Suomen potilasturvallisuus huippuluokkaa
Potilasturvallisuus sekä siihen liittyvät valvonta- ja korvausjärjestelmät ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen huippuluokkaa, todettiin usean alustajan suulla Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen huhtikuun lopulla järjestämässä toimittajaseminaarissa. Potilaan oikeudet on lailla vahvistettu, hoito- ja lääkevahinkojen varalta on omat korvausjärjestelmänsä ja lääkärien toimintaa valvovat niin viranomaiset kuin Lääkäriliittokin.
Kahdeksan vuotta sitten Suomessa tuli ensimmäisenä maana maailmassa voimaan potilasvahinkolaki, joka korvaa hoidon yhteydessä sattuneet henkilövahingot ilman, että potilaan tarvitsee osoittaa niiden johtuneen hoitohenkilöstön tuottamuksesta tai huolimattomuudesta. Näin Suomessa on onnistuttu välttämään Yhdysvaltain kaltainen kaoottinen tilanne, jossa hoitovahingoista joudutaan käymään jatkuvia oikeudenkäyntejä.
Potilasvahinkolautakuntaa edustava professori Juhani Ahonen totesi korvauksia maksettavan neljäntyyppisistä vahingoista: tutkimus- ja hoitovahingoista, tartunta- ja tulehdusvahingoista, tapaturmista sekä diagnoosin saamiseksi suoritettujen tutkimusten kohtuuttomista seurauksista. Noin 60 % korvaustapauksista liittyy varsinaisiin tutkimus- ja hoitovahinkoihin.
Tavallisimpia valituksen aiheita on se, ettei hoito ole tuottanut toivottua tulosta. Sitä ei kuitenkaan katsota hoitovahingoksi, jos hoito on toteutettu asianmukaisesti. Korvausta ei myöskään makseta sellaisesta vahingosta, joka ei olisi ollut vältettävissä muulla potilaan hoidon kannalta yhtä vaikuttavalla menettelyllä. Tämä sisältää näkemyksen, että tietyissä vaikeissa tilanteissa joudutaan lääketieteellisesti perustellusti ottamaan hyvinkin suuria riskejä potilaan hoidossa, totesi Ahonen.
Potilasvahinkolaki ei alunperin koskenut apteekkeja, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on sittemmin katsonut, että koska apteekin palvelutoimintaan liittyy potilasvahingon riski, on näissä tapauksissa sovellettava potilasvahinkolakia. Potilasvakuutuksesta voidaan näin korvata vahingot, jotka ovat seurausta potilaalle määrätystä tai myydystä väärästä lääkkeestä tai siihen merkitystä virheellisestä annostelusta.
Pääsääntöisesti lääkkeiden haittavaikutukset korvataan kuitenkin lääkevahinkovakuutuksesta. Järjestelmä on vapaaehtoinen, mutta siihen ovat liittyneet kaikki Suomessa toimivat lääketehtaat ja apteekit. Korvausta voidaan maksaa lääkkeen tunnetuista ja tuntemattomista haittavaikutuksista, kun vaikutus on hoitotilanteeseen nähden yllättävän suuri. Korvauksen saaminen ei edellytä vikaa lääkkeessä tai valmistajan laiminlyöntiä.
Lääkevahinkoilmoituksia tulee nykyisin runsaat 200 vuodessa.
Korvausperusteeksi ei riitä se, ettei lääkkeellä ole toivottua vaikutusta eikä korvausta myöskään makseta, jos lääke on hankittu laittomasti tai sitä on käytetty väärin. Lääkkeiden aiheuttamia mahdollisia psyykkisiä reaktioita on vaikea todentaa ja siksi korvauksia suoritetaan vain ruumiillisista sairauksista tai vammoista.
Valituskanavia riittää
Terveydenhuollon viranomaisvalvonnalla on Suomessa pitkät perinteet. Potilaalla on mahdollisuus kannella terveydenhuoltohenkilöstön taito- tai ammattivirheestä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen tai viedä asia yleisen alioikeuden käsiteltäväksi rikosoikeudellisen vastuun tutkintaa varten. Potilasasiamiehet auttavat potilaita huolehtimaan oikeuksistaan ja opastavat tarvittaessa muistutuksen tekemisessä hoitoyksikön johtajalle. Lisäksi vielä oikeuskansleri ja Eduskunnan oikeusasiamies valvovat lääkärien kuten muidenkin virkamiesten toiminnan lainmukaisuutta.
Monipuolisesta viranomaisvalvonnasta huolimatta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen johtajan tehtävästä virkavapaalla oleva kansanedustaja Paula Kokkonen katsoi, että myös esimiesasemassa olevien lääkärien tulisi nykyistä enemmän valvoa alaistensa toimintaa ja puuttua siihen, jos aihetta ilmenee. Kokkosen mukaan terveydenhuollossa siedetään liian kauan alkoholiongelmaista, mielisairasta tai huonosti käyttäytyvää työntekijää.
Potilaat sen sijaan reagoivat herkästi juuri lääkärin käyttäytymiseen. Epäasiallinen käytös on hyvin tavallinen valituksen aihe TEO:on. "Kun oli epäkohtelias, hoiti varmaan väärinkin", näyttää moni potilas ajattelevan. Jos lääkäri sen sijaan on ystävällinen, potilaat ovat yleensä uskomattoman pitkämielisiä hoitoon liittyvien ongelmien suhteen, totesi Paula Kokkonen.
Lääkärien toimintaa valvoo myös Lääkäriliitto, joka on antanut jäsenilleen mm. etiikkaan, kollegiaalisuuteen ja ilmoitteluun liittyviä ohjeita. Käytännössä liitto joutuu useimmin puuttumaan lääkärinpalvelujen epäasialliseen mainontaan. Liitto valvoo, että ilmoitukset ovat luotettavia eikä niillä luoda tarpeetonta terveyspalvelujen kysyntää ja että lääkärien pätevyys on asianmukaisesti ilmoitettu. Aiemmin Lääkäriliitto seurasi myös yksityislääkärien perimien palkkioiden kohtuullisuutta, mutta kilpailuviraston kiellettyä suositustaksojen antamisen on hintavalvonta jouduttu lopettamaan.
