Lehti 1: Liitto toi­mii 1/2002 vsk 57 s. 12 - 13

Tarvitseeko jokaisen lääkärin tuntea bioaseet? Kun kuolema iskee korpihotelliin

Ulla Järvi

Vastaanotollesi soittaa matkapuhelimellaan lievästi hätääntynyt mies Metsolamme hotellin auditoriosta klo 13.30. Hän esittelee itsensä Turkistuottajien keskusliiton puheenjohtajaksi. Hotelliin on kokoontunut turkistuottajia kautta maan vuotuisille neuvottelupäivilleen. Kesken iltapäiväkokouksen klo 13.20 on auditorion etuosasta kuultu vaimea pamaus ja sen jälkeen melko voimakasta suhinaa. Samalla auditorioon on levinnyt kevyttä pölyä. Aluksi ilmiön syyksi on otaksuttu oikosulkua sähköjohdoissatai vuotoa kaasuputkessa. Lähemmässä tarkastelussa auditorion pöydältä löytyy joulupaperiin kääritty pieni laatikko, jonka kansi on auennut. Laatikon ympärillä pöydän pinnalla on vaaleanruskeaa pölyä. Avautuneen kannen sisäpuolella on isoin kirjaimin teksti: PERNARUTTOTERVEISET ELÄINTEN KIDUTAJILLE. Auditoriossa on n. 70 henkilöä. Mitään paniikki ei ole päässyt syntymään. Tapahtunutta pidetään vain mauttomana pilana, ja kokousta on ajateltu jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Tällaisen lähtöasetelman tarjoilee opiskelijoilleen professori Matti Viljanen Turun yliopistosta. Kyseessä on kuviteltu tilanne, jossa lääkärin on osattava toimia oikein: varauduttava pahimpaan.

- Rakentelin tuon tehtävän pari vuotta sitten, kertoo Matti Viljanen. Yhtäkkiä tänä syksynä tutkijan ja opettajan mielikuvittelusta tulikin totisinta totta.

- Anthrax- eli pernarutto-bakteeri oli jo pitkään ollut se ykkösepäilty mahdollisena bioaseena. Bioterrorismiin oli Yhdysvalloissakin varauduttu, mutta silti valvontajärjestelmä petti sielläkin. Bioaseen käytössä uhkaavinta on nyt toteutunut tapahtumaketju, jossa bakteerien tai virusten levittämisestä ei anneta mitään varoitusta, Matti Viljanen sanoo.

Silloin vaaditaan terveydenhuollon henkilöstöltä todella vankkaa ammattitaitoa ryhtyä epäilemään tietynlaista kuolemantapausta bioaseen tuottamaksi.

- Sairaanhoitajien, lääkärien ja ennenkaikkea oikeuslääkärien panos on huomattava bioaseiden jäljille pääsemiseksi, Viljanen huomauttaa.

Suomikin heräsi

Viljasen ajatusleikki bioterrorismista ei jäänyt vain opiskelijoiden ryhmätyön aiheeksi. Hän toimi puheenjohtajana mikrobiasiantuntijoiden työryhmässä, joka jo kolme vuotta sitten kokosi toimenpideohjelman, miten vaarallisten mikrobien nopea diagnostiikka pitäisi Suomessa järjestää.

- Silloin se hautautui byrokratiaan, ja syyksi sanottiin rahapula. Viime syyskuun jälkeen rahaa alkoi Suomessakin löytyä, Matti Viljanen toteaa lakonisesti.

Lue myös

Nyt anthrax-pikatestien kehittely on hyvässä vaiheessa Sen ja muiden bakteeritestien kehitystyö tullaan tekemään Lääketieteellisen mikrobiologian laitoksella Turun yliopistossa. Virustestit taas kehitetään Hyks-laboratoriodiagnostiikan viruslaboratoriossa. EELA ja mahdollisesti myös KTL keskittyvät toksiinitestien kehittämiseen. Kun testit on saatu valmiiksi, niiden tekeminen ihmisistä otetuista näytteistä todennäköisesti keskitetään Hyksiin. Vara-laboratorio voitaisiin järjestää esimerkiksi KTL:n Oulun osastoon. Ympäristöstä ja eläimistä peräisin olevat näytteet tutkittaisiin EELA:ssa, kuten jauhekirjeiden kohdalla jo tapahtuikin.

Oleellista on saada alueellisetkin valmiussuunnitelmat päivitettyä myös biologisten aseiden varalta. Viime vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö tuotti Ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan (STM:n opas 2000:4), jota voi tilata ministeriöstä.

Matti Viljanen huomauttaa, että terveydenhuoltohenkilöstön ja pelastustoimen työntekijöiden ja poliisin lisäksi myös tavallisten kansalaisten tietämystä bioaseista olisi syytä parantaa. Siinä on mm. lääkäreillä ja tiedotusvälineillä työsarkaa.

- Syksyn kohu osoitti, että biologisen aseen voima piilee sen psykologisessa pelotustehossa. Suomalainen jauhokirjeaalto sai kansalaiset ja viranomaiset varpailleen, vaikkei mikrobin mikrobia löytynyt! Viljanen huomauttaa.

Hän korostaa sekä asiantuntijoiden että tiedotusvälineiden vastuuta hysterian hillitsemisessä.

- Meiltäkin löytyi asiantuntijoita, jotka julistivat pernarutto-bakteerin tuottamisen helppoutta. Halpaa sen kehittely on, mutta ei se sentään onnistu kotikonstein! painottaa Viljanen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030