhyesti: Onko tietoa sairaanhoitajien halukkuudesta? Tämä malli on aivan toteuttamiskelpoinen ja sitä pitää tutkia poikkeusoloissa.

Ilkka Taipale (sd): - Haluan vaan kertoa, että itse olen ainakin lukenut lopputenttikirjoina sairaanhoitajien sisätaudit-kirjat ja sairaanhoitajien psykiatria-kirjat ja niillä eväillä olen päässyt näin pitkälle. En vastusta tätä kokeilua, jos se huolellisesti tehdään, mutta kysyisin tähän liittyvän homman. Israelissa oli yhtenäiskorkeakoulu aikanaan, jossa korkeakoulussa opetettiin kaikkia terveysalan ammattiryhmiä yhdessä. Nyt sairaanhoito-oppilaitokset tai ammattikorkeakoulut ovat hyvin erillään lääketieteellisistä tiedekunnista, kirjastot erillään, kaikki tilat ovat erillään jne. Voitaisiinko myös ajatella, että lääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutusta yhdennettäisiin niin, että he työpareinakin joissain vaiheissa, ei vain avioliittopareina tai avoliittopareina, voisivat harjoitella ja sitä tietä näitä ennakkoluuloja poistettaisiin myöskin?

Jaana Ylä-Mononen (kesk): - Pääministerille haluan sanoa, että tosiasia on, että nuoren valmistuneen lääkärin pitää oikealla tiellä ja saa etenemään urallaan oikeaan suuntaan kokenut sairaanhoitaja, ei suinkaan ylilääkäriesimies vaan se käytännössä tehtävä työ, aivan niin kuin pääministeri sanoo. Se tehdään yhdessä sairaanhoitajien kanssa, ja siellä on ehkä tällainen kirjoittamaton kunnioitus lääketieteen lisensiaattia kohtaan, että sairaanhoitajat eivät ota sitä kunniaa itselleen, kun nuorta valmistunutta lääkäriä käytännön asioissa opastavat eteenpäin.

- Kannustan tähän kokeiluun, ja jos sairaanhoitajakoulutuksen saanut henkilö pystyy 1200 sivua Grayn anatomiaa tenttimään, niin mikäs siinä, antaa mennä vaan.

RASK: PITÄISIKÖ LÄÄKÄREIDEN ASENTEELLISIA VALMIUKSIA TARKASTELLA?

Maija Rask vastasi kerralla esitettyihin kysymyksiin:

- Ensinnäkin, kyllä, on ollut kiinnostusta, muun muassa Norjassahan meillä on 830 sairaanhoitajaa. Sieltä on tullut viestejä: haluamme välittömästi palata Suomeen, jos tämä on mahdollista, mistä saa lisätietoa.

- Minun mielestä edustaja Ylä-Mononen otti esille tärkeän kysymyksen nuorista lääkäreistä. Minusta tämä on ehkä rohkeata kertoa, mutta vuoden päästä lääkäriksi valmistuva nuori opiskelija totesi, että hän tietää, miksi nuoret lääkärit eivät halua olla perusterveydenhuollossa. Hän sanoi, että siellä on huono palkka, siellä on huonot työolosuhteet. Sitten hän käytti erittäin ikävää sanaa kuvaamassa potilaita, jota en voi tässä käyttää. Sen jälkeen hän totesi: Sen tähden me nuoret lääkärit haluamme erikoistua, että me pääsemme hoitamaan potilaita ja saamme kunnon työolosuhteet ja kunnon palkan.

- Tämä oli pahin mitä tuli palautteena, mutta minusta se oli erittäin huolestuttavaa. Meillä lääketieteellisessä tiedekunnassa ja lääkäreiltä katsotaan tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Pitäisikö ehkä myös asenteellisia valmiuksia tarkastella, jotta me ratkaisisimme tämän ongelman?

- Mutta se ensimmäinen kysymys oli se, miksi 10 000 lääkärinvirasta 40 prosenttia, nelisentuhatta, on auki tänä päivänä. Meillä on 927 lääkärinvirkaa täysin hoitamatta. Siellä ei ole ketään. Sen lisäksi me tiedämme, että vuonna 2003-2007 vähimmässä määrin 1800 lääkäriä jää eläkkeelle. Jotakin pitää tehdä. Hyvänen aika, selvitetään tämä. Jos se ei ole mahdollista, niin antaa olla, mutta selvittää pitää.

Eva Biaudet: - Tämä jää vähän ehkä hallituksen sisäiseksi kiistelyksi myöskin, mutta jotain todellakin yritetään tehdä. Meillä on terveydenhuollon kehittämisprojekti, jossa nimenomaan kiinnitetään huomiota tähän haasteeseen, jolla voitaisiin houkutella lääkäreitä ja terveydenhoitajia tulevaisuudessa viihtymään paremmin ja jaksamaan työssään. Täytyy muistaa, että sekä Tehy että Sairaanhoitajaliitto vastustavat tätä muuntokoulutusta.

Välihuuto: - Kyllä muidenkin kuin puheenjohtajiensa suulla.

Biaudet: - Kysymys ei ole suinkaan vain lääkäreiden asenteista. Työolosuhteiden kehittäminen on se keskeinen tapa, jolla voidaan parantaa julkisen terveydenhuollon olosuhteita työpaikkana.