Työnantaja lupaa kustantaa vuosittain 2 viikon koulutuksen Liiton täydennyskoulutussuositusta käytetään apuna rekrytoinnissa
Työpaikkailmoituksiin on viime aikoina alkanut ilmestyä yhä enemmän mainintoja siitä, että työpaikalla noudatetaan Lääkäriliiton täydennyskoulutussuositusta tai muutoin suosituksen mukaisesti luvataan työnantajan kustantamana kahden viikon koulutus. Asiasta on tullut selvästi yksi houkutin ja keino lääkärien rekrytoimiseksi.
Takaamme mahdollisuuden osallistua kahden viikon mittaiseen jatko- ja täydennyskoulutukseen kalenterinvuoden aikana., Täydennyskoulutuksessa noudatamme Lääkäriliiton 7.5.1999 hyväksymää suositusta, Tarjoamme hyvät mahdollisuudet lisäkoulutukseen, Jatko- ja täydennyskoulutus pyritään räätälöimään sinun toiveidesi mukaan, Sairaalamme takaa vuosittain kahden viikon palkallisen koulutusmahdollisuuden, Työssä kehittymistä tuetaan (kahden viikon koulutustakuu), Huolehdimme hyvin henkilöstön lisäkoulutuksesta.
Edelliset ovat poimintoja työpaikkailmoituksista, jotka ovat olleet Lääkärilehdessä viime kuukausien aikana.
- Tällaisia mainintoja kahden viikon koulutuksesta on nyt alkanut olla jo aika monessa ilmoituksessa. Mielestäni se on erinomainen asia. Kun työantajat rekrytoivat lääkärityövoimaa, niin kyse ei ole pelkästään palkasta. Tässä on sekin hyvä puoli, että voisi olettaa työantajan takaavan sen muillekin eli jo työpaikassa oleville. Toivotaan, että tällainen käytäntö yleistyisi, toteaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila.
Hän arvelee, että lääkäreillä voi olla pelkoa mennä pienempiin työyksiköihin, jos he eivät saa varmuutta täydennyskoulutukseen pääsystä.
Lääkäriliiton hallituksen 7.5.1999 hyväksymässä suosituksessa todetaan, että lääkärillä tulee olla oikeus ammatin edellyttämään työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työantajan kustannuksella vähintään kahden viikon ajan (10 työpäivää) vuodessa.
Lisäksi siinä todetaan, että lääkärille tulee luoda edellytykset seurata ammattialan kehitystä jokapäiväisessä työssä. Liiton täydennyskoulutussuosituksen mukaan lääkärin työaikaan tulee sisältyä työpaikkakoulutusta ja henkilökohtaista täydennyskoulutusta vähintään viisi tuntia viikossa.
- Se pitää sisällään meeting-toiminnan ja itseopiskelun, kertoo Halila.
KAKSI VIIKKOA EI OLE MAKSIMIMÄÄRÄ
Etelä-Karjalan keskussairaala on yksi työpaikoista, joka on työpaikkailmoituksissaan taannut kahden viikon palkallisen koulutuksen vuosittain.
- Meillä oli jo vuoden 2000 syksyllä sairaalassa työryhmä, joka mietti rekrytointia ja keinoja lääkärityövoiman saamiseksi. Työryhmä teki lääkärien rekrytointisopimuksen, jossa yhtenä kohtana on tämä koulutusasia. On muistettava, että se on takuu kahdesta viikosta. Se on minimi, mutta ei välttämättä yläraja, kertoo sairaalan johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen.
- Nuoret lääkärit luulevat, että periferiasta ei pääsisi mihinkään koulutukseen. Meillä se on nyt taattu, kun koulutusmäärärahaa on lisätty. Rahasta se ei ole kiinni. Lisäksi työt järjestellään siten, että pääsee lähtemään.
Hän jatkaa, että lisäksi lähinnä erikoislääkäreille annetaan mahdollisuus osallistua kerran vuodessa eurooppalaiseen kongressiin.
- Siitä korvataan kokonaan kurssimaksut sekä puolet majoituksesta ja matkakustannuksista.
Kauppinen toteaa, että kahden viikon koulutustakuu on otettu hyvin vastaan.
- Asia on aina mukana ja esillä työpaikkahaastatteluissa. Lisäksi se koskee kaikkia vakinaisessa virassa olevia sairaalan lääkäreitä, ei pelkästään rekrytoitavia.
Hän sanoo, että kunnallisen työnantajan kustantama kahden viikon koulutustakuu vastaa rahallisesti yli kahden kuukauden työskentelyä privaatissa.
- Yksityislääkärinähän on hankittava vuosilomansa, lomakorvausrahansa ja koulutukseen menevät rahat. Vaikka kunnallinen työnantaja ei ole mikään erityisen kova palkanmaksaja, niin ei se kunnallinen virka välttämättä niin huono ole. Täydennyskoulutus vaikuttaa omaan työssä jaksamiseen. Meillä voi nyt systemaattisesti ja suunnitellusti tehdä itsellensä oman kouluttautumisohjelman, eikä oma talous romahda koulutuksen aikana.
