Suomen Lääkäriliitto on tehnyt pitkään kehitysyhteistyötä tukemalla kehitysmaiden lääkäriliittojen toimintaa sekä lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden mahdollisuuksia hankkia alan koulutusta. Tietoja kehitysyhteistyötehtävistä saa muun muassa verkkoon juuri päivitetystä Lääkäriksi kehitysyhteistyöhön -oppaasta.

Suomalaiset lääkärit tuntevat globaalia vastuuta ihmisten terveydestä ja ovat valmiit lähtemään työhön sinne, missä avun tarve on suurin. Monet haluavat laajentaa ammattitaitoaan ja hankkia uusia kokemuksia toisenlaisessa työympäristössä.

Lääkärien ammattitaitoa tarvitaan kehitysmaiden terveydenhuoltoprojektien suunnitteluun, johtamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Terveydenhuollon edistäminen on tehokkaimpia tapoja toteuttaa kehitysyhteistyötä. Se koituu väestön, erityisesti sairaiden, vammaisten, lasten ja köyhimpien ihmisten hyväksi ja luo näin pohjaa hyvinvoinnille sekä taloudelliselle nousulle.

Oppaasta neuvoja ja kokemuksia

Kannustaakseen jäseniään kouluttautumaan ja hakeutumaan kehitysyhteistyötehtäviin Lääkäriliitto on pitkään julkaissut Lääkäriksi kehitysyhteistyötehtäviin -opasta, joka on nyt päivitetty ja siirretty kokonaan verkkoon. Oppaasta löytyy muun muassa tietoa kehitysyhteistyötehtäviin kouluttautumisesta ja työnhakumahdollisuuksista sekä kehitysmaissa työskennelleiden kollegoiden kokemuksia.

- Lääkäriliitto haluaa suomalaisten lääkärien työskentelevän kehitysmaissa tai kehitysyhteistyössä mahdollisimman hyvin valmistautuneina ja hyvin koulutettuina tehtäviinsä, jotta heistä olisi mahdollisimman suuri hyöty kehitysmaiden terveydelle. Asiantuntijaksi ei tulla ilman koulutusta ja käytännön kokemusta, oppaan toimituskunnan puheenjohtaja

Tinja Lääveri

sanoo.

Lääveri muistuttaa, että asiantuntijuus on juuri se, mitä on periaatteessa helpointa viedä mukanaan kehitysmaihin.

Jokaiselle oma osionsa

Oppaasta uudistui ennen kaikkea muoto, sisältö on enimmäkseen vain päivitetty. Ajatuksena on, että eri kohderyhmät, kuten lääketieteen opiskelijat, kliinikot tai asiantuntijat, voivat rajata verkossa oppaan näkökulmaa löytääkseen suuresta tietomäärästä juuri heille tärkeimmät asiat sekä koulutus- ja työmahdollisuudet. Opas on tarkoitettu myös hammas- ja eläinlääkäreille, joille omat tekstinsä.

- Luulisin, että lääkärit ovat varsinkin uran alkuvaiheessa hyvin kiinnostuneita kehitysyhteistyöstä, mutta juuri siinä vaiheessa työmahdollisuuksia on vähiten tarjolla. Oppaasta voi päästä alkuun, Lääveri sanoo.

Hän muistuttaa, että kehitysyhteistyö on muuttunut vuosien varrella ja työmahdollisuuksia kehitysmaissa on nykyään monenlaisia.

- Suurin osa länsimaisten lääkäreiden kehitysmaatyöstä ei ole enää lähetystyöntekijämäistä "oman loppuelämän uhraamista kehitysmaiden hyväksi mustimmassa Afrikassa".

Työtä tehdään nykyisin myös konsulttitehtävissä. Oppaan asiantuntijoille suunnatusta osiosta löytyy konsulttina kehitysmaissa työskennelleen

Ali Arsalon

neuvoja ja kokemuksia sisältävä artikkeli.

Oma rajallisuus hyväksyttävä

Kehitysmaiden vaikeissa olosuhteissa lääkärien tiedot ja taidot joutuvat kovalle koetukselle. Työ vaatii jatkuvaa uuden oppimista sekä joustavuutta, ennakkoluulottomuutta ja kärsivällisyyttä.

- On opittava hyväksymään omien voimavarojen riittämättömyys ja toisaalta niiden oikea kohdentaminen. Vaikka tekisi töitä tauotta ja viiden tunnin yöunilla, jää suurin osa ihmisistä ilman hoitoa. Suurin osa lähtijöistä tarvitsee koulutusta valmistautuakseen edessä olevaan ahdistukseen, Lääveri sanoo.

- Tuntuu hullulta, että ammatinharjoittamislupaa ei myönnetä länsimaiselle huippuspesialistille, mutta ehkä se loppujen lopuksi kääntyykin hyödyksi: Kun lääkäri keskittyy paikallisten terveydenhuollon toimijoiden kouluttamiseen, hän voi moninkertaistaa hoidon kohteiden lukumäärän.

Suomen Lääkäriliitto kiittää toimituskuntaa sekä kaikkia oppaaseen kirjoittaneita asiantuntijoita, joiden neuvot ja kokemukset ovat suureksi avuksi kehitysyhteistyötehtävistä kiinnostuneille kollegoille.