Vakuutuslääketieteen erityispätevyys uusi jatkokoulutusohjelma
Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 17.3. Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen esittämän koulutusohjelman vakuutuslääketieteen erityispätevyyttä varten.
Uusi erityispätevyys on viides jatkokoulutusohjelma vuosi sitten perustetussa järjestelmässä. Koulutuksesta vastaa Suomen Vakuutuslääkärien yhdistys, käytännössä sen koulutusvaliokunta.
VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN TOIMIALUEET - KOULUTUKSEEN PÄÄSYN EHDOT
Vakuutuslääketiede määritetään koulutusohjelmassa lääketieteen osa-alueeksi, jossa lääkäri soveltaa asiantuntijana kliinisen lääketie-teen tietoja sosiaalivakuutuksen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin. Vakuutuslääkärit toimivat pääsääntöisesti sosiaalivakuutuslaitosten ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa.
Vakuutuslääketieteen tavallisimmiksi tehtäväalueiksi määritellään eläkevakuutus, henki- ja sairauskuluvakuutus, liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä yleinen sairausvakuutus. Vakuutuslääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös muissa vakuutuslajeissa, kuten potilasvakuutus, matkavakuutus ja vastuuvakuutus.
Vakuutuslääkärit työskentelevät käytännössä useimmiten pääasiassa yhdellä tehtäväalueella. Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs, vakuutuslääketieteen kaikki osa-alueet kattava kokonaisuus. Erityispätevyys edellyttää oman tehtäväalueen hyvän hallinnan lisäksi muiden tehtäväalueiden keskeisten periaatteiden tuntemista.
Kouluttautujilta vaaditaan tehtävään soveltuva erikoislääkäritutkinto. Kliininen kokemus ja epidemiologian tuntemus katsotaan eduksi kaikilla tehtäväalueilla.
Koulutusohjelma
Koulutukseen sisältyy käytännön palvelua omalla tehtäväalueella. Lisäksi on suositeltavaa hankkia käytännön palvelua myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta. Koulutettavan on myös esitettävä hyväksyttävä näyttö muiden vakuutuslääketieteen tehtäväalueiden riittävästä hallitsemisesta.
Käytännön palvelu
Vakuutuslääketieteen erityispätevyys edellyttää kolmen vuoden palvelua puolipäivätoimisessa (20 t/vk) tehtävässä, jossa kouluttautuja osallistuu käytännön ratkaisutoimintaan lääketieteellisenä asiantuntijana. Kokopäiväisessä (vähintään 30 t/vk) vaaditaan kahden vuoden palvelu ja osa-aikaisissa työtehtävissä vastaavasti pidempi koulutusaika, esim. 15 viikkotunnin työsuhteessa neljän vuoden koulutusaika. Alle kuuden viikkotunnin työsuhteet otetaan huomioon vain poikkeustapauksissa oman tehtävälueen koulutuksessa.
Käytännön palvelun yhteydessä kouluttautujan tulee osallistua toimipaikka- ja alan muuhun koulutukseen. Palveluun tulee liittyä kiinteä yhteistyökontakti etuuden käsittelyyn osallistuvaan juridisen yms. henkilöstön kanssa. Käytännön palvelusta puolet on tapahduttava toimessa, jossa on kiinteä mahdollisuus seniorilääkärin opastukseen.
Erityispätevyyskoulutusohjelman mukaisesta opastuksesta tulee pääsääntöisesti sopia etukäteen seniorikollegan kanssa ja ilmoittaa koulutuksesta Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnalle.
Käytännön palveluun suositellaan sisältyvän palvelua vähintään kahdella vakuutuslääketieteen tehtäväalueella. Oman tehtäväalueen lisäksi suoritettavan sivualueen palvelussa otetaan huomioon em. viikkotuntimääriä pienemmätkin tuntimäärät.
Käytännön palvelusta 6 kuukautta voidaan korvata palvelulla ammatillisen kuntoutuksen alueella. Samaten vakuutuslääketieteeseen liittyvä tutkimustyö voi korvata enintään 6 kuukautta käytännön palvelusta.
Teoreettinen koulutus
Vakuutuslääketieteen muiden tehtäväalueiden tuntemus voidaan osoittaa suoritetulla palvelulla, teoreettisella koulutuksella tai alan tieteellisellä tai muulla julkaisutoiminnalla.
Teoreettista koulutusta ohjelmaan tulee sisältyä vähintään 60 tuntia, josta vähintään 10 tuntia kultakin tehtäväalueelta. Koulutustilaisuuksina tulevat kyseeseen esimerkiksi Suomen Vakuutusläkärien yhdistyksen koulutus, vakuutuslaitosten oma koulutus, Lääketiede-tapahtuman koulutus soveltuvin osin, työeläkepäivä, kuntoutuspäivät, työterveyspäivät, yliopistojen järjestämä koulutus ja erikoislääkäriyhdistysten koulutus soveltuvin osin sekä muu koulutusvaliokunnan hyväksymä soveltuva koulutus.
