Suomen panostus terveydenhuoltoon EU-maiden alhaisin
Ennakkoarvioiden mukaan Suomen panostus terveydenhuoltoon jää tänä vuonna EU-maiden pienimmäksi. Suomen bruttokansantuote on tänä vuonna arvioitu 834 miljardiksi markaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan terveydenhuoltoon käytetään rahaa noin 50-55 miljardia markkaa, joten terveydenhuollon BKT-osuus on vain 6,0-6,5 prosenttia.
Suomen Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon jo ennestään alhaisen BKT-osuuden laskeminen edelleen on kansallinen häpeä. Suomen bruttokansantuote kasvaa kovaa vauhtia, mutta julkinen terveydenhuolto on jätetty lapsipuolen asemaan. Jo neljättätoista viikkoa käynnissä oleva lääkärilakko, julkisen sektorin lakkojen pituusennätys, on oire julkisen terveydenhuollon ja koko kuntasektorin kriisistä.
Maamme BKT nousi viime vuonna 5,7 prosenttia, kun se EU-maissa nousi viime vuonna keskimäärin 3,5 prosenttia. EU-maiden terveydenhuoltomenot kasvoivat vuosina 1990-1997 keskimäärin 20 prosenttia, kun Suomessa ne laskivat tuona aikana.
EU-maista toiseksi vähiten käyttää rahaa terveydenhuoltoon Irlanti: 6,4 prosentin BKT-osuudella. Esimerkiksi Ruotsissa terveydenhuoltomenojen osuus BKT:stä on 8,4 %, Tanskassa 8,3 %, Ranskassa 9,6 %, Italiassa 8,4 % ja Kreikassa 8,3 %. Kyse on poliittisesta tahdosta, halutaanko Suomi edes EU-maiden keskitasolle. Valtiontaloudessa on viime aikoina näyttänyt rahaa löytyvän useisiin muihin kohteisiin. Lääkärien 20 prosentin palkankorotus nostaisi terveydenhuollon BKT-osuutta 0,07 prosenttia.
Monissa Suomea köyhemmissä valtioissa maan bruttokansantuotteesta halutaan käyttää Suomea enemmän rahaa terveydenhuoltoon. WHO:n tuoreimpien tilastojen (World Health Report 2000) mukaan esimerkiksi Libanon käytti BKT:sta terveydenhuoltoon 10,1 %, Kolumbia 9,3 %, Nicaragua 8,0 %, Armenia 7,9 %, Surinam 7,6 %, Tadzikistan 7,6 %, Namibia 7,5 %, Honduras 7,5 %, Kamputsea 7,2 % ja El Salvador 7,0 %.
