Työttömyysturvan muutokset voimaan vuodenvaihteessa

Vuoden 1997 alussa tulee voimaan kauan valmisteltu työttömyysturvauudistus. Itse järjestelmään ei tule merkittäviä muutoksia; työttömyysturva perustuu edelleen alakohtaiseen vakuuttamiseen, jota työttömyyskassat hoitavat. Palkansaajien rahoitusosuus työttömyysturvasta säilyy ennallaan: työttömyyskassan jäsenet maksavat 5,5 prosenttia kassan päivärahamenoista. Lääkärityöttömyyden ollessa varsin alhainen pystytään kassan omavastuuosuus kattamaan 100 markan jäsenmaksulla (joka sisältyy Lääkäriliiton kokonaisjäsenmaksuun). Työttömyyspäivärahaa koskeva lainsäädäntö sitävastoin muuttuu joiltakin keskeisiltä osiltaan.

Työssäoloehto

Ollakseen oikeutettu työttömyyspäivärahaan tulee henkilön täyttää ns. työssäoloehto. Työssäoloehto täyttyy kun henkilö on palkkatyössä vähintään 43 viikkoa (10 kk) ennen työttömyyttä. Aikaisemmin vakuutuksen piiriin pääsi 26 viikon (6 kk) palkkatyöllä. Vastavalmistuneet lääkärit olivat oikeutettuja työttömyysturvaan pelkkien amanuensuurien perusteella. Vuodenvaihteen jälkeen työttömäksi jääneiltä vaaditaan siis lisäksi vähintään neljä kuukautta muutakin palkkatyötä. Sen, noudatetaanko uutta vai vanhaa lainsäädäntöä, ratkaisee ns. vakuutustapahtuma. Jos henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi vuoden 1996 puolella, riittää 26 viikkoa työtä. Jos taas ensimmäinen työttömyyspäivä on vuoden 1997 puolella, vaaditaan 43 viikon työhistoria, vaikka 26 viikkoa edellisen vuoden puolella olisikin täyttynyt.

Päivärahakauden enimmäiskestoa, 500 päivää, mittaava laskuri nollataan aina, kun henkilö on ollut 43 viikkoa työssä. Nollauksen yhteydessä päivärahan perusteena oleva palkka myös määritellään uudelleen. Nollausta ei tehdä hakijan pyynnöstä kuten aikaisemmin, vaan työttömyyskassan on "viran puolesta" pakko nollata laskuri heti, kun 43 viikkoa työtä on kertynyt. Tästä syystä työttömyyskassa joutuu pyytämään selvityksiä hakijalta myös niistä ajanjaksoista, joilloin henkilö ei edes hakenut päivärahaa kassalta. Jos siis kahden päivärahahakemuksen välillä on puolen vuoden katkos, joutuu hakija selvittämään työttömyyskassalle oliko hän palkkatyössä, ammatinharjoittajana, ulkomailla tms.

Päivärahan taso

Päivärahan taso määräytyy työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella saman kaavan mukaan kuin ennenkin. Ns. palkantarkistus, jossa työttömyyskassa hakijan pyynnöstä tarkisti nouseeko päiväraha uusien tulotietojen perusteella, jää pois. Lääkäreillä tämä muutos merkitsee heikennystä. Kun päivärahan taso alunperin on määritelty esim. amanuenssin palkasta, ei päiväraha nouse, vaikka henkilön kokonaisansiot useamman kuukauden ajalta olisivat huomattavan korkeat. Päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudelleen vain ja aina silloin, kun hakija on ollut 43 viikkoa työssä sen jälkeen kun päiväraha on edellisen kerran määritelty. Tällöin 500 korvauspäivän laskenta aloitetaan alusta.

Koko maan työttömyysturvame-noja ajatellen juuri tällä lakimuutoksella, jossa päivärahan tason määrittely ja 500 päivän laskurin nollaus on sidottu toisiinsa, saavutetaan merkittäviä säästöjä. Enää ei voida vuodesta toiseen maksaa päivärahaa, jonka suuruus on määritelty noususuhdanteen aikaisesta palkkatasosta. Päivärahan taso ei kuitenkaan voi lakimuutoksen jälkeen totaalisti romahtaa, sillä laissa on ns. 80 prosentin suoja. Tämä tarkoittaa, että uusien tulotietojen perusteella määritelty päiväraha on vähintään 80 prosenttia siitä päivärahasta, jota aikaisemmin maksettiin.

Soviteltu päiväraha

Työttömiä on haluttu kannustaa vastaanottamaan lyhyitä työsuhteita lieventämällä ns. yhteensovitussäännöksiä. Aikaisemmin työtön lääkäri käytännössä menetti päivärahaoikeutensa koko kuukaudelta, jos hän teki parikin "keikkapäivystystä". Ensi vuonna vain puolet siitä palkasta, jota henkilö saa satunnaisesta työstä, pienentää päivärahaa. Esim. jos päiväraha täysin työttömänä on 5 800 mk/kk, ansiot keikkatyöstä 7 000 mk; päivärahaa jää vielä maksettavaksi 2 300 mk/kk palkan lisäksi. Sama 50 prosentin vähennys koskee myös työttömyyden aikaista yksityisvastaanottotuloa.

Omavastuuaika

Omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika otetaan aina siinä yhteydessä kun 500 päivän laskenta aloitetaan alusta.

Lisäpäiväoikeus

Jos henkilö on täyttänyt 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika on täyttynyt, maksetaan hänelle työttömyyspäivärahaa siihen saakka kunnes hän täyttää 60 vuotta ja on oikeutettu työttömyyseläkkeeseen. Tämä ikäraja on noussut kahdella vuodella. Myös ns. eläkeputken ikäraja on noussut 53 vuodesta 55 vuoteen. Jos henkilö työttömäksi jäädessään on 55 vuotta ja 2 kuukautta, on hänen toimeentulonsa turvattu työttömyysturva- ja työttömyyseläkejärjestelmien kautta aina 65 ikävuo-teen saakka, jolloin hänen työttömyyseläkkeensä nimi muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Lomautus

Lomautuspäiväraha ja lomautussakko poistuvat. Vuonna 1997 työttömyyskassan jäsenillä on oikeus an- sioon suhteutettuun päivärahaan lomautuksen ajalta. Jos henkilö ei aikaisemmin ole saanut työttömyyspäivärahaa, ovat seitsemän ensimmäistä lomautuspäivää omavastuupäiviä, joilta päivärahaoikeutta ei ole. Jos lomautus toteutetaan lyhennettynä työviikkona tai lyhennettynä työpäivänä, ei päivärahaa yleensä jää maksettavaksi, sillä "lomautuksen aikaiset tulot" (= työstä maksettava palkka) yhteensovitetaan päivärahan kanssa. Jos taas on kysymys kokoaikaisesta lomautuksesta - vähintään yksi kalenteriviikko - maksetaan lomautuspäiviltä täyttä päivärahaa.