Teoreettisesta koulutuksesta voidaan korvata 10 tuntia tehtäväaluetta kohden palvelulla tai tieteellisellä toiminnalla.
Palvelulla osoitettu muun tehtäväalueen hallitseminen edellyttää vähintään kuusi kuukautta kestänyttä vakiintunutta asiantuntijatehtävässä toimimista.
Alan tieteellinen tai muu julkaisutoiminta edellyttää perehtymistä kyseisten tehtäväalueiden keskeisiin periaatteisiin ja niiden soveltamiseen.
Kirjallisuus
Kouluttautujan tulee koulutuksensa aikana hankkia hyvät tiedot oman tehtäväalueensa vakuutuslääketieteellisistä, vakuutusjuridisista ja vakuutuseettisistä erityiskysymyksistä. Muiden tehtäväalueiden osalta edellytetään em. kysymysten keskeisten periaatteiden hallintaa.
Erityispätevyyden saamiseksi on tutustuttava seuraavaan kirjallisuuteen:
o Kirjat
Kekki M (toim): Työkyvyn arvionti, Suomen Lääkäriliitto
Pentikäinen T ym: Työeläke, Vakuutusalan koulutus ja kustannusVakuutus ja lääkärintodistus, Vakuutusalan koulutus ja kustannus Pentikäinen T: Vakuutusoppi (soveltuvin osin)
Kukkonen ja Helenius: Työtapaturmakirja, Vakuutusalan koulutus ja kustannus
Antti-Poika M (toim.): Työperäiset sairaudet, Työterveyslaitos
Bradenridge RDC. Medical selection of Life Risks, MacMillan Publishers Ltd
Liikennelääketiede; Suomen liikennelääketieteen yhdistys (soveltuvin osin)
Sairausvakuutus, Kansaneläkelaitoksen ohjeet terveydenhuoltohenkilöstölle sairausvakuutuksesta, kuntoutuksesta ja työkyvyttömyyseläkkeistä
Tossavainen A: Johdatus kuntoutukseen ja kuntoutujan sosiaaliturvaan, Kuntoutussäätiö
Kari M: Kansainvälinen sosiaaliturva, Sitra
o Lehdet (kolme uusinta vuosikertaa soveltuvin osin)
Duodecim
Journal of Insurance Medicine
Kuntoutus
New England Journal of Medicine
Scandinavian Journal of Work, Environment & Health
Sosiaalivakuutus
Suomen Lääkärilehti
o Suositeltavia lehtiä ovat
lisäksi
International Journal of Rehabilitation Research International Social Security review
Lancet
Spine
Erityispätevyyden myöntäminen
Oikeutta vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen haetaan Suomen Lääkäriliitolta. Hakemus toimitetaan Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnalle, joka antaa asiasta lausunnon.
Koulutusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, joista vähintään kahdella on oltava yliopiston dosentin pätevyys tehtävään soveltuvalla alalla. Valiokunnan jäsenistä yhden on oltava yhdistyksen hallituksen jäsen.
Hakemuksessa käytännön palvelu tulee todistaa työnantajan antamalla työtodistuksella, josta on käytävä ilmi palvelun kesto ja luonne. Teoreettisen koulutuksen osalta koulutusvaliokunta käsittelee yksilöllisesti hakijoiden esittämät koulutustilaisuudet.
Palveluita ja koulutustilaisuuksia arvioidessaan koulutusvaliokunta kiinnittää erityisesti huomiota koulutusohjelman muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuuteen ja monipuolisuuteen.
Koulutusvaliokunta arvioi myös hakijan erikoislääkäritutkinnon soveltuvuuden tapauskohtaisesti periaatteenaan yleisen lääketieteellisen osaamisen korostaminen.
Koulutusvaliokunta järjestää vuosittain valtakunnallisen kuulustelun, jonka vaatimuksina on em. kirjallisuus.
Kolmen vuoden siirtymäkauden aikana koulutusvaliokunta voi hakemuksesta esittää erityispätevyyttä niille lääkäreille, joilla on vahintään 5 vuotta itsenäistä työskentelyä päätoimisena vakuutuslääkärinä ja/tai joiden koulutusvaliokunta arvioi muuten saavuttaneen tavoitteiden mukaiset teoreettiset ja käytännön tiedot ja taidot.
Yhteyshenkilö
Vakuutuslääketieteen erityispätevyyttä koskevissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen sihteeriin apulaisylilääkäri Jukka Kivekkääseen, LEL Työeläkekassa, Palkkatilanportti 1, 00240 Helsinki; puh. (90) 150 6320, telefax (90) 150 6384.